Lue keskustelun säännöt.
MIstä noita lukiokustannuksia oikein revitään?
14.03.2018 |
Lasketaanko niihin kaikki ruokakin lukioajalta? Meillä kirjoihin meni vajaa 700 €. Joos jos laskee mukaan bussiliput (mutta niitä tarvitsee muutenkin jo ei halua kotona maata), Tietokone tietysti tarvitaan, mutta eihän se tarvitse olla uusinta mallia ja sitäkin tarvitaan muutenkin.
Kommentit (191)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei yhteiskunta voi kaikkia toisen asteen opiskelun kuluja maksaa. Se on fakta, joka täytyy ottaa huomioon. Opiskelija voi itse tehdä esim. kesätöitä ja kyllä vanhemmat pääasiassa ovat vastuussa alle 18 vuotiaan kuluista.
Realismia on, että alle 18v ei juuri kesätöitä tässä maassa saa. Ja kaikilla vanhemmilla ei oikeasti ole tuota 700e/ vuosi nykäistä extraa jostakin. Itsellä tuota ongelmaa ei ole, pystyn hyvin lapsieni lukiot kustantamaan, mutta kyllä tätä varten pitäisi olla KELAssa tai jossain matalampi kynnys vaikka toimeentulotuelle sille lapselle tms maksusitoumusosoituksia kirjakaupoihin jne tukia. Eli tulorajat korkeammat kuin normaali toimeentulotuille. Ei voi olla että lahjakas lapsi jää ilman korkea-asteen koulutusta tässä maassa, kun yhteiskunnalla ei ole 3000e varaa tukea. Tää on liian pieni maa sellaiseen tuhlaamiseen.
Jokaisesta lapsesta maksetaan Suomessa lapsilisää 17vuotta eli väh. 20 000€. Siihen nähden 10% koulukirjoihin ei kuulosta pahalta. 18 tonnia jää vielä äipän suklaaseen ja siideriin tai mihin nämä "köyhät" nyt tuppaa rahansa laittamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä ilmeisesti mouhoaa joku kustantaja-botti uusien kirjojen ylivertaisuudesta. Kerron sinulle tämän:
Valmistuin viime keväänä ylioppilaaksi. Matematiikasta, fysiikasta ja englannista laudatur, kemiasta, biologiasta, äidinkielestä ja yhteiskuntaopista eximia.
En ostanut yhtään uutta kurssikirjaa. Itseasiassa kirjoittamistani aineista ostin vain matematiikan kirjat, joillakin kursseilla en käyttänyt ollenkaan kirjaa. Ei ollut kuin yksinkertainen trigonometrinen laskin. Tietokone oli, sen olin ostanut jo yläasteella.
Se teidän uusin painos tietystä kirjasta on harvoin paras vaihtoehto. Kaikissa ei edes ole kaikkea opsin vaatimaa sisältöä. Kiva sitten kun yo-kokeessa tulee vastaan kysymys mistä ei ole puhuttu siinä toisessa kirjasarjassa.
Mitäs siihen sanot.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin tuntuu, että mennään liian pitkälle tässä holhouksessa. Ainakin pitäisi sitten olla jonkinlaiset tasovaatimukset, että sitä koulua käydään ja siellä menestytään.
Vielä on hengissä sukupolvi, jossa köyhimmätkin maksoivat kirjat ja lukukausimaksut jo 10-vuotiaasta lähtien, ja silloin ei ollut juurikaan mitään asuntotukia ja muita sosiaalisia etuuksia,vaan vain se mitä yleensä isä tienasi. Paitsi se silloinen peruskoulua vastaava koulutus oli ilmaista.
Mitä seuraavaksi? Kaikki koulututetaan yliopistossa vaikka tohtoriksi maksutta, vaikka kenellekään ei olisi töitä tulevaisuudessa tiedossa. Ja lisäksi kaikki muutkin maailman ihmiset, jotka haluavat tulla tänne ilmaiseksi opiskelemaan.
OECD on jo vuosia sitten huomannut, että digitaalinen opetus ei ole niin tehokasta kuin kirjoista opiskelleilla. Mutta meillähän ei opetushallitus mitään tutkimuksia usko. Rahaa on millä mällätä ja velkaa voidaan ottaa lisää.
Opetusvälineiden hintoihin pitäisi kiinnittää huomiota. Ensin kehitetään järjettömän kalliit opetussuunnitelmat ja sitten huomataan, että sehän maksaa. Ja sitten pitääkin etsiä jo maksajaa, kun joillakin perheillä ei ole varaa. Senkin ymmärtäisi, että pienituloisimmille annettaisiin avustusta koulumenoissa, mutta jostainhan nekin rahat on revittävä. Velkakello tietysti kilkuttaa edelleenkin. Ja mistään muustakaan ei varmaan voi säästää.
Radiossa taas tänä aamuna kitistiin, kun tehdään liian vähän lapsia ja pitäisi antaa rahaa enemmän. Ja Suomessa on jo MAAILMAn parhaat tulot työssäkäyville lasten vanhemmille. Mikä on lopulta tarpeeksi?
Pitäisi vaan opetushallituksen esim viideksi vuodeksi määrätä materiaalit ja niille hintakatto.
Onko nämä lukion kustannuksista valittavat mammat niitä samoja, jotka kyllä mielihyvin syytävät tuhansia euroja vuodessa lasten harrastuksiin?
Mistä tämä koulutusvihamielisyys oikein kumpuaa? Koulutus jos mikä on investointi tulevaisuuteen. Ja kun nuorelle hankkii kunnon välineet, niin hän voi keskittyä siihen opiskeluun. Eikä tarvitse miettiä, hajoaako tietokone käsiin tai pystyykö vanhalla kirjalla lukemaan tenttiin.
Vierailija kirjoitti:
Täällä ilmeisesti mouhoaa joku kustantaja-botti uusien kirjojen ylivertaisuudesta. Kerron sinulle tämän:
Valmistuin viime keväänä ylioppilaaksi. Matematiikasta, fysiikasta ja englannista laudatur, kemiasta, biologiasta, äidinkielestä ja yhteiskuntaopista eximia.
En ostanut yhtään uutta kurssikirjaa. Itseasiassa kirjoittamistani aineista ostin vain matematiikan kirjat, joillakin kursseilla en käyttänyt ollenkaan kirjaa. Ei ollut kuin yksinkertainen trigonometrinen laskin. Tietokone oli, sen olin ostanut jo yläasteella.Se teidän uusin painos tietystä kirjasta on harvoin paras vaihtoehto. Kaikissa ei edes ole kaikkea opsin vaatimaa sisältöä. Kiva sitten kun yo-kokeessa tulee vastaan kysymys mistä ei ole puhuttu siinä toisessa kirjasarjassa.
Mitäs siihen sanot.
Meillä lapsi haki nyt lukioon. Koulujen sivuilla sanottiin suoraan että uusin painos/digimateriaali ja vielä että ”puhdas kirja”.
Ehkä jossain rupulukiossa mikä vain käy, mutta Helsingin oarhaissa lukioissa ei kyllä armoa ole.
Ja kun tulee pääsykoeuudistus, lukiotuloksillakaan ei viitsi leikkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä ilmeisesti mouhoaa joku kustantaja-botti uusien kirjojen ylivertaisuudesta. Kerron sinulle tämän:
Valmistuin viime keväänä ylioppilaaksi. Matematiikasta, fysiikasta ja englannista laudatur, kemiasta, biologiasta, äidinkielestä ja yhteiskuntaopista eximia.
En ostanut yhtään uutta kurssikirjaa. Itseasiassa kirjoittamistani aineista ostin vain matematiikan kirjat, joillakin kursseilla en käyttänyt ollenkaan kirjaa. Ei ollut kuin yksinkertainen trigonometrinen laskin. Tietokone oli, sen olin ostanut jo yläasteella.Se teidän uusin painos tietystä kirjasta on harvoin paras vaihtoehto. Kaikissa ei edes ole kaikkea opsin vaatimaa sisältöä. Kiva sitten kun yo-kokeessa tulee vastaan kysymys mistä ei ole puhuttu siinä toisessa kirjasarjassa.
Mitäs siihen sanot.
Meillä lapsi haki nyt lukioon. Koulujen sivuilla sanottiin suoraan että uusin painos/digimateriaali ja vielä että ”puhdas kirja”.
Ehkä jossain rupulukiossa mikä vain käy, mutta Helsingin oarhaissa lukioissa ei kyllä armoa ole.
Ja kun tulee pääsykoeuudistus, lukiotuloksillakaan ei viitsi leikkiä.
Helsingissä kirjoitin ylioppilaaksi.
t. lainaamasi henkilö
Vierailija kirjoitti:
Onko nämä lukion kustannuksista valittavat mammat niitä samoja, jotka kyllä mielihyvin syytävät tuhansia euroja vuodessa lasten harrastuksiin?
Mistä tämä koulutusvihamielisyys oikein kumpuaa? Koulutus jos mikä on investointi tulevaisuuteen. Ja kun nuorelle hankkii kunnon välineet, niin hän voi keskittyä siihen opiskeluun. Eikä tarvitse miettiä, hajoaako tietokone käsiin tai pystyykö vanhalla kirjalla lukemaan tenttiin.
Kyse ei ole koulutusvihamielisyydestä.
Vaan
1) yhteiskunnan edusta, koska myös köyhä lapsi saattaa olla antamassa paljonkin älyllistä antia yhteiskunnalle mutta yhteiskunta sulkee hänet koulutuksesta, mikä on pienelle kansalle katastrofi
2) kirjankustantamot ovat tässä nähneet auki olevan piikin, jota hyödyntävät ahneesti. Asiatonta. En hyväksy tätä.
T. Varakas, fiksu äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä ilmeisesti mouhoaa joku kustantaja-botti uusien kirjojen ylivertaisuudesta. Kerron sinulle tämän:
Valmistuin viime keväänä ylioppilaaksi. Matematiikasta, fysiikasta ja englannista laudatur, kemiasta, biologiasta, äidinkielestä ja yhteiskuntaopista eximia.
En ostanut yhtään uutta kurssikirjaa. Itseasiassa kirjoittamistani aineista ostin vain matematiikan kirjat, joillakin kursseilla en käyttänyt ollenkaan kirjaa. Ei ollut kuin yksinkertainen trigonometrinen laskin. Tietokone oli, sen olin ostanut jo yläasteella.Se teidän uusin painos tietystä kirjasta on harvoin paras vaihtoehto. Kaikissa ei edes ole kaikkea opsin vaatimaa sisältöä. Kiva sitten kun yo-kokeessa tulee vastaan kysymys mistä ei ole puhuttu siinä toisessa kirjasarjassa.
Mitäs siihen sanot.
Meillä lapsi haki nyt lukioon. Koulujen sivuilla sanottiin suoraan että uusin painos/digimateriaali ja vielä että ”puhdas kirja”.
Ehkä jossain rupulukiossa mikä vain käy, mutta Helsingin oarhaissa lukioissa ei kyllä armoa ole.
Ja kun tulee pääsykoeuudistus, lukiotuloksillakaan ei viitsi leikkiä.
Helsingissä kirjoitin ylioppilaaksi.
t. lainaamasi henkilö
Niin. Nyt pääsykoeuudistus ei koske sinua. Kirjoititko kunnon koulusta?
Kävin lukion vuosituhannen alussa. Tästä huolimatta ihan realistisilta kuulostavat nämä mediassa aika ajoin olleet kustannusselonteot nykypäivän lukio-opiskelusta. Kaippa myös nykyään eri ohjelmalisenssit kursseille maksavat jotain? 2000-luvun alussa ei tällaisia menoeriä ollut eikä mitään ainetta opiskeltu pelkästään tietokoneella tai sähköisesti. Myöskään videotykkejä ei juuri ollut. Lähinnä tv ja piirtoheitin olivat sähköisiä apuvälineitä tunneilla sekä joskus tietokoneluokan varaus.
2000-luvun taitteessa kirjoihin meni jotain 500€ per lukuvuosi. Tunnettua oli, ettei viime vuoden painosta voinut ihan periaatteesta käyttää seuraavana vuonna, koska se oli ”vanha”. Tai voi, mutta usein piti kuitenkin kopsata läksytehtävä kaverin tuoreesta painoksesta, jotta varmasti teki oikeat läksyt ensi tunniksi. Opettajilla ei yleensä ollut mitään sitä vastaan, jos käytti vanhoja painoksia.
Kyseessä lienee lähinnä kustannusalan ja kirjantekijöiden kartelli: onhan selkeästi tuottoisampaa myydä sama kirja pienellä viilauksella joka vuosi uudestaan kuin olla myymättä. Harvemmin asiatieto mihinkään vanhenee vuodessa millään alalla – ainakaan lukio-opiskelun mittakaavassa. Onneksi korkeakoulussa ei juuri tarvinnut kirjoihin pistää rahaa.
Joku toi esiin, että kirjastosta saa lukiokirjat. No, saa ja saa. Harvalle riittää 4 viikon laina-aika, koska kurssit kestivät kait jotain 2kk, jos ihan oikein muistin. Uusinta taas ei ole mahdollista, koska yleensä haluttuihin oppikirjoihin on varausjono. Toki kirjan kopiointi omaan käyttöön koneella on mahdollista, mutta aikaa vievää ja maksaahan sekin jotain.
Abivuonna kirjoihin meni vähemmän, mutta sitten taas tuolloin on kirjoitukset, joihin kyllä Ylioppilastutkintolautakunta (YTL) osasi rahastaa perusmaksun sekä ainekohtaiset koemaksut joka aineelta erikseen. En tsekannut, miten YTL:n maksupolitiikka menee v. 2018, mutta veikkaisin, etteivät maksut ainakaan ole halventuneet euroakaan.
Kirjoitusteni aikoihin kurjinta YTL:n politiikassa oli, että vaikka reputat, niin et saa alennusta seuraavalla kerralla uusintakokeesta. Myös jos teet aineenkorotuksen eikä aineen loppuarvosana YTL:n tarkistuksesta korotukaan, niin rahoja et saa takaisin :D Vastaavasti, jos teet uusinta-arvosteluvaateen, mutta YTL toteaa reklamaation aiheettomaksi eikä arvosana muutu, kuten tavallista, niin tästäkin joudut maksamaan itse kaiken. Varsin kieroa bisnestä sanon minä.
Muita kuluja lukion aloittaessa on mm. tietokoneen ja laskimen hankinta, mikäli tällaisia ei ole entuudestaan. Graafinen laskin helpotti elämää, siihen taisi mennä jotakin 100 euroa, oma tietokone monilla on jo ennestään. Toisaalta laskimesta sain kutakuinkin saman verran rahaa vuosien päästä, kun sen myin korkeakoulussa myöhemmin.
Lukio-opiskelu oli kivaa! Harvassa maassa saamme opiskella näinkin laadukkaasti ja melkeinpä pelkästään verorahojen turvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä ilmeisesti mouhoaa joku kustantaja-botti uusien kirjojen ylivertaisuudesta. Kerron sinulle tämän:
Valmistuin viime keväänä ylioppilaaksi. Matematiikasta, fysiikasta ja englannista laudatur, kemiasta, biologiasta, äidinkielestä ja yhteiskuntaopista eximia.
En ostanut yhtään uutta kurssikirjaa. Itseasiassa kirjoittamistani aineista ostin vain matematiikan kirjat, joillakin kursseilla en käyttänyt ollenkaan kirjaa. Ei ollut kuin yksinkertainen trigonometrinen laskin. Tietokone oli, sen olin ostanut jo yläasteella.Se teidän uusin painos tietystä kirjasta on harvoin paras vaihtoehto. Kaikissa ei edes ole kaikkea opsin vaatimaa sisältöä. Kiva sitten kun yo-kokeessa tulee vastaan kysymys mistä ei ole puhuttu siinä toisessa kirjasarjassa.
Mitäs siihen sanot.
Meillä lapsi haki nyt lukioon. Koulujen sivuilla sanottiin suoraan että uusin painos/digimateriaali ja vielä että ”puhdas kirja”.
Ehkä jossain rupulukiossa mikä vain käy, mutta Helsingin oarhaissa lukioissa ei kyllä armoa ole.
Ja kun tulee pääsykoeuudistus, lukiotuloksillakaan ei viitsi leikkiä.
Helsingissä kirjoitin ylioppilaaksi.
t. lainaamasi henkilö
Niin. Nyt pääsykoeuudistus ei koske sinua. Kirjoititko kunnon koulusta?
En kerro mistä kirjoitin koska tunnistusmahdollisuus.
Ja sillä ei ole mitään väliä kirjoitatko laudaturin maan ”parhaasta” lukiosta vai jostain lapin porolukiosta johon pääsee 5:n keskiarvolla. Kaikista kouluista saa samanarvoiset paperit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin tuntuu, että mennään liian pitkälle tässä holhouksessa. Ainakin pitäisi sitten olla jonkinlaiset tasovaatimukset, että sitä koulua käydään ja siellä menestytään.
Vielä on hengissä sukupolvi, jossa köyhimmätkin maksoivat kirjat ja lukukausimaksut jo 10-vuotiaasta lähtien, ja silloin ei ollut juurikaan mitään asuntotukia ja muita sosiaalisia etuuksia,vaan vain se mitä yleensä isä tienasi. Paitsi se silloinen peruskoulua vastaava koulutus oli ilmaista.
Mitä seuraavaksi? Kaikki koulututetaan yliopistossa vaikka tohtoriksi maksutta, vaikka kenellekään ei olisi töitä tulevaisuudessa tiedossa. Ja lisäksi kaikki muutkin maailman ihmiset, jotka haluavat tulla tänne ilmaiseksi opiskelemaan.
OECD on jo vuosia sitten huomannut, että digitaalinen opetus ei ole niin tehokasta kuin kirjoista opiskelleilla. Mutta meillähän ei opetushallitus mitään tutkimuksia usko. Rahaa on millä mällätä ja velkaa voidaan ottaa lisää.
Opetusvälineiden hintoihin pitäisi kiinnittää huomiota. Ensin kehitetään järjettömän kalliit opetussuunnitelmat ja sitten huomataan, että sehän maksaa. Ja sitten pitääkin etsiä jo maksajaa, kun joillakin perheillä ei ole varaa. Senkin ymmärtäisi, että pienituloisimmille annettaisiin avustusta koulumenoissa, mutta jostainhan nekin rahat on revittävä. Velkakello tietysti kilkuttaa edelleenkin. Ja mistään muustakaan ei varmaan voi säästää.
Radiossa taas tänä aamuna kitistiin, kun tehdään liian vähän lapsia ja pitäisi antaa rahaa enemmän. Ja Suomessa on jo MAAILMAn parhaat tulot työssäkäyville lasten vanhemmille. Mikä on lopulta tarpeeksi?
Pitäisi vaan opetushallituksen esim viideksi vuodeksi määrätä materiaalit ja niille hintakatto.
Samalla Opetushallitus voisi määrätä, että kaikilla saa olla autona korkeintaan 8000 euroa maksava Toyota Corolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen muutaman kymmenen sivun mittainen oppikirja näyttää maksavan kirjakaupassa vähintään 30€. Näköjään minimi on 75 kurssia, joten, jos joka kurssille tarvitaan yksi kirja (joissakin taitaa olla 2?), kustantaa tuo siis 2250€. Ihanan kallista.
Kaikkiin kursseihin ei tarvitse kirjaa , esim liikat, musat, kuvikset ja taideaineet. Opettaja saattaa käyttää soveltavaa materiaalia. Kaikki kirjat eivät todellakaan maksa 30€ ja yli. Nettikaupasta uudet kirjat saa halvemmalla kuin kirjakaupasta. Kirjoja kannattaa ostaa käytettyinä. Ihan jokaista kirjaa ei tarvitse ostaa omaksi, kirjan voi lainata kaverilta tai kirjastosta.
Toiset kirjat vaan sitten maksaakon rutkasti yli 30 euroa. Ja kirjastosta lainaaminen ei kyllä Helsingissä onnistu.
Itse jatko-opiskelin pari vuotta sitten ja ajelin mökkikunnan kirjastoon. Helsingissä sai vain räkäistä naurua kun kyseli ko kirjoja.
Saa Hki kirjastostakin kun tekee kirjasta ajoissa varauksen.
Niin. Mikä on ajoissa? Jos kirja kerrotaan jakson alussa, ei sitä voi odottaa esim kuukautta?
Öö kysytkö oikeasti tällaista? Mitäköhän tapahtuu jos käy ennen jakson alkamista kysymässä opettajalta että mitä kirjaa kurssilla käytetään?
mitäs sitten kun niitä kirjoja ei vaan kerrota ennakkoon? ekalla tunnilla tulee tieto. revi siitä sitten ja jonota se kuukausi.
Oletko tyhmä vai muutenvaan erityinen. Tottakai ne kirjat kerrotaan. Jos opettaja ei kerro niin kysy vanhalta opiskelijalta mitä kirjaa opettaja käyttää.
Inb4 opettaja käyttää aina eri kirjaa
Ei muuten käytä. Lukio-opettaja käyttää jumalattomasti omaa vapaa-aikaansa tuntien suunnitteluun, joten ihan varmasti vetää samalla paketilla usean vuoden.Kustanomo on julkaissut uuden kirjasarjan ja tarjoaa opettajelle tästä uuden opettajan version ja materiaalin, jonka pohjalta voi vetää oppitunnit. Houkutteleva tarjous ja hyvä syy vaihtaa kirjasarjaa.
Olisi kiva avata julkiseen tarkasteluun kustantomoiden markkinointitavat ja -budjetit.
Kukapa opettaja ei mieluiten käyttäisi työssään mahdollisimman hyvää oppimateriaalia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä ilmeisesti mouhoaa joku kustantaja-botti uusien kirjojen ylivertaisuudesta. Kerron sinulle tämän:
Valmistuin viime keväänä ylioppilaaksi. Matematiikasta, fysiikasta ja englannista laudatur, kemiasta, biologiasta, äidinkielestä ja yhteiskuntaopista eximia.
En ostanut yhtään uutta kurssikirjaa. Itseasiassa kirjoittamistani aineista ostin vain matematiikan kirjat, joillakin kursseilla en käyttänyt ollenkaan kirjaa. Ei ollut kuin yksinkertainen trigonometrinen laskin. Tietokone oli, sen olin ostanut jo yläasteella.Se teidän uusin painos tietystä kirjasta on harvoin paras vaihtoehto. Kaikissa ei edes ole kaikkea opsin vaatimaa sisältöä. Kiva sitten kun yo-kokeessa tulee vastaan kysymys mistä ei ole puhuttu siinä toisessa kirjasarjassa.
Mitäs siihen sanot.
Meillä lapsi haki nyt lukioon. Koulujen sivuilla sanottiin suoraan että uusin painos/digimateriaali ja vielä että ”puhdas kirja”.
Ehkä jossain rupulukiossa mikä vain käy, mutta Helsingin oarhaissa lukioissa ei kyllä armoa ole.
Ja kun tulee pääsykoeuudistus, lukiotuloksillakaan ei viitsi leikkiä.
Helsingissä kirjoitin ylioppilaaksi.
t. lainaamasi henkilö
Niin. Nyt pääsykoeuudistus ei koske sinua. Kirjoititko kunnon koulusta?
En kerro mistä kirjoitin koska tunnistusmahdollisuus.
Ja sillä ei ole mitään väliä kirjoitatko laudaturin maan ”parhaasta” lukiosta vai jostain lapin porolukiosta johon pääsee 5:n keskiarvolla. Kaikista kouluista saa samanarvoiset paperit.
Eli kävit rupulukion.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä ilmeisesti mouhoaa joku kustantaja-botti uusien kirjojen ylivertaisuudesta. Kerron sinulle tämän:
Valmistuin viime keväänä ylioppilaaksi. Matematiikasta, fysiikasta ja englannista laudatur, kemiasta, biologiasta, äidinkielestä ja yhteiskuntaopista eximia.
En ostanut yhtään uutta kurssikirjaa. Itseasiassa kirjoittamistani aineista ostin vain matematiikan kirjat, joillakin kursseilla en käyttänyt ollenkaan kirjaa. Ei ollut kuin yksinkertainen trigonometrinen laskin. Tietokone oli, sen olin ostanut jo yläasteella.Se teidän uusin painos tietystä kirjasta on harvoin paras vaihtoehto. Kaikissa ei edes ole kaikkea opsin vaatimaa sisältöä. Kiva sitten kun yo-kokeessa tulee vastaan kysymys mistä ei ole puhuttu siinä toisessa kirjasarjassa.
Mitäs siihen sanot.
Meillä lapsi haki nyt lukioon. Koulujen sivuilla sanottiin suoraan että uusin painos/digimateriaali ja vielä että ”puhdas kirja”.
Ehkä jossain rupulukiossa mikä vain käy, mutta Helsingin oarhaissa lukioissa ei kyllä armoa ole.
Ja kun tulee pääsykoeuudistus, lukiotuloksillakaan ei viitsi leikkiä.
Helsingissä kirjoitin ylioppilaaksi.
t. lainaamasi henkilö
Niin. Nyt pääsykoeuudistus ei koske sinua. Kirjoititko kunnon koulusta?
En kerro mistä kirjoitin koska tunnistusmahdollisuus.
Ja sillä ei ole mitään väliä kirjoitatko laudaturin maan ”parhaasta” lukiosta vai jostain lapin porolukiosta johon pääsee 5:n keskiarvolla. Kaikista kouluista saa samanarvoiset paperit.
Eli kävit rupulukion.
Mielummin hyvät paperit rupulukiosta kuin huonot huippulukiosta. Niillä huonoilla papereilla ei tee mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä ilmeisesti mouhoaa joku kustantaja-botti uusien kirjojen ylivertaisuudesta. Kerron sinulle tämän:
Valmistuin viime keväänä ylioppilaaksi. Matematiikasta, fysiikasta ja englannista laudatur, kemiasta, biologiasta, äidinkielestä ja yhteiskuntaopista eximia.
En ostanut yhtään uutta kurssikirjaa. Itseasiassa kirjoittamistani aineista ostin vain matematiikan kirjat, joillakin kursseilla en käyttänyt ollenkaan kirjaa. Ei ollut kuin yksinkertainen trigonometrinen laskin. Tietokone oli, sen olin ostanut jo yläasteella.Se teidän uusin painos tietystä kirjasta on harvoin paras vaihtoehto. Kaikissa ei edes ole kaikkea opsin vaatimaa sisältöä. Kiva sitten kun yo-kokeessa tulee vastaan kysymys mistä ei ole puhuttu siinä toisessa kirjasarjassa.
Mitäs siihen sanot.
Meillä lapsi haki nyt lukioon. Koulujen sivuilla sanottiin suoraan että uusin painos/digimateriaali ja vielä että ”puhdas kirja”.
Ehkä jossain rupulukiossa mikä vain käy, mutta Helsingin oarhaissa lukioissa ei kyllä armoa ole.
Ja kun tulee pääsykoeuudistus, lukiotuloksillakaan ei viitsi leikkiä.
Kysymys edelleenkin kuuluu mitä tapahtuu jos ei ole uusinta painosta tai edes puhdasta kirjaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä ilmeisesti mouhoaa joku kustantaja-botti uusien kirjojen ylivertaisuudesta. Kerron sinulle tämän:
Valmistuin viime keväänä ylioppilaaksi. Matematiikasta, fysiikasta ja englannista laudatur, kemiasta, biologiasta, äidinkielestä ja yhteiskuntaopista eximia.
En ostanut yhtään uutta kurssikirjaa. Itseasiassa kirjoittamistani aineista ostin vain matematiikan kirjat, joillakin kursseilla en käyttänyt ollenkaan kirjaa. Ei ollut kuin yksinkertainen trigonometrinen laskin. Tietokone oli, sen olin ostanut jo yläasteella.Se teidän uusin painos tietystä kirjasta on harvoin paras vaihtoehto. Kaikissa ei edes ole kaikkea opsin vaatimaa sisältöä. Kiva sitten kun yo-kokeessa tulee vastaan kysymys mistä ei ole puhuttu siinä toisessa kirjasarjassa.
Mitäs siihen sanot.
Meillä lapsi haki nyt lukioon. Koulujen sivuilla sanottiin suoraan että uusin painos/digimateriaali ja vielä että ”puhdas kirja”.
Ehkä jossain rupulukiossa mikä vain käy, mutta Helsingin oarhaissa lukioissa ei kyllä armoa ole.
Ja kun tulee pääsykoeuudistus, lukiotuloksillakaan ei viitsi leikkiä.
Helsingissä kirjoitin ylioppilaaksi.
t. lainaamasi henkilö
Niin. Nyt pääsykoeuudistus ei koske sinua. Kirjoititko kunnon koulusta?
En kerro mistä kirjoitin koska tunnistusmahdollisuus.
Ja sillä ei ole mitään väliä kirjoitatko laudaturin maan ”parhaasta” lukiosta vai jostain lapin porolukiosta johon pääsee 5:n keskiarvolla. Kaikista kouluista saa samanarvoiset paperit.
Eli kävit rupulukion.
Mielummin hyvät paperit rupulukiosta kuin huonot huippulukiosta. Niillä huonoilla papereilla ei tee mitään.
No minun lapseni ei tule saamaan huonoja papereita sieltä huippukoulusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä ilmeisesti mouhoaa joku kustantaja-botti uusien kirjojen ylivertaisuudesta. Kerron sinulle tämän:
Valmistuin viime keväänä ylioppilaaksi. Matematiikasta, fysiikasta ja englannista laudatur, kemiasta, biologiasta, äidinkielestä ja yhteiskuntaopista eximia.
En ostanut yhtään uutta kurssikirjaa. Itseasiassa kirjoittamistani aineista ostin vain matematiikan kirjat, joillakin kursseilla en käyttänyt ollenkaan kirjaa. Ei ollut kuin yksinkertainen trigonometrinen laskin. Tietokone oli, sen olin ostanut jo yläasteella.Se teidän uusin painos tietystä kirjasta on harvoin paras vaihtoehto. Kaikissa ei edes ole kaikkea opsin vaatimaa sisältöä. Kiva sitten kun yo-kokeessa tulee vastaan kysymys mistä ei ole puhuttu siinä toisessa kirjasarjassa.
Mitäs siihen sanot.
Meillä lapsi haki nyt lukioon. Koulujen sivuilla sanottiin suoraan että uusin painos/digimateriaali ja vielä että ”puhdas kirja”.
Ehkä jossain rupulukiossa mikä vain käy, mutta Helsingin oarhaissa lukioissa ei kyllä armoa ole.
Ja kun tulee pääsykoeuudistus, lukiotuloksillakaan ei viitsi leikkiä.
Kysymys edelleenkin kuuluu mitä tapahtuu jos ei ole uusinta painosta tai edes puhdasta kirjaa.
Sitten tippuu kyydistä.
Ja jos on yksityiskoulu, voi menettää sen koulupaikkansakin.
En laskenut mitä meni mutta ostin uudet kirjat pojalle ja kaikki kurssit pitkä matematiikka, fykebi ja enkku ja ruotsinkieli plus muut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä ilmeisesti mouhoaa joku kustantaja-botti uusien kirjojen ylivertaisuudesta. Kerron sinulle tämän:
Valmistuin viime keväänä ylioppilaaksi. Matematiikasta, fysiikasta ja englannista laudatur, kemiasta, biologiasta, äidinkielestä ja yhteiskuntaopista eximia.
En ostanut yhtään uutta kurssikirjaa. Itseasiassa kirjoittamistani aineista ostin vain matematiikan kirjat, joillakin kursseilla en käyttänyt ollenkaan kirjaa. Ei ollut kuin yksinkertainen trigonometrinen laskin. Tietokone oli, sen olin ostanut jo yläasteella.Se teidän uusin painos tietystä kirjasta on harvoin paras vaihtoehto. Kaikissa ei edes ole kaikkea opsin vaatimaa sisältöä. Kiva sitten kun yo-kokeessa tulee vastaan kysymys mistä ei ole puhuttu siinä toisessa kirjasarjassa.
Mitäs siihen sanot.
Meillä lapsi haki nyt lukioon. Koulujen sivuilla sanottiin suoraan että uusin painos/digimateriaali ja vielä että ”puhdas kirja”.
Ehkä jossain rupulukiossa mikä vain käy, mutta Helsingin oarhaissa lukioissa ei kyllä armoa ole.
Ja kun tulee pääsykoeuudistus, lukiotuloksillakaan ei viitsi leikkiä.
Kysymys edelleenkin kuuluu mitä tapahtuu jos ei ole uusinta painosta tai edes puhdasta kirjaa.
Sitten tippuu kyydistä.
Ja jos on yksityiskoulu, voi menettää sen koulupaikkansakin.
Mitenniin tippuu kyydistä? Käyttää muuta materiaalia ja poimii helpot kympit kokeista.
Sekä:
>yksityiskoulu
>ei rahaa kirjoihin
Voit valita vain toisen
Valtiolla on n 55 miljardin vuosibudjetti, ei paljoa menisi siitä maksuttomaan 2. asteen koulutukseen. Maailma on muuttunut, ei pelkällä peruskoulutodistuksella tee yhtään mitään. Oppivelvollisuus pitäisi pidentää ja velvollisuus käydä joko lukio tai ammatillinen koulutus maksuttomasti. Tällä saadaan syrjäytymistäkin estettyä.
Mistä rahat? No jos nipistetään esim 4 mrd yritystuista joista moni saava yritys tekee loistavaa liikevoittoa. Joku täällä kirjoitti että "ei raha riitä kaikkeen" mutta se mihin pitäisi panostaa enemmän on nuoret ja koulutus. Leikkaisin vuosittaisen 100 miljoonaa noista 4 mrd:sta: eli peräti 2,5 prosenttia kokonaissummasta!!