Down-sikiön abortointi
Niskapoimututkimuksen ja ultraäänen mukaan odotan down-lasta. Järkytyin kuullessani tästä, ja nopeasti on vahvistunut halu tehdä abortti. En usko että jaksaisin erityislapsen kanssa.
Ongelma on kuitenkin mieheni, joka haluaisi silti pitää lapsen. Olemme riidelleet tästä todella paljon, ja tuntuu etten mitenkään saan miehelleni järkeä päähän. Keskustelut menevät saman jankkaamiseksi ja huutamiseksi.
Eikö tämä yleensä mene toisin päin? Luulisi että mies hyväksyisi asian...mitä oikein voin tehdä?
Kommentit (484)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
olisi kai liian iso pala jollekkin ex-teinikoulukiusaajalle kun se mitä muissa pilkkasi, onkin omien geenien tulos nyt. Kun on koko ikänsä kulkenut nenä pystyssä, ja sitten joutuisikin kasvattamaan omaa vamm**ista lastaan, se olisi heille kolaus, näiden kiusaajiensa edessä...
Okei, eli down-lapsi on mielestäsi rangaistus, eikä lahja? Ei taida olla asiat hyvin sinunkaan pääkopassa.
Kumpi on suurempi lahja: terve, normaaliin elämään kykenevä lapsi vai down, jolla todennäköisesti on vaikea elämä edessä?
Eli jos saisit päättää, synnyttäisitkö terveen vai down-lapsen?
En kyllä ole koskaan lapsiani vertaillut sen mukaan kuka heistä olisi minulle suurempi tai pienempi lahja. Jokainen on oma persoonansa ja jollain on elämässä enemmän haasteita kuin toisella, yhdellä jopa sen verran että jälkeenpäin ajatellen harkitsisin vahvasti aborttia jos olisin tiennyt vammoistaan.
Mutta ihan yhtä suuri lahja tämä lapsi on mulle kuin sisaruksensa ja aivan yhtä tärkeä ja rakas. Kuvittavaa vertailla omien lasten arvokkuutta noin, saati sitten toivoa vammaista lasta jollekin rangaistukseksi. Kyllä mä ihan inhimillysyyssyistä toivon että nämä lapset päätyisivät sellaisiin koteihin joissa heistä pystyttäisiin huolehtimaan mahdollisimman hyvin. Surullista on että noin ei aina käy, mutta kamaa että jotkut nimenomaan toivovat lapsille mahdollisimman huonoja kotiolosuhteita.
Vierailija kirjoitti:
Oikeus elämään alkaa sitten kun sikiö pysyy omin avuin hengissä. Niin kauan kun se on loisena toisen kehossa, saa tämä henkilö päättää sen kohtalosta.
Vierailija kirjoitti:
on monia vammaisiksi kohdussa luokiteltuja, jotka olivakin synnyttyään terveitä, mm. youtubessa on heidän videoitaan. On myös vain hyvin lievästi down syndroomaa sairastavia, jotka voi elää aivan normaalia, hyvää itsenäistä elämää, mm. Gorki, joka näytteli tv sarjassa. He avioituvat, ja elävät suht. hyvää elämää.
Niinpä. Jos jompikumpi haluaa pitää lapsen, se kannattaa pitää. Todennäköisesti suhteenne kaatuu myöhemmin miehen katkeruuteen sinun valinnastasi abortoida lapsenne. Down-lapsesta on enemmän vaivaa, mutta toisaalta, sikiöstä kasvaa ihminen kuten sinä ja minä. Nykyään Down-lapsesta voi tulla vaikka mitä. Se yksikin on nyt voguen mallina. Aivan ihana tyttö!! En muista nimeä. Down-lapsi voi saada ihan normaaleja lapsia jne. Meillä on takana vastaava tilanne ja mies on katkera minelle abortista downin takia. Hän ottaa sen usein esille puheessaan ja minäkin tunnen nykyään syyllisyyttä tästä. Sanoisin että jos komppi kumpi haluaa, niin kyllä. Jos molemmat ei halua niin sitten abortti. Oletko muuten aiemmin tehnyt abortin? Se on todella rankka kokemus jälkeen päin ja voi vaivata myös sinua kuolemaasi asti, ehkä myös lapsen sisaria. Olen ateisti myös mieheni emutta näitä ajatuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeus elämään alkaa sitten kun sikiö pysyy omin avuin hengissä. Niin kauan kun se on loisena toisen kehossa, saa tämä henkilö päättää sen kohtalosta.
Oikeus elämään alkaa silloin kun elämä alkaa eli hedelmöityksestä lähtien. Sikiölläkin on ihmisarvo.
Vierailija kirjoitti:
Downlapset rikastuttavat maailmaa ja perhettä ainutlaatuisella tavalla, jolle nyky-yhteiskunta ei anna mitään arvoa. He ovat usein perheen ilopillereitä, joilla on uskomattoman positiivinen elämän asenne. He avartavat ihmisten näkökentää. Missä tässä elämässä on oikein kyse? pitääkö kaiken olla täydellistä saadaaksen oikeutuksen olemassaoloon? Uskon, että asenne ratkaisee kaikessa. Anna lapsellesi mahdollisuus, laita kämmenesi vatsallesi, tunnustele, sinun käsissäsi on tämän pienen ihmisen elämä joka varmasti haluaisi saada mahdollisuuden elämään, ja joka rikastuttaisi sinun eläämäsi valtavalla määrällä rakkautta. En usko että katuisit.
Ihanasti kirjoitettu! Onneksi kasvaa sukupolvi ja asenneilmasto, jossa downint hyväksyttyjä. Kadun omaa down aborttia vaikka mies olisi halunnut lapsen. Mutta asialla ei voi enää mitään näin jälkeen. Tein abortin lääkärin painostuksesta. Hän sanoi että suurin osa tekee aborttin downint kohdalla ja kannattaa jos ei halua arkensa muuttuvan. Pelottelu oli suurta. Onneksi lääkärien suhtautuminen eugeniikkaan on muuttumassa, kun tiedetään vihdoin että down lapset ovat yhtä arvokkaita ja rikastavat todella maailmaa! Eivätkä läheskään kaikki tarvitse erityisryhmiä päiväkodissa tai kouluissa. Tasavertaisia ollaan, toivon että lääkäritkin tämän jo pian ymmärtävät eivätkä tuputa ensitöikseen downaborttia. Luulen, että tulevaisuudessa tehdään ihan minimaalinen määrä abortteja verrattuna nykylääketieteen abortteihin. Onneksi ihmiset ovat alkaneet itse ymmärtää asioita eikä vain tehdä niin kuin valtio ja politiikka johdattelevat. Tässäkin maassa lääkärit abortoivat niin paljon turhaan "sosiaalisin" perustein sikiöitä, että se on nykymaailmassa aivan uskomatonta. Onneksi uusi sukupolvi ei kasva tähän. He haluavat suojella niin ihmisiä kuin eläimiäkin! Tässä alapeukuttajat ovat varmasti osittain niitä jotka katuvat down aborttiaan ja haluavat vielä kynsin hampain pitää kiinni oikeudestaan siihen. Niin minäkin aiemmin kaduin down aborttia ja inhosin abortin vastaisia kommentteja, koska etsin itselle oikeutusta tekemääni. Mutta nyt olen sinut asian kanssa, 20 vuotta down abortin ja siitä seuranneen vaikean masikseen ja eläkkeen jälkeen, olen toipunut. Ja uskallan myöntää virheeni ja puolustaa näitä ihania tavallisia ihmisiä. Tämä on mahtavaa! Teen työtä erityislasten parissa ja se on ihanaa. Olen päässyt pois varhaisrläkkeeltä. Enemmän yhteisöllisyyttä niin erilaiset ihmiset pärjäävät elämässä hienosti. Aivan mahtavaa että asenteet ja lääketiede on muuttumassa. Teen mielelläni sen eteen töitä. Ehkä tulevaisuudessa ihmiskunta on erilainen ja erilaisuutta arvostetaan. Tehdään sen eteen töitä! Kaikki ei ole täydellistä, elämän ei kuulu olla täydellistä! Suunnitelmiin tulee muutoksia!
"Lääkärillä on erityinen velvollisuus edistää syntymättömän oikeuksia ja mahdollisuuksia tasapainoiseen kehittymiseen."
"Sikiö on äitinsä sisällä, mutta ei äidin ruumiinosa. Tämä voi luoda ristiriitoja sikiön ja sen äidin etujen ja oikeuksien välille. Lääkärin tehtävänä on pyrkiä tasapainottamaan molempien osapuolten edut ja oikeudet, ihmisarvoa ja elämää kunnioittaen. Ongelmattomia ratkaisuja ei aina ole löydettävissä, koska jommankumman osapuolen etujen korostaminen voi viedä mahdottomuuksiin."
"Ihmis- ja perusoikeusmääräyksen mukaan ketään ei saa tuomita kuolemaan, kiduttaa eikä muutoinkaan kohdella ihmisarvoa loukkaavasti."
"Kun Yhdistyneiden kansakuntien kansat ovat YK:n peruskirjassa vakuuttaneet uskovansa ihmisen perusoikeuksiin ja ihmisyksilön arvoon ja merkitykseen sekä vakaasti päättäneet edistää sosiaalista kehitystä ja parempia elinehtoja aikaansaamista vapaammissa oloissa, kun Yhdistyneet kansakunnat on Ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa tuonut julki että siinä mainitut oikeudet ja vapaudet kuuluvat erottamatta jokaiselle katsomatta rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun vakaumukseen, kansalliseen tai sosiaaliseen alkuperään, varallisuuteen tai syntyperästä tai muusta johtuvaan asemaan, kun lapsi ruumiillisen ja henkisen kypsymättömyytensä tähden tarvitsee sekä ennen syntymäänsä että syntymänsä jälkeen erityistä turvaa ja huolenpitoa, siihen kuuluva lakisääteinen suojelu mukaan luettuna, kun erityisen suojelun tarve on todettu lapsen oikeuksia koskevassa Geneven julistuksessa vuonna 1924 ja tunnustettu Ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa sekä YK:n erityisjärjestöjen perussäännöissä ja lasten hyvinvointia edistävien kansainvälisten järjestöjen säännöissä, ja kun ihmiskunnan velvollisuutena on antaa lapselle paras mitä se pystyy sille tarjoamaan niin yleiskokous antaa sen vuoksi tämän lapsen oikeuksien julistuksen siinä tarkoituksessa, että hänellä olisi onnellinen lapsuus ja että hän voisi omaksi ja yhteiskunnan parhaaksi nauttia tässä julistuksessa määriteltyjä oikeuksia ja vapauksia ja vetoaa lasten vanhempiin, miehiin ja naisiin yksilöinä, vapaaehtoisiin järjestöihin, paikallisiin viranomaisiin ja maiden hallituksiin, jotta ne tunnustaisivat nämä oikeudet ja pyrkisivät turvaamaan niiden kunnioittamisen lainsäädännöllisten ja muiden toimenpiteiden kautta seuraavien periaatteiden mukaisesti:"
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lasten_oikeudet#YK:n_Lapsen_oikeuksien_julistus
Miettikää voitteko jatkaa elämäänne samalla tavalla downlapsen kanssa.
Minulla ja miehelläni oli purjevene ennen lapsia, ja molemmat rakastimme purjehtimista. En halunnut abortoida downia, luovuin mielummin purjehduksesta. No, mies jätti meidät ja nykyään olen ”jumissa” downin yksinhuoltajana. Jälkeenpäin mietittynä tein väärän ratkaisun kun pidin lapsen, mutta sitä ei voi enää muuttaa. Kadun päätöstä viikoittain.
Vierailija kirjoitti:
Miettikää voitteko jatkaa elämäänne samalla tavalla downlapsen kanssa.
Minulla ja miehelläni oli purjevene ennen lapsia, ja molemmat rakastimme purjehtimista. En halunnut abortoida downia, luovuin mielummin purjehduksesta.
Vammainen lapsi ja purjehdus ovat siis toisensa poissulkevia asioita, niinkö? Ahaa.
Downit65335y kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Downlapset rikastuttavat maailmaa ja perhettä ainutlaatuisella tavalla, jolle nyky-yhteiskunta ei anna mitään arvoa. He ovat usein perheen ilopillereitä, joilla on uskomattoman positiivinen elämän asenne. He avartavat ihmisten näkökentää. Missä tässä elämässä on oikein kyse? pitääkö kaiken olla täydellistä saadaaksen oikeutuksen olemassaoloon? Uskon, että asenne ratkaisee kaikessa. Anna lapsellesi mahdollisuus, laita kämmenesi vatsallesi, tunnustele, sinun käsissäsi on tämän pienen ihmisen elämä joka varmasti haluaisi saada mahdollisuuden elämään, ja joka rikastuttaisi sinun eläämäsi valtavalla määrällä rakkautta. En usko että katuisit.
Ihanasti kirjoitettu! Onneksi kasvaa sukupolvi ja asenneilmasto, jossa downint hyväksyttyjä. Kadun omaa down aborttia vaikka mies olisi halunnut lapsen. Mutta asialla ei voi enää mitään näin jälkeen. Tein abortin lääkärin painostuksesta. Hän sanoi että suurin osa tekee aborttin downint kohdalla ja kannattaa jos ei halua arkensa muuttuvan. Pelottelu oli suurta. Onneksi lääkärien suhtautuminen eugeniikkaan on muuttumassa, kun tiedetään vihdoin että down lapset ovat yhtä arvokkaita ja rikastavat todella maailmaa! Eivätkä läheskään kaikki tarvitse erityisryhmiä päiväkodissa tai kouluissa. Tasavertaisia ollaan, toivon että lääkäritkin tämän jo pian ymmärtävät eivätkä tuputa ensitöikseen downaborttia. Luulen, että tulevaisuudessa tehdään ihan minimaalinen määrä abortteja verrattuna nykylääketieteen abortteihin. Onneksi ihmiset ovat alkaneet itse ymmärtää asioita eikä vain tehdä niin kuin valtio ja politiikka johdattelevat. Tässäkin maassa lääkärit abortoivat niin paljon turhaan "sosiaalisin" perustein sikiöitä, että se on nykymaailmassa aivan uskomatonta. Onneksi uusi sukupolvi ei kasva tähän. He haluavat suojella niin ihmisiä kuin eläimiäkin! Tässä alapeukuttajat ovat varmasti osittain niitä jotka katuvat down aborttiaan ja haluavat vielä kynsin hampain pitää kiinni oikeudestaan siihen. Niin minäkin aiemmin kaduin down aborttia ja inhosin abortin vastaisia kommentteja, koska etsin itselle oikeutusta tekemääni. Mutta nyt olen sinut asian kanssa, 20 vuotta down abortin ja siitä seuranneen vaikean masikseen ja eläkkeen jälkeen, olen toipunut. Ja uskallan myöntää virheeni ja puolustaa näitä ihania tavallisia ihmisiä. Tämä on mahtavaa! Teen työtä erityislasten parissa ja se on ihanaa. Olen päässyt pois varhaisrläkkeeltä. Enemmän yhteisöllisyyttä niin erilaiset ihmiset pärjäävät elämässä hienosti. Aivan mahtavaa että asenteet ja lääketiede on muuttumassa. Teen mielelläni sen eteen töitä. Ehkä tulevaisuudessa ihmiskunta on erilainen ja erilaisuutta arvostetaan. Tehdään sen eteen töitä! Kaikki ei ole täydellistä, elämän ei kuulu olla täydellistä! Suunnitelmiin tulee muutoksia!
Aborttiahan ei lääkäri tai kukaan muukaan saa tuputtaa eikä suositella. Ikävää, jos sellaista tapahtuu. Lääkärin kuuluu kertoa vammasta ja vaihtoehdoista. Vanhemmat sitten päättävät. Tilanne on vaikea, jos vanhemmat ovat eri mieltä.
Keh.vam.hoitaja
Downit65335y kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Downlapset rikastuttavat maailmaa ja perhettä ainutlaatuisella tavalla, jolle nyky-yhteiskunta ei anna mitään arvoa. He ovat usein perheen ilopillereitä, joilla on uskomattoman positiivinen elämän asenne. He avartavat ihmisten näkökentää. Missä tässä elämässä on oikein kyse? pitääkö kaiken olla täydellistä saadaaksen oikeutuksen olemassaoloon? Uskon, että asenne ratkaisee kaikessa. Anna lapsellesi mahdollisuus, laita kämmenesi vatsallesi, tunnustele, sinun käsissäsi on tämän pienen ihmisen elämä joka varmasti haluaisi saada mahdollisuuden elämään, ja joka rikastuttaisi sinun eläämäsi valtavalla määrällä rakkautta. En usko että katuisit.
Ihanasti kirjoitettu! Onneksi kasvaa sukupolvi ja asenneilmasto, jossa downint hyväksyttyjä. Kadun omaa down aborttia vaikka mies olisi halunnut lapsen. Mutta asialla ei voi enää mitään näin jälkeen. Tein abortin lääkärin painostuksesta. Hän sanoi että suurin osa tekee aborttin downint kohdalla ja kannattaa jos ei halua arkensa muuttuvan. Pelottelu oli suurta. Onneksi lääkärien suhtautuminen eugeniikkaan on muuttumassa, kun tiedetään vihdoin että down lapset ovat yhtä arvokkaita ja rikastavat todella maailmaa! Eivätkä läheskään kaikki tarvitse erityisryhmiä päiväkodissa tai kouluissa. Tasavertaisia ollaan, toivon että lääkäritkin tämän jo pian ymmärtävät eivätkä tuputa ensitöikseen downaborttia. Luulen, että tulevaisuudessa tehdään ihan minimaalinen määrä abortteja verrattuna nykylääketieteen abortteihin. Onneksi ihmiset ovat alkaneet itse ymmärtää asioita eikä vain tehdä niin kuin valtio ja politiikka johdattelevat. Tässäkin maassa lääkärit abortoivat niin paljon turhaan "sosiaalisin" perustein sikiöitä, että se on nykymaailmassa aivan uskomatonta. Onneksi uusi sukupolvi ei kasva tähän. He haluavat suojella niin ihmisiä kuin eläimiäkin! Tässä alapeukuttajat ovat varmasti osittain niitä jotka katuvat down aborttiaan ja haluavat vielä kynsin hampain pitää kiinni oikeudestaan siihen. Niin minäkin aiemmin kaduin down aborttia ja inhosin abortin vastaisia kommentteja, koska etsin itselle oikeutusta tekemääni. Mutta nyt olen sinut asian kanssa, 20 vuotta down abortin ja siitä seuranneen vaikean masikseen ja eläkkeen jälkeen, olen toipunut. Ja uskallan myöntää virheeni ja puolustaa näitä ihania tavallisia ihmisiä. Tämä on mahtavaa! Teen työtä erityislasten parissa ja se on ihanaa. Olen päässyt pois varhaisrläkkeeltä. Enemmän yhteisöllisyyttä niin erilaiset ihmiset pärjäävät elämässä hienosti. Aivan mahtavaa että asenteet ja lääketiede on muuttumassa. Teen mielelläni sen eteen töitä. Ehkä tulevaisuudessa ihmiskunta on erilainen ja erilaisuutta arvostetaan. Tehdään sen eteen töitä! Kaikki ei ole täydellistä, elämän ei kuulu olla täydellistä! Suunnitelmiin tulee muutoksia!
Mun kohdalla lääkärit kyllä syyllisti abortista. Tämä vuonna 2009. Onneksi tein kuitenkin.
Jo normaalin lapsen kasvatus on haastavaa, saatikka sitten kehitysvammaisen.
Jäänyt mieleen kuinka kehitysvammainen kirosi vanhempansa kun hänet oli tähän maailman saatettu kärsimään. Tietysti riippuu paljon vammaisuuden asteesta kuinka itse kokee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeus elämään alkaa sitten kun sikiö pysyy omin avuin hengissä. Niin kauan kun se on loisena toisen kehossa, saa tämä henkilö päättää sen kohtalosta.
Oikeus elämään alkaa silloin kun elämä alkaa eli hedelmöityksestä lähtien. Sikiölläkin on ihmisarvo.
Elämä alkaa syntymästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miettikää voitteko jatkaa elämäänne samalla tavalla downlapsen kanssa.
Minulla ja miehelläni oli purjevene ennen lapsia, ja molemmat rakastimme purjehtimista. En halunnut abortoida downia, luovuin mielummin purjehduksesta.Vammainen lapsi ja purjehdus ovat siis toisensa poissulkevia asioita, niinkö? Ahaa.
Kyllä ne aikalailla on. Sellainen kun eksyy kannelle merellä niin se oli sitten siinä.
"Suomen lainsäädäntö käsittelee syntymätöntä lasta ihmisenä muissa tapauksissa paitsi abortissa. Mikäli esimerkiksi ulkopuolinen hakkaa tai potkii sikiön kuoliaaksi äidin kohtuun ilman äidin suostumusta, kyseessä on tappo. Jostain syystä kyseessä ei ole tappo mikäli äiti suostuu toimenpiteeseen."
Vierailija kirjoitti:
Älä pilaa elämääsi tuolla lapsella. Jos mies ei kykene hyväksymään, eroa.
Uskomaton kommentti. Olen täysin tyrmistynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella hankala tilanne :( Milloin päätös abortista pitää tehdä? Voitteko jutella jonkun down lapsen äidin kanssa siitä mitä arki ja elämä on erityislapsen kanssa? Ehkä netissä tai facebookissa on jokin yhteisö joka antaisi vertaistukea?
Omassa lähipiirissäni on abortoitu vahingossa niin monta tervettä lasta, että ymmärrän hyvin miestäsi. Ehkä hän toisaalta pelkää että lapsi on terve?
Tuo on kyllä puppua. Suomessa ei ikinä abortoida vahingossa terveitä lapsia.
Tosin ap:kin taitaa kirjoittaa hieman puppua. Niskapoimututkimuksen ja ultraäänen mukaan ei koskaan diagnosoida, että odottaa down-lasta. Jos jotain epäilyä on, silloin vasta lähetetään jatkotutkimuksiin, joiden avulla kromosomit saadaan testattua.
Kannattaisi ainakin ensin selvittää millä todennäköisyydellä tuohon testiin voi luottaa, koska täältä tuskin saat siihen luotettaavaa vastausta.
Siltä pohjalta voisi olla edes hiukan helpompi tehdä päätös.
Ja kyllähän sinä viimekädessä päätät, otatko sen riskin vai et, oli miehesi mitä mieltä tahansa.
Hyvä tietysti olisi jos yhteiymmärrykseen pääsisitte ja pystyisitte keskustelemaan asiasta asiallisesti.
Vierailija kirjoitti:
"Suomen lainsäädäntö käsittelee syntymätöntä lasta ihmisenä muissa tapauksissa paitsi abortissa. Mikäli esimerkiksi ulkopuolinen hakkaa tai potkii sikiön kuoliaaksi äidin kohtuun ilman äidin suostumusta, kyseessä on tappo. Jostain syystä kyseessä ei ole tappo mikäli äiti suostuu toimenpiteeseen."
Vielä kun tuo lainsäädäntö oikeasti näkyisi myös tuomioissa, niin voidaan alkaa miettiä tuota ristiriitaa.
Koittakaa nyt päättää onko down lahja vai rangaistus.