Down-sikiön abortointi

Minä tekisin abortin. Ymmärrän myös sen, että jotkut haluavat pitää Down-lapsen ja kunnioitan heidänlaisiaan ihmisiä. Itse en kuitenkaan näe itseisarvona sitä, että vakavasti rajoitteisen lapsen "annetaan" elää. Ylipäätänsä ei-toivottuja lapsia ei pitäisi synnyttää lainkaan. Lapsi kyllä vaistoaa sen jos vanhempi ei tätä rakasta ja siitä jää vakavat traumat.

Ap paljastui trollollooksi.

Eiköhän tässä nyt kuitenkin punktio tehdä ennen päätöstä? Pelkkä ultraääni ja niskapoimu ei kerro mitään.

Vaarallisin paikka sikiölle nykymaailmassa on suomalaisäidin kohtu.

Näin kehitysvammaisten kanssa 17 vuotta työskennelleenä ja 16 vuotta kehitysvammaisen kanssa asuneena.

Tee abortti. Mä olen nähnyt niin monen perheen repeävän halki, niin monen vanhemman väsyvän, niin monien sisarusten jäävän heitteille että olen väkisin kyynistynyt. Ei se näiden lasten vika ole, sama ihmisarvo heillä on kuin muillakin, mut toivoisin jokaisen säästävän itsensä moiselta.

Älä kuuntele miestä, vaikka miten rakastaisit häntä niin muista että hänen vastuunsa on loppunut siihen kun nykäisi vehkeensä ulos sinusta, hän voi koska tahansa lähteä kävelemään jos arki ei miellytä, tämä toki myös terveen lapsen kanssa, mutta down lapsen kanssa on vielä raskaampaa olla yksin.

Tämä on kyllä vaikea kysymys. Itse ajattelen niin, että minun lapseni on minun rakas lapseni siitä hetkestä lähtien kun hänen olemassaolonsa huomaan, pidän syntymää vain siirtymänä kohdusta syliini. Minulle siis elämä alkaa hedelmöittymisestä.

Tästä syystä en voi ajatella aborttia vaihtoehtona. Jos 3-vuotias lapseni halvaantuu, en tapa häntä siksi että hänen hoitonsa on raskasta, vaatii erityisiä tukitoimia ja jaksamiseni on tiukilla. En näe mitään eroa syntyneen ja syntymättömän lapsen välillä.

Itse tekisin abortin.

Miksi kukaan haluaisi tehdä maailmaan lasta joka on ikuisesti riippuvainen lähiomaisistaan, laitoksesta ja yhteiskunnasta, myös rahallinen taakka.

Kuolet todennäköisesti ennen lastasi, kuka hänestä huolehtii sen jälkeen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todella hankala tilanne :( Milloin päätös abortista pitää tehdä? Voitteko jutella jonkun down lapsen äidin kanssa siitä mitä arki ja elämä on erityislapsen kanssa? Ehkä netissä tai facebookissa on jokin yhteisö joka antaisi vertaistukea?

Omassa lähipiirissäni on abortoitu vahingossa niin monta tervettä lasta, että ymmärrän hyvin miestäsi. Ehkä hän toisaalta pelkää että lapsi on terve?

Tuo on kyllä puppua. Suomessa ei ikinä abortoida vahingossa terveitä lapsia.

Tosin ap:kin taitaa kirjoittaa hieman puppua. Niskapoimututkimuksen ja ultraäänen mukaan ei koskaan diagnosoida, että odottaa down-lasta. Jos jotain epäilyä on, silloin vasta lähetetään jatkotutkimuksiin, joiden avulla kromosomit saadaan testattua.

Kyllä meillä tuttavaperheessä oli sanottu että lapsi ei tule selviämään, syystä että lapsivesi kävi liian aikaisin liian vähiin. Kehoitettiin aborttiin, mutta tämä äiti kieltäytyi. Hän sanoi että lapsi otetaan ulos vasta jo kuolleena jos niin käy. Lopulta syntyi ennenaikaisesti, mutta terveenä. Eri asia, mutta kyllä niitä virhearvioita tulee.

Itse en kummassakaan raskaudessa halunnut tuohon yhdistelmäseulontaan. Normaalit ultra käytiin, mutta ei mitattu niskaturvotusta. Tunsin itseni sen verran hyvin että en halunnut raskausaikana tehdä tuollaista päätöstä jo ihan siksi että nuo testit ei anna yleensä sitä täyttä varmuutta. Tuollainen uutinen olisi aiheuttanut liikaa stressiä, joka taas olisi osaltaan voinut vahingoittaa vauvaa.

Monet ystävät ihmettelivät päätöstäni perustellen, että eikö se olisi kiva saada varmuus että kaikki on hyvin. Vastasinkin sanomalla että olisi tottakai, mutta mitä sitten jos testin mukaan näin ei olisikaan. Keskustelu jäi aina tähän.

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän tässä nyt kuitenkin punktio tehdä ennen päätöstä? Pelkkä ultraääni ja niskapoimu ei kerro mitään.

Punktion tulokset eivät olet vielä tulleet

Ap

Eikö teille ole tarjottu mahdollisuutta otattaa lapsivesipunktiota tai istukkabiopsiaa, että tulos olisi varma. Ne tulokset ovat 100% varmoja. Ei jäisi jossittelun varaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

on monia vammaisiksi kohdussa luokiteltuja, jotka olivakin synnyttyään terveitä, mm. youtubessa on heidän videoitaan. On myös vain hyvin lievästi down syndroomaa sairastavia, jotka voi elää aivan normaalia, hyvää itsenäistä elämää, mm. Gorki, joka näytteli tv sarjassa. He avioituvat, ja elävät suht. hyvää elämää.

Jotenkin luulisi että nykyaikaiset testit eivät valehtele...Ja vaikka niin olisikin, en tiedä uskaltaisinko ottaa riskiä.

-AP-

Sulle tehdyt testit nyt ei vielä sinänsä kerro mitään, joten punktiota lienee sulle jo ehdotettu? Noilla viikoilla tuskin enää edes saat aborttia pelkkien ultrien perusteella.

moni down lapsi menee yliopistoon asti, ei se ole edes harvinaista. He voivat olla jopa paremepia lapsia kuin "terveet" jotka rettelöitevät ja tuottavat surua ja murheita vanhemmilleen. Tämäkin meni yliopistoon: https://www.youtube.com/watch?v=I4QO_X2WaOM

myös moni muu on ladannut youtbeen kertomuksensa kun heidät on hyväksytty yliopistoon vammaisina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omaa hyvinvointia on lupa ajatella.

Oman hyvinvoinnin vuoksi on hyvä tappaa toisia?

Tässä tapauksessa kyllä. Se ei ole vielä lapsi, pelkkä sikiö.

Miksi sikiöitä pitäisi saada tappaa huvin vuoksi? He ovat kuitenkin ihmisiä. He eivät ole äitinsä kudosta enää.

Minkä ihmeen huvin vuoksi? Äidin ja isän loppuelämä on pilalla jos down-lapsi syntyy. Mikäli on ennestään jo muita lapsia, myös ne kärsivät, kun koko elämä alkaa pyörimään sairaan lapsen ympärillä. Siitä on huvit kaukana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todella hankala tilanne :( Milloin päätös abortista pitää tehdä? Voitteko jutella jonkun down lapsen äidin kanssa siitä mitä arki ja elämä on erityislapsen kanssa? Ehkä netissä tai facebookissa on jokin yhteisö joka antaisi vertaistukea?

Omassa lähipiirissäni on abortoitu vahingossa niin monta tervettä lasta, että ymmärrän hyvin miestäsi. Ehkä hän toisaalta pelkää että lapsi on terve?

Tuo on kyllä puppua. Suomessa ei ikinä abortoida vahingossa terveitä lapsia.

Tosin ap:kin taitaa kirjoittaa hieman puppua. Niskapoimututkimuksen ja ultraäänen mukaan ei koskaan diagnosoida, että odottaa down-lasta. Jos jotain epäilyä on, silloin vasta lähetetään jatkotutkimuksiin, joiden avulla kromosomit saadaan testattua.

Kyllä meillä tuttavaperheessä oli sanottu että lapsi ei tule selviämään, syystä että lapsivesi kävi liian aikaisin liian vähiin. Kehoitettiin aborttiin, mutta tämä äiti kieltäytyi. Hän sanoi että lapsi otetaan ulos vasta jo kuolleena jos niin käy. Lopulta syntyi ennenaikaisesti, mutta terveenä. Eri asia, mutta kyllä niitä virhearvioita tulee.

Itse en kummassakaan raskaudessa halunnut tuohon yhdistelmäseulontaan. Normaalit ultra käytiin, mutta ei mitattu niskaturvotusta. Tunsin itseni sen verran hyvin että en halunnut raskausaikana tehdä tuollaista päätöstä jo ihan siksi että nuo testit ei anna yleensä sitä täyttä varmuutta. Tuollainen uutinen olisi aiheuttanut liikaa stressiä, joka taas olisi osaltaan voinut vahingoittaa vauvaa.

Monet ystävät ihmettelivät päätöstäni perustellen, että eikö se olisi kiva saada varmuus että kaikki on hyvin. Vastasinkin sanomalla että olisi tottakai, mutta mitä sitten jos testin mukaan näin ei olisikaan. Keskustelu jäi aina tähän.

Eli sulta jäi mahdollisesti se tieto väliin että muuten terveellä lapsellasi olisi voinut olla sydänvika ja apu heti syntyessä saatavilla. Ei niitä tutkimuksia tehdä vanhempien takia, vaan sen lapsen.

Minusta sinun täytyy tehdä päätös tuntemustesi mukaan. Mutta se, mitä av sanoo, ei ole ainoa totuus.

Kaksplus-sivuilla on juttu eräästä down-lapsesta ja hänen vanhemmistaan. Minusta siinä lopussa on ihanasti sanottu, että mahdollisista uhkakuvista huolimatta on mahdollista, että lapsi tulee elämään varsin onnellisen elämän. Ehkä jopa perheestään kaikista onnellisimman.

  MN

p.s. vuonna 2011 julkaistu juttu löytyy hakusanoilla 'En vaihtaisi Emiliaa terveeseen lapseen''

Tuntuu, että romahdan pian tämän tilanteen takia...Mies meni aikaisemmin vihaisena kertomaan asiasta äidilleen, ja tämä on tietysti miehen puolella. Painokelvotonta puhetta tulee sieltäkin koko ajan : ((

Vierailija kirjoitti:

moni down lapsi menee yliopistoon asti, ei se ole edes harvinaista. He voivat olla jopa paremepia lapsia kuin "terveet" jotka rettelöitevät ja tuottavat surua ja murheita vanhemmilleen. Tämäkin meni yliopistoon: https://www.youtube.com/watch?v=I4QO_X2WaOM

myös moni muu on ladannut youtbeen kertomuksensa kun heidät on hyväksytty yliopistoon vammaisina.

Tärkeä toteamus: VOIVAT olla.

Tee abortti, itsekin tekisin ihan sama mitä mies asiasta ajattelisi. Miehelläsi ei ole asiaan mitään sanottavaa.

Jos itse tiedät, ettet siihen pystyisi, niin mikset tekisi? Sinä päätät vartalostasi, sekä siitä mitä teet loppuelämälläsi.

Väsynyt234 kirjoitti:

Niskapoimututkimuksen ja ultraäänen mukaan odotan down-lasta. Järkytyin kuullessani tästä, ja nopeasti on vahvistunut halu tehdä abortti. En usko että jaksaisin erityislapsen kanssa.

Ongelma on kuitenkin mieheni, joka haluaisi silti pitää lapsen. Olemme riidelleet tästä todella paljon, ja tuntuu etten mitenkään saan miehelleni järkeä päähän. Keskustelut menevät saman jankkaamiseksi ja huutamiseksi.

Eikö tämä yleensä mene toisin päin? Luulisi että mies hyväksyisi asian...mitä oikein voin tehdä?

Miksi tällainen provo? Ei Down selviä ultran avulla.