Lue keskustelun säännöt.
Lasten metelöinti kirjastossa
15.03.2018 |
Olin oman 6-vuotiaani kanssa kirjastossa ja todella ihmetytti miten äidit antoivat pienten lasten kiljua ympäri kirjastoa ja vieläpä itse huusivat lastensa huudon ylitse. Yksikin poika leikki piilosta hyllyjen välissä ja huuteli kovaan ääneen äitiään aina aukon kohdalla. Äiti tietysti kailotti takaisin. Kirjasto on yhtä avotilaa ja lukusalinkin ovi oli auki, helppo siellä on sitten tehdä töitä ja lukea, kun toiset huutavat ja metelöivät. Olen omat lapseni opettanut olemaan kirjastossa rauhallisesti, saa puhua, muttei huutaa tai juosta. Huudolle ja juoksulle on sitten muut paikat.
Kysyin kirjastontädiltä, että eikö kirjastossa ole enää mitään sääntöjä metelöinnin suhteen. Elämäänsä kyllästyneen oloinen täti alkoi pitää minulle saarnaa siitä kuin löytyy kyllä muita kirjastoja joissa on hiljaisia tiloja ja että jos meteli minua niin kovasti ärsyttää (en todellakaan valittanut, esitin mielestäni ystävällisesti kysymyksen) niin voin hakeutua niihin kirjastoihin missä on hiljaisia tiloja. KÄsittämätön asenne. Lisäksi hän sanoi, että parempi että lapsiperheet tulevat kuin jättävät tulematta. Miksi vaihtoehto on huutaa tai olla tulematta? Eikö lapsille voi muka opettaa hiljaisuutta ja rauhoittumista?? Olen todella surullinen, että yhteiskuntamme on tullut niin allegiseksi kaikille säännöille ja rajoituksille. Säännöt ovat sitä varten, että kaikilla on mukavaa. Itsekkäät ihmiset ovat sellaisia, jotka eivät huomioi muita. Vaikka oma mussukka olisi omasta mielestäni niin ihana, muut ihmiset eivät ehkä ole samaa mieltä. Kirjastossa pitää saada rauhassa lukea ja tehdä töitä, leluja yms metelöiviä vempeleitä siellä ei pitäisi olla ollenkaan.
Kommentit (37)
Onneksi en siis ole ainoa, joka kaipaa vanhoja, hiljaisia kirjastoja ja sitä, että joitakin sääntöjä on mukava olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Elämäänsä kyllästyneen oloinen täti alkoi pitää minulle saarnaa siitä kuin löytyy kyllä muita kirjastoja joissa on hiljaisia tiloja ja että jos meteli minua niin kovasti ärsyttää (en todellakaan valittanut, esitin mielestäni ystävällisesti kysymyksen) niin voin hakeutua niihin kirjastoihin missä on hiljaisia tiloja.
Kirjasto jossa on hiljaisia tiloja?
Minä kun luulin että kirjastot OVAT hiljaisia tiloja.
Yritin kerran mennä samaiseen kirjastoon (kyseessä siis Lauttasaaren kirjasto Hgissä) tekemään etätöitä, mutta ei siinä metelissä voinut mitään töitä tehdä. Lapset huusivat vanhemmilleen siinä muutaman metrin päässä ja vanhemmat huusivat takaisin. Todellakin ihmettelin, eikö ihmiset opeta lapsilleen enää mitään käytöstapoja? Kirkko ja kirjasto ovat ainakin omassa mielessä niitä viimeisiä hiljaisia paikkoja meluisassa kaupunkiympäristössä, eivät enää näköjään nekään.
ap
Käytöstavat taisivat jäädä 80-luvulle?
Meidän paikallisessa kirjastossa ei onneksi ole metelöiviä lapsia, mutta sen sijaan ovenpielessä on aina teinilauma eikä siitä pääse ohi ilman että huudellaan v*ttua ja jopa huoritellaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntuu, että pienen metelöivän vähemmistön oikeudet ajavat hiljaisuutta ja rauhaa toivovan enemmistön oikeuksien edelle!
Oma veikkaukseni on, että kirjastotädit ovat niin nössöjä etteivät halua/uskalla ottaa volyymitason vartijan roolia itselleen. Helpompi vaan leimata valittajat hankaliksi tyypeiksi ja käskeä menemään toisaalle. Eihän heidän itse siellä tarvitse lukea tai kirjoittaa pitkiä tekstejä, ei se meteli heitä häiritse. Ehkä ammattikunta on muutenkin vähän kukkahattutätien valtaama, ei millään pahalla.
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että pienen metelöivän vähemmistön oikeudet ajavat hiljaisuutta ja rauhaa toivovan enemmistön oikeuksien edelle!
Oma veikkaukseni on, että kirjastotädit ovat niin nössöjä etteivät halua/uskalla ottaa volyymitason vartijan roolia itselleen. Helpompi vaan leimata valittajat hankaliksi tyypeiksi ja käskeä menemään toisaalle. Eihän heidän itse siellä tarvitse lukea tai kirjoittaa pitkiä tekstejä, ei se meteli heitä häiritse. Ehkä ammattikunta on muutenkin vähän kukkahattutätien valtaama, ei millään pahalla.
Tai sitten ei ole valtuuksia heittää ketään mölyäjää ulos. "Asiakkaita" pitää palvella. Lisäksi ei yksi täti voi heittää isoa mökälaumaa ulos, pitäisi olla vartioimisliike apuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarkoitit varmaankin partalasten metelöintiä kirjastoissa.
Vantaan Hakunilan kurjastossa ei enää viitsi käydä, kun siellä nämä mamulapset mekastavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meilläpäin kirjaston henkilökuntakin on nykyään todella törkeää, vanha äkäinen mummo joka ryystää kahvia sekä juoksee sen kahvikupin kanssa asiakkaita karkuun jos jotain haluaa kysellä ja ivallisen oloinen rastapäinen nuori kundi. Lastenosaston meteli kaikuu ympäriinsä, kun pienemmät leikkivät hippaa ja isommat pelaavat tai räpläävät kännyköitään. Ja aikuistenosastolla on epämukavaa, kun mieslauma istuu sohvalla ja tuijottaa naisia, välillä alkavat kävellä' perässäkin palaten kuitenkin hetken kuluttua kavereidensa luokse.
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitit varmaankin partalasten metelöintiä kirjastoissa.
Yhtä lailla ne pihlat ja väinöt siellä rääkyvät, sekä näiden vanhemmat. Tositarina oikeasta elämästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entressen kirjasto on just tollanen eläintarha. Onneksi nykyinen lähikirjastoni (koivukylä) on sen verran pieni että siellä on lähes aina rauhallista. Myös omille lapsilleni olen opettanut että kirjastossa puhutaan hiljaa ja kävellään (niinkuin muissakin sisätiloissa).
Kyllä, varsinaisia sirkuksia ja sikaloita ovat nykyään. Kirjaston lehtiäkään ei oikein enää viitsi lukea, kun ihmiset tulevat sinne syömään ja samalla lukemaan. Sitten on rasvaisia sormenjälkiä lehdissä ja leivän ja keksin muruja,
Ennen oli paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisipa olemassa K15-kirjastoja. Saisivat samalla äitylit ja isukit taas yhden herneen lisää neniinsä.
Turun pääkirjaston uuden osan arkkitehti pitäisi laittaa luomuksensa eteen jalkapuuhun, ja ohikulkijoille jakaa mätiä tomaatteja.
Lasten osasto on sijoitettu niin että se kattaa alakerroksesta sen osan mistä kuuluu kaikkialle, ja varmuuden vuoksi yläkerran tieto-osasto lukupöytineen on "kelluva parvi", että takuulla raikaa ja kaikuu kaikki riemunkiljahdukset ja loilottelut joka soppeen.
Kirjasto ei ole enää mikaan hyshys-kirjavarasto vaan koko kansan olohuone. Nuo hyshys-aatteet jäivät johonkin viime vuosituhannelle.
Lasten tunneilmaisun rajoittaminen ei nykytiedon mukaan ole hyväksi lapselle koska se heikentää lapsen tunnetaitoja. Ongelmana on myös se, että ne wanhanajan rajoituskeinot ovat väkivaltaa.
Vierailija kirjoitti:
Kirjasto ei ole enää mikaan hyshys-kirjavarasto vaan koko kansan olohuone. Nuo hyshys-aatteet jäivät johonkin viime vuosituhannelle.
Meidän olohuoneessa ei ainakaan ole sellaista kiljuntaa ja huutoa kuin kirjastossa. Hiljaisuus on tärkeämpää kuin hössötys ja meteli.
Vierailija kirjoitti:
Lasten tunneilmaisun rajoittaminen ei nykytiedon mukaan ole hyväksi lapselle koska se heikentää lapsen tunnetaitoja. Ongelmana on myös se, että ne wanhanajan rajoituskeinot ovat väkivaltaa.
- 1960-1970-luvuilla lapsilla tuli vapaan kasvatuksen ideologian mukaan olla oikeus toteuttaa itseään lähes rajoituksitta.
- Tämän päivän hyvä kasvatus on sekä rajoja että rakkautta.
Itsehallinta ja omatunto
Professori Lea Pulkkinen (1994, 2002) nostaa esille tärkeinä kasvatuksen tavoitteina lapsen itsehallinnan ja omantunnon kehittymisen.
Itsehallinta tarkoittaa tunteiden säätelyä siten, että ____ihminen osaa ottaa muita huomioon ja sopeuttaa tunnetilojaan ja käyttäytymistään erilaisiin tilanteisiin ja niiden vaatimuksiin___. Lapsi oppii vähitellen esim. ilmaisemaan pahaa mieltään vahingoittamatta muita ja keinoja rauhoittaa itseään vaikeissa tilanteissa.
https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/vanhemmuus-…
Tuo on muuten ihan totta. Monet opiskelee kirjastossa ja vaikka menee sinne pieneen koppiin, niin melu kuuluu sinnekin. Kirjastojen nettisivuilla on palauteosio. Kirjoittakaa kaikki sinne palautetta melusta, niin eiköhän jotain ala tapahtumaan. Jos ei, niin sitten iltapäivälehteen.