Lue keskustelun säännöt.
Lasten metelöinti kirjastossa
15.03.2018 |
Olin oman 6-vuotiaani kanssa kirjastossa ja todella ihmetytti miten äidit antoivat pienten lasten kiljua ympäri kirjastoa ja vieläpä itse huusivat lastensa huudon ylitse. Yksikin poika leikki piilosta hyllyjen välissä ja huuteli kovaan ääneen äitiään aina aukon kohdalla. Äiti tietysti kailotti takaisin. Kirjasto on yhtä avotilaa ja lukusalinkin ovi oli auki, helppo siellä on sitten tehdä töitä ja lukea, kun toiset huutavat ja metelöivät. Olen omat lapseni opettanut olemaan kirjastossa rauhallisesti, saa puhua, muttei huutaa tai juosta. Huudolle ja juoksulle on sitten muut paikat.
Kysyin kirjastontädiltä, että eikö kirjastossa ole enää mitään sääntöjä metelöinnin suhteen. Elämäänsä kyllästyneen oloinen täti alkoi pitää minulle saarnaa siitä kuin löytyy kyllä muita kirjastoja joissa on hiljaisia tiloja ja että jos meteli minua niin kovasti ärsyttää (en todellakaan valittanut, esitin mielestäni ystävällisesti kysymyksen) niin voin hakeutua niihin kirjastoihin missä on hiljaisia tiloja. KÄsittämätön asenne. Lisäksi hän sanoi, että parempi että lapsiperheet tulevat kuin jättävät tulematta. Miksi vaihtoehto on huutaa tai olla tulematta? Eikö lapsille voi muka opettaa hiljaisuutta ja rauhoittumista?? Olen todella surullinen, että yhteiskuntamme on tullut niin allegiseksi kaikille säännöille ja rajoituksille. Säännöt ovat sitä varten, että kaikilla on mukavaa. Itsekkäät ihmiset ovat sellaisia, jotka eivät huomioi muita. Vaikka oma mussukka olisi omasta mielestäni niin ihana, muut ihmiset eivät ehkä ole samaa mieltä. Kirjastossa pitää saada rauhassa lukea ja tehdä töitä, leluja yms metelöiviä vempeleitä siellä ei pitäisi olla ollenkaan.
Kommentit (37)
Riippuu kirjastosta, ainakin Helsingissä. Yliopiston kirjasto Kaisaniemessä on kokoonsa nähden todella rauhallinen, samoin Rikhardinkadun kirjasto. Oodi on sitten ihan menetetty tapaus, eikä se taidakaan olla oikein kirjasto vaan joku kansalaisten "olohuone". Siellä sitten on jatkuva meteli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasten tunneilmaisun rajoittaminen ei nykytiedon mukaan ole hyväksi lapselle koska se heikentää lapsen tunnetaitoja. Ongelmana on myös se, että ne wanhanajan rajoituskeinot ovat väkivaltaa.
- 19601970-luvuilla lapsilla tuli vapaan kasvatuksen ideologian mukaan olla oikeus toteuttaa itseään lähes rajoituksitta.
- Tämän päivän hyvä kasvatus on sekä [b]rajoja että rakkautta.[/b][b]Itsehallinta ja omatunto[/b]
Professori Lea Pulkkinen (1994, 2002) nostaa esille tärkeinä kasvatuksen tavoitteina lapsen itsehallinnan ja omantunnon kehittymisen.
Itsehallinta tarkoittaa tunteiden säätelyä siten, että [b]ihminen osaa ottaa muita huomioon ja sopeuttaa tunnetilojaan ja käyttäytymistään erilaisiin tilanteisiin ja niiden vaatimuksiin[/b]. Lapsi oppii vähitellen esim. ilmaisemaan pahaa mieltään vahingoittamatta muita ja keinoja rauhoittaa itseään vaikeissa tilanteissa.
https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/vanhemmuus-…
Vuodesta 2002 on iäisyys. Siihen aikaan ei esimerkiksi tunnetaidoista tiedetty vielä mitään.
Avasitko edes linkkiä? Siinä luki myös tunnetaidoista. Vaikuttaa siltä, että sinulle voisi tehdä hyvää lukea koko teksti kasvatustietoisuudesta muutenkin.
Tunteiden jakaminen ja säätely
Nykytietämyksen mukaan hyvään kasvatukseen sisältyy lapsen ja vanhemman välistä tunteiden jakamista ja säätelyä (esim. Tamminen 2004). Vanhempi jakaa lapsensa kanssa tunteita, niin vaikeita kuin mukaviakin. Lisäksi ___vanhempi säätelee omilla tunteillaan sitä, mitä lapsi tuntee___, esim. tunnetartuttaa yökukkujaan levollisuutta, pelästyneeseen rauhoittumista ja epävarmaan itseluottamusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasten tunneilmaisun rajoittaminen ei nykytiedon mukaan ole hyväksi lapselle koska se heikentää lapsen tunnetaitoja. Ongelmana on myös se, että ne wanhanajan rajoituskeinot ovat väkivaltaa.
- 19601970-luvuilla lapsilla tuli vapaan kasvatuksen ideologian mukaan olla oikeus toteuttaa itseään lähes rajoituksitta.
- Tämän päivän hyvä kasvatus on sekä [b]rajoja että rakkautta.[/b][b]Itsehallinta ja omatunto[/b]
Professori Lea Pulkkinen (1994, 2002) nostaa esille tärkeinä kasvatuksen tavoitteina lapsen itsehallinnan ja omantunnon kehittymisen.
Itsehallinta tarkoittaa tunteiden säätelyä siten, että [b]ihminen osaa ottaa muita huomioon ja sopeuttaa tunnetilojaan ja käyttäytymistään erilaisiin tilanteisiin ja niiden vaatimuksiin[/b]. Lapsi oppii vähitellen esim. ilmaisemaan pahaa mieltään vahingoittamatta muita ja keinoja rauhoittaa itseään vaikeissa tilanteissa.
https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/vanhemmuus-…
Vuodesta 2002 on iäisyys. Siihen aikaan ei esimerkiksi tunnetaidoista tiedetty vielä mitään.
Tunnetaidot oli tuolloin sama asia kuin kyky säädellä tunteitaan, ilmaista tunteita tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottaa muut huomioon. Nykyisin tunnetaidot on sama asia kuin sanoittaa kirkuvalle lapselle, että sulla on nyt paha mieli, voi kurja juttu. Kieltää ei saa, ohjata ei saa - koska tunteet!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasten tunneilmaisun rajoittaminen ei nykytiedon mukaan ole hyväksi lapselle koska se heikentää lapsen tunnetaitoja. Ongelmana on myös se, että ne wanhanajan rajoituskeinot ovat väkivaltaa.
- 19601970-luvuilla lapsilla tuli vapaan kasvatuksen ideologian mukaan olla oikeus toteuttaa itseään lähes rajoituksitta.
- Tämän päivän hyvä kasvatus on sekä [b]rajoja että rakkautta.[/b][b]Itsehallinta ja omatunto[/b]
Professori Lea Pulkkinen (1994, 2002) nostaa esille tärkeinä kasvatuksen tavoitteina lapsen itsehallinnan ja omantunnon kehittymisen.
Itsehallinta tarkoittaa tunteiden säätelyä siten, että [b]ihminen osaa ottaa muita huomioon ja sopeuttaa tunnetilojaan ja käyttäytymistään erilaisiin tilanteisiin ja niiden vaatimuksiin[/b]. Lapsi oppii vähitellen esim. ilmaisemaan pahaa mieltään vahingoittamatta muita ja keinoja rauhoittaa itseään vaikeissa tilanteissa.
https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/vanhemmuus-…
Vuodesta 2002 on iäisyys. Siihen aikaan ei esimerkiksi tunnetaidoista tiedetty vielä mitään.
Tunnetaidot oli tuolloin sama asia kuin kyky säädellä tunteitaan, ilmaista tunteita tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottaa muut huomioon. Nykyisin tunnetaidot on sama asia kuin sanoittaa kirkuvalle lapselle, että sulla on nyt paha mieli, voi kurja juttu. Kieltää ei saa, ohjata ei saa - koska tunteet!
Puhut nyt helikopterivanhemmuudesta, et rajoja ja rakkautta tarjoavasta vanhemmuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu kirjastosta, ainakin Helsingissä. Yliopiston kirjasto Kaisaniemessä on kokoonsa nähden todella rauhallinen, samoin Rikhardinkadun kirjasto. Oodi on sitten ihan menetetty tapaus, eikä se taidakaan olla oikein kirjasto vaan joku kansalaisten "olohuone". Siellä sitten on jatkuva meteli.
Oodi on ihan karsea! Olen kaksi kertaa joutunut käymään siellä enkä enää halua mennä lähellekään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että pienen metelöivän vähemmistön oikeudet ajavat hiljaisuutta ja rauhaa toivovan enemmistön oikeuksien edelle!
Oma veikkaukseni on, että kirjastotädit ovat niin nössöjä etteivät halua/uskalla ottaa volyymitason vartijan roolia itselleen. Helpompi vaan leimata valittajat hankaliksi tyypeiksi ja käskeä menemään toisaalle. Eihän heidän itse siellä tarvitse lukea tai kirjoittaa pitkiä tekstejä, ei se meteli heitä häiritse. Ehkä ammattikunta on muutenkin vähän kukkahattutätien valtaama, ei millään pahalla.
Jos näitä kusipäitä ojentaa, he saattavat kostaa esim. tyhjentämällä auton renkaan. Siksi on parempi, että järjestyksenpitäjä ja asiakaspalvelija eivät ole sama henkilö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että pienen metelöivän vähemmistön oikeudet ajavat hiljaisuutta ja rauhaa toivovan enemmistön oikeuksien edelle!
Oma veikkaukseni on, että kirjastotädit ovat niin nössöjä etteivät halua/uskalla ottaa volyymitason vartijan roolia itselleen. Helpompi vaan leimata valittajat hankaliksi tyypeiksi ja käskeä menemään toisaalle. Eihän heidän itse siellä tarvitse lukea tai kirjoittaa pitkiä tekstejä, ei se meteli heitä häiritse. Ehkä ammattikunta on muutenkin vähän kukkahattutätien valtaama, ei millään pahalla.
Jos näitä kusipäitä ojentaa, he saattavat kostaa esim. tyhjentämällä auton renkaan. Siksi on parempi, että järjestyksenpitäjä ja asiakaspalvelija eivät ole sama henkilö.
Missä kirjastoissa on oma järjestyksenvalvojansa? Onko edes Oodissa, kirjastojen infernossa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että pienen metelöivän vähemmistön oikeudet ajavat hiljaisuutta ja rauhaa toivovan enemmistön oikeuksien edelle!
Oma veikkaukseni on, että kirjastotädit ovat niin nössöjä etteivät halua/uskalla ottaa volyymitason vartijan roolia itselleen. Helpompi vaan leimata valittajat hankaliksi tyypeiksi ja käskeä menemään toisaalle. Eihän heidän itse siellä tarvitse lukea tai kirjoittaa pitkiä tekstejä, ei se meteli heitä häiritse. Ehkä ammattikunta on muutenkin vähän kukkahattutätien valtaama, ei millään pahalla.
Jos näitä kusipäitä ojentaa, he saattavat kostaa esim. tyhjentämällä auton renkaan. Siksi on parempi, että järjestyksenpitäjä ja asiakaspalvelija eivät ole sama henkilö.
Missä kirjastoissa on oma järjestyksenvalvojansa? Onko edes Oodissa, kirjastojen infernossa?
Oodissa kiertää koko ajan vartijapari.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että pienen metelöivän vähemmistön oikeudet ajavat hiljaisuutta ja rauhaa toivovan enemmistön oikeuksien edelle!
Oma veikkaukseni on, että kirjastotädit ovat niin nössöjä etteivät halua/uskalla ottaa volyymitason vartijan roolia itselleen. Helpompi vaan leimata valittajat hankaliksi tyypeiksi ja käskeä menemään toisaalle. Eihän heidän itse siellä tarvitse lukea tai kirjoittaa pitkiä tekstejä, ei se meteli heitä häiritse. Ehkä ammattikunta on muutenkin vähän kukkahattutätien valtaama, ei millään pahalla.
Jos näitä kusipäitä ojentaa, he saattavat kostaa esim. tyhjentämällä auton renkaan. Siksi on parempi, että järjestyksenpitäjä ja asiakaspalvelija eivät ole sama henkilö.
Missä kirjastoissa on oma järjestyksenvalvojansa? Onko edes Oodissa, kirjastojen infernossa?
Oodissa kiertää koko ajan vartijapari.
No, sitä näköjään helsinkiläisten olohuoneus teettää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä veetuttaa nykyään niin paljon. Itselle opetettiin lapsena, että kirjastossa ei metelöidä vaan annetaan muillekin lukurauha. Myöskin kirjastontäti tuli sanomaan, jos pidettiin liikaa mölyä.
Nykyään siellä on hirveä melske. Otan aina vastamelut mukaan ja siltikään siellä ei kärsi kauaa olla.
Vierailija wrote:
Tämä veetuttaa nykyään niin paljon. Itselle opetettiin lapsena, että kirjastossa ei metelöidä vaan annetaan muillekin lukurauha. Myöskin kirjastontäti tuli sanomaan, jos pidettiin liikaa mölyä.
Nykyään siellä on hirveä melske. Otan aina vastamelut mukaan ja siltikään siellä ei kärsi kauaa olla.
Jo toistakymmentä vuotta sitten minulle tarjottiin lainaksi kuulonsuojaimia kun ihmettelin sivukirjastossamme sitä ettei metelöintiin puututtu, metelöijät olivat kuitenkin jo alakoululaisia, eivät pikkulapsia (joita eivät mukana olevat vanhemmat koskaan hillitse). Kuulonsuojaimia minulle, joka pyysin normaalia käytöstä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa kiinnittää huomiota käytöstapoihin, aikuisten myös heidän omiinsa olivatpa sitten asiakkaita tai työntekijöitä. Tätä ohjetta voi soveltaa aivan kaikkialla liikuttaessa mutta myös kotiolosuhteissa.
Miksi ei pistetä metelöiviä ulos.? Ja kielto päälle? Olisi enemmistöllä lukurauha. Älytöntä sopeutua meluun, antaa meluajien vallata tila. Aikuiset, ryhdistäytykää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja tämän vuoksi kakaroitten kurkut viillellään auki, ettäs tiedätte
Riikka Leppämäki Karjaa
Kirjastoista poistettiin hiljaisuus, ettei tyhmemmille tule huono olo. Näiltä tummilta ei voi hiljaisuutta vaatia. Ei voi vaatia itsehillintää, eivät ymmärrä sellaista.
En ole käynyt yhdessäkään suomalaisessa (tai ulkomaalaisessa, toki en ole käynyt ulkomailla kirjastossa) kirjastossa, jossa tilat oltaisiin suunniteltu niin, ettei äänet kaikuisi. On hyvin ristiriitaista vaatia hiljaisuutta, kun tilat ovat avonaisia kaikukoppeja, jossa takuulla kuulet aivan kaiken lähtien kirjaston oven avauksesta.
Yksi kamalimmin suunniteltuja on Viikin kirjasto. Tilaa ei ensinnäkään ole riittävästi itsenäiseen rauhalliseen opiskeluun koko Viikin kampuksella. Yritin pariin kertaan kirjastossa "opiskella", mutta sellainen istumapaikka sivuseinillä ei auta mitään jos mitään seiniä tai äänieristyksiä ei ole. Kaikki kuuluu alakerrasta yläkertaan, etenkin kun siinä alakerrassa on tietokonepaikkoja. Näpy näpy vaan kaikille
Vuodesta 2002 on iäisyys. Siihen aikaan ei esimerkiksi tunnetaidoista tiedetty vielä mitään.