Suomi maailman onnellisin maa. Miksiköhän?
Nyt sitten vouhkataan joka mediassa tätä ns. uutista. Onkohan syy se, että muiden maiden onnellisuus on laskenut huomattavasti? Syitä taas siihen voidaan pohtia. Itse pidän Suomen etuina vielä aika hyvää turvallisuutta, yhtenäistä arvopohjaa ja kielialuetta.
Entä ne suomalaiset, joilla ei oikeasti mene hyvin? Tuntuuko nyt muka jotenkin helpommalta? Ehkä päinvastoin. Suomessa esim. 1500 nuorta on asunnotonta.
Kommentit (44)
Täällä varmaan on henkilöitä jotka eivät ole uutisen kanssa samaa mieltä. Noh, olette vähemmistönä tässä maassa sillä suurimmalla osalla kansasta menee ihan hyvin. Kaikki eivät voi olla ”onnellisia” vaan pitää olla se pohja että ihmiset tekisivät töitä välttääkseen sen.
Hirvittää, että nyt tätä markkinoidaan joka mediassa Onnellisuus-maana ja kaikki kansat luovat katseensa tänne. Kohta on innokkaita tulijoita yli rajojen enemmän kuin osaamme ikinä ottaa vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä vertailuissa otetaan huomioon kokonaisuuksia ja niitä ei kannata silloin kritisoida sillä perusteella, että "meillä on noin monta asunnotonta" tai "viime viikonloppunakin pahoinpideltiin ihminen naapurikaupungissa". Tulos kertoo siitä, että muissa maissa menee vielä huonommin. Jos meillä on syrjäytyneitä, asunnottomia tai sairaita, niin muissa maissa näitä on enemmän.
Näissä selvityksissä ei edes yritetä mitata sitä ovatko ihmiset onnelisia vaan käytännössä pisteytetään materialistisia mittareita ja intetään että ihmisten TÄYTYY olla onnellisempia maassa A kuin B koska bruttokansantuote per asukas on korkeampi.
Minkä takia niin monesta maasta ja maanosasta halutaan tulla tänne vaikka väkisin ( valehdellen ja panemalla oma henki vaaraan). Kai he niin onnellisina ihmisinä haluavat tulla katsomaan meitä onnettomia?
Vierailija kirjoitti:
Hirvittää, että nyt tätä markkinoidaan joka mediassa Onnellisuus-maana ja kaikki kansat luovat katseensa tänne. Kohta on innokkaita tulijoita yli rajojen enemmän kuin osaamme ikinä ottaa vastaan.
Hahhahaa! Äkkiä nyt vaan kieltämään, että ja paskat ei olla, kaikki täällä menee päin p**settä. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä vertailuissa otetaan huomioon kokonaisuuksia ja niitä ei kannata silloin kritisoida sillä perusteella, että "meillä on noin monta asunnotonta" tai "viime viikonloppunakin pahoinpideltiin ihminen naapurikaupungissa". Tulos kertoo siitä, että muissa maissa menee vielä huonommin. Jos meillä on syrjäytyneitä, asunnottomia tai sairaita, niin muissa maissa näitä on enemmän.
Näissä selvityksissä ei edes yritetä mitata sitä ovatko ihmiset onnelisia vaan käytännössä pisteytetään materialistisia mittareita ja intetään että ihmisten TÄYTYY olla onnellisempia maassa A kuin B koska bruttokansantuote per asukas on korkeampi.
Minkä takia niin monesta maasta ja maanosasta halutaan tulla tänne vaikka väkisin ( valehdellen ja panemalla oma henki vaaraan). Kai he niin onnellisina ihmisinä haluavat tulla katsomaan meitä onnettomia?
Kai nyt epädemokraattisista, sotaa käyvistä tai muuten vain järkyttävistä oloista tulevat ihmiset pyrkivät Suomeen. Se ei johdu kuitenkaan suomalaisten onnellisuudesta vaan yhteiskuntamme vakaudesta. Nuo ihmiset pyrkivät tänne, koska haluavat turvaan, ja turvallinen maa tämä kyllä on.
Sen sijaan ne, joiden asiat ovat ok ja joilla on varaa valita, eivät todellakaan tungeksi Suomeen. Jopa suomalaisista ne, joilla on valinnanvaraa, hakeutuvat muihin länsimaihin ja Yhdysvaltoihin. Aina välillä tosin joku erehtyy muuttamaan tänne vaikkapa rakkauden perässä. Kun todellisuus suomalaisten tunnekylmyydestä ja yksin pärjäämisen kulttuurista alkaa paljastua, nämä ihmiset ovat usein yllättyneitä, hämmästyneitä ja jopa epäuskoisia. Tiedän kun olen useamman kanssa jutellut. Itsekin inhoan suomalaisuudessa noita piirteitä ja harkitsen muuttoa ulkomaille. Eivätkä ne mistään onnellisuudesta kerro, vaikka minkälaisia tutkimuksia asian vääristämiseksi yritettäisiin tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Töitä ei löydy kivenkään alta, rahattomuus rassaa, tulevaisuus pelottaa, m*ahanmuutto ahdistaa, yksinäisyys lisääntyy, kilpailu kovenee...
Olen mä vaan niin onnellinen ihminen.
N32
Asut kuitenkin neljän seinän sisällä, saat jostain jotain rahaa? Vai suunnitteletko lähtemistä elintasopakolaiseksi esim Afrikan puolelle?
Tästä oli hiljattain juttua, että ketkä niitä onnellisia ovat. Jutussa viitattiin niihin tuhansiin nuoriin aikuisiin joilla on esim mt-ongelmia, että pääsevätkö he tästä "onnellisuudesta" saamaan osansa. Harmi en nyt muista lehteä.
No, jos onnellisuuden astetta kysytään vaikka 58-vuotiaana eläköityneeltä terveeltä ihmiseltä, jolla on kaikki hyvin tarvittava maallinen omaisuus, niin varmasti vastaus on "olen onnellinen".
Ehkä suomalaiset vain valehtelevat enemmän kuin muut. Jos tässä siis ihmisiltä on mitään kysytty.
Vierailija kirjoitti:
Tutkimuksessa käytetyillä kriteereillä ei ole mitään tekemistä onnellisuuden kanssa. Se on subjektiivinen kokemus.
Haastattelututkimuksista ilmenee, Suomessa elää pahoinvoivia, uupuneita ja onnettomia ihmisiä.
Aivan, muualla sitten ei olekaan pahoinvoivia, uupuneita ja onnettomia ihmisiä. Puhumattakaan asunnottomista ja työttömistä. Vain Suomessa kaikki tämä.
Mul on rahaa, mutta itseasiassa suurimmat menoeräni taitaa olla terapeuttini palkka, yksityiset psykiatrit yms. Lääkkeisiin ei mene enää rahaa kun niistä ei ollut hyötyä vaikka 10v erilaisia kokeiltiin.
No niin. Suomalaisten onnellisuutta esitellään Daily Mailin etusivulla.
http://www.dailymail.co.uk/news/article-5498845/Its-fun-Finland-Nordic-…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä vertailuissa otetaan huomioon kokonaisuuksia ja niitä ei kannata silloin kritisoida sillä perusteella, että "meillä on noin monta asunnotonta" tai "viime viikonloppunakin pahoinpideltiin ihminen naapurikaupungissa". Tulos kertoo siitä, että muissa maissa menee vielä huonommin. Jos meillä on syrjäytyneitä, asunnottomia tai sairaita, niin muissa maissa näitä on enemmän.
Näissä selvityksissä ei edes yritetä mitata sitä ovatko ihmiset onnelisia vaan käytännössä pisteytetään materialistisia mittareita ja intetään että ihmisten TÄYTYY olla onnellisempia maassa A kuin B koska bruttokansantuote per asukas on korkeampi.
Noinhan se menee. Mutta ei kunnon tutkimusta voisi myöskään tehdä niin, että kysytään "kuinka onnellinen olet asteikolla 1-10?" Tällöin saisimme helposti tulokseksi, että Pohjois-Koreassa ovat maailman onnellisimmat ihmiset. Esim. juuri elinajanodote on hyvä mittari, sillä sen kertoo kuinka hyvin ihmisillä menee.
Tehdäänhän näitäkin tutkimuksia, monenlaisille on tilaa ja tarvetta. Joillain mittareilla voiton vievät Costa Rica ja Bhutan.
Minä olen kaikilla mittareilla köyhä, silti onnellinen.
Olen saanut opiskella, tehdä työtä, elää parisuhteessa, saada kaksi lasta. On katto pään päällä, ruokaa, vaatetta, hupia ja rakkautta.
On turvallista, voin tehdä mitä haluan.
En käsitä mikä voisi olla paremmin, paitsi tämä influenssa saisi jo mennä ohi.
Voipi olla niin, että terve mieli ja suhteellisuudentaju ovat onnen perusedellytykset. Niitä toivotan teille kaikille, joilta näkyvät vielä puuttuvan.
Vierailija kirjoitti:
Hirvittää, että nyt tätä markkinoidaan joka mediassa Onnellisuus-maana ja kaikki kansat luovat katseensa tänne. Kohta on innokkaita tulijoita yli rajojen enemmän kuin osaamme ikinä ottaa vastaan.
Tulijoita on yli maan kantokyvyn jo nyt. Suomen hyvä sosiaalituki ja turvallisuus on hyvin tiedossa kansainvälisesti.
Tänne halutaan hoitoon. Mikäs sen mukavampaa.
Kukahan sen rahoittaa?
Uskoisin, että jos tämä on kyselytutkimus, suomalaisilla on tapana vastata lakonisesti, että juujuu, onnellinen olen. Jos alkaisi analysoida tilannettaan yhtään, koko haastattelu menisi monimutkaiseksi, ja sellaisestahan ei suomalainen tykkää.
Vierailija kirjoitti:
Asut kuitenkin neljän seinän sisällä, saat jostain jotain rahaa? Vai suunnitteletko lähtemistä elintasopakolaiseksi esim Afrikan puolelle?
Teet täsmälleen saman virheen kuin tutkimuskin eli vedät yhtäläisyysmerkin länsimaisen "elintason" eli kämpästä ja autotallista löytyvän velkaisen romun sekä "onnellisuuden" välille.
Afrikkaan lähtenyt suomalainen voi kokea elintason romahduksen mutta samalla huomata onnellisuuden kasvaneen kun istuu oman kakkimajan pihalla auringonlaskua tuijottamassa vailla stressiä, ruuhkia ja jatkuvaa kiirettä johonkin.
Vastaus 15 sanoi kaiken, mutta lisäisin että vain joskus fyysisestä terveydestä täällä pidetään hyvää huolta. Riippuu paljonkin esim. mikä sairaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkalleen ottaen "tutkimus" ei edes yrittänyt selvittää sitä ovatko ihmiset onnellisia vaan keskittyi ainoastaan sellaisiin helposti excel-vertailuun naputeltaviin lukuihin joita on saatavilla kaikista maista ja jotka mittaavat oikeastaan ihan muita asioita:
"Raportti listaa maat järjestykseen eri mittareiden pohjalta. Mukana ovat muun muassa bruttokansantuote kansalaista kohden, elinajanodote, yhteiskunnan tuki, kansalaisvapaus sekä korruption määrä liike-elämässä."
Vaikka kaikista näistä saataisiin näennäisesti (esim. Korruptiomittari on täysin sokea hyväveliverkostoille) hyvät pisteet, se ei todellakaan tarkoita sitä että kukaan olisi onnellinen vaikka siihen olisikin paremmat edellytykset kuin vaikka Syyriassa.
Tämä. Se on kumma, että näissä onnellisuusvertailuissa harvoin huomioidaan ihmisten sosiaalisuutta, yksinäisyyttä, muiden auttamishalua, mielialalääkkeiden käyttöä, itsemurhatilastoja ja muita sellaisia mittareita, jotka ainakin minun mielestäni kertoisivat onnellisuudesta enemmän kuin bruttokansantuote ja sosiaalitukien määrä. Meillä on kyllä fyysiseen hyvinvointiin liittyvät asiat kyllä hyvällä tolalla, mutta hyväkuntoinen ja terve ihminen voi olla onneton ja masentunut siinä missä muutkin.
Toinen vaihtoehto on, että tehdään soittokierros ja kysytään ihmisiltä, kuinka onnellisia he ovat. Tämäkään ei kerro muusta kuin siitä, minkälaisen kuvan ihmiset haluavat omasta onnellisuudestaan antaa. Joku tosi onnellinen ihminen voi vastata neutraalihkosti, koska hänellä ei ole tarvetta luoda itsestään myönteistä mielikuvaa muille ihmisille - kun taas masentunut ihminen saattaa hävetä itseään niin paljon, että kertoo kysyttäessä olevansa todella onnelline.
En ole vielä sellaiseen onnellisuustutkimukseen törmännyt, jossa olisi jotain järkeäkin.
Toisaalta jokainen itsemurha nostaa iloisuutta, koska on yksi erittäin surullinen vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkalleen ottaen "tutkimus" ei edes yrittänyt selvittää sitä ovatko ihmiset onnellisia vaan keskittyi ainoastaan sellaisiin helposti excel-vertailuun naputeltaviin lukuihin joita on saatavilla kaikista maista ja jotka mittaavat oikeastaan ihan muita asioita:
"Raportti listaa maat järjestykseen eri mittareiden pohjalta. Mukana ovat muun muassa bruttokansantuote kansalaista kohden, elinajanodote, yhteiskunnan tuki, kansalaisvapaus sekä korruption määrä liike-elämässä."
Vaikka kaikista näistä saataisiin näennäisesti (esim. Korruptiomittari on täysin sokea hyväveliverkostoille) hyvät pisteet, se ei todellakaan tarkoita sitä että kukaan olisi onnellinen vaikka siihen olisikin paremmat edellytykset kuin vaikka Syyriassa.
Tämä. Se on kumma, että näissä onnellisuusvertailuissa harvoin huomioidaan ihmisten sosiaalisuutta, yksinäisyyttä, muiden auttamishalua, mielialalääkkeiden käyttöä, itsemurhatilastoja ja muita sellaisia mittareita, jotka ainakin minun mielestäni kertoisivat onnellisuudesta enemmän kuin bruttokansantuote ja sosiaalitukien määrä. Meillä on kyllä fyysiseen hyvinvointiin liittyvät asiat kyllä hyvällä tolalla, mutta hyväkuntoinen ja terve ihminen voi olla onneton ja masentunut siinä missä muutkin.
Toinen vaihtoehto on, että tehdään soittokierros ja kysytään ihmisiltä, kuinka onnellisia he ovat. Tämäkään ei kerro muusta kuin siitä, minkälaisen kuvan ihmiset haluavat omasta onnellisuudestaan antaa. Joku tosi onnellinen ihminen voi vastata neutraalihkosti, koska hänellä ei ole tarvetta luoda itsestään myönteistä mielikuvaa muille ihmisille - kun taas masentunut ihminen saattaa hävetä itseään niin paljon, että kertoo kysyttäessä olevansa todella onnelline.
En ole vielä sellaiseen onnellisuustutkimukseen törmännyt, jossa olisi jotain järkeäkin.
Me suomalaiset olemme aika sisäänpäinlämpeneviä introverttejä, joten sosiaalisuus ei olisi meille onnellisuutta lisäävä asia vaan juuri päinvastoin. Näkisin, että meidän onnellisuuttamme lisää se, että emme ole velvoitettuja olemaan vapaa-ajallamme muiden ihmisten kanssa tekemisissä vaan saamme olla halutessamme yksin tai vain pienen, tarkkaan valitsemamme ihmisryhmän parissa. Suomessa on valtava määrä erilaista yhteisöllisyyttä eli yksin ei tarvitse juurikaan jäädä, jos ei halua. Kukaan ei kuitenkaan tule yksinäistä kotoa hakemaan vaan yksinäisen on hakeuduttava muiden seuraan, jos haluaa muiden seuraa.
Noin muutoin mitä tulee mielialalääkkeiden käyttöön, itsemurhiin jne, niin tilastojen mukaan Suomessa nuo ovat varmaankin aika yleisiä. Meillä kuitenkin uskalletaan mennä hakemaan lääkkeitä. Ei enää leimata hulluksi. Itsemurhiakin voimme tehdä, koska meidän kulttuurimme ja valtauskontomme ei tuomitse itsemurhan tehnyttä. Joissain muissa maissa itsemurhia tehdään vähemmän ihan jo siksi, että se on syntiä ja siten varma tie helvettiin. Kuoleman jälkeen olisi siis vieläkin kamalampaa kärsimystä kuin mitä on eläessä.
Ei kai sitä missään kiistetäkään. Mutta jos verrataan muihin maihin, niin meillä on todennäköisesti vähemmän huono-osaisuutta, ja onnettomia ihmisiä.