Miksi naisasialiike ei mitenkään kommentoi työmarkkinoiden eriytymistä sukupuolten välillä?
Jos menee juuri toisinpäin kuin ideologia ja naistutkimus opettaa niin mitä johtopäätöksiä voimme vetää koko "tieteenalasta". Mitä virkaa on "tieteellä" joka ennustaa juuri vastakkaista kuin reaalimaailmassa tapahtuu? Yksi tieteen tärkein tehtävä on, että sen perusteella voidaan ennustaa tulevaa ja tämä tiede ennustaa juuri vastakaista kuin itse asiassa tapahtuu. Onko vika maailmassa vai tieteessä? Onko samanlainen "Ei pysty kommentoimaan"-asia kuin Andersosnin Tradeka? Liian kiusallinen asia josta mieluummin vaietaan.
Ammatillinen eriytyminen sukupuolen mukaan jatkui vuonna 2013
Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan vuoden 2013 työllisistä 10,2 prosenttia sijoittui tasa-ammatteihin, joissa eri sukupuolta olevien osuus ammattiryhmissä toimivista on 40–60 prosenttia. Osuus oli 1,2 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin ja 1,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2011. 1)
Kommentit (14)
Kysymys kuuluikin, että miksi työmarkkinat eriytyvät edelleen ja miksi asia vaikuttaa kovin kiusalliselta juuri feministien kannalta. Koska menee juuri päinvastoin kuin ideologia pohjalta voidaan ennustaa?
Missäänhän ei ennusteta, ettei työmarkkinoilla olisi sukupuolisegregaatiota, vaan eriytymistä pyritään vähentämään.
Vierailija kirjoitti:
Missäänhän ei ennusteta, ettei työmarkkinoilla olisi sukupuolisegregaatiota, vaan eriytymistä pyritään vähentämään.
Ja nyt eriytyminen senkun lisääntyy. Miksi?
Koska miehet on "sellaisia" että harva nainen jaksaa työskennellä niiden kanssa. Se ihan rehellisesti on syy miksi itse en voi työskennellä miesvaltaisella alalla.
Vierailija kirjoitti:
Koska miehet on "sellaisia" että harva nainen jaksaa työskennellä niiden kanssa. Se ihan rehellisesti on syy miksi itse en voi työskennellä miesvaltaisella alalla.
Onko tuo "sellaisuus" lisääntynyt viime vuosina ja siksi eriytyminen on suurempaa kuin aiemmin vai mistä mahtaa johtua? Melko seksistinen käsitys miehistä muutenkin.
Ihmisten mieltymykset ovat vaan nykypäivänä paljon sukupuolittuneempia kuin ennen vanhaan. Niittaja-Rosie oli aikansa lapsi eikä sellaiseen ehkä enää ole paluuta. Nuoret miehet taitavat tosin pyrkiä laajentamaan osaamistaan myös perinteisille naisaloille mm. hoiva-alalle.
Kun katsotaan pitkällä aikavälillä (suuremmalla kuin 2011-2013), voidaan huomata, että äärimmäisen segregoituneissa aloissa, esim. terveydenhuollossa ja ICT-aloilla, on tapahtunut pientä lieventymistä. Eli muutos on mahdollista.
No 10% on kyllä niin pieni osuus, että se alkaa tulla jo TV:n paneeliohjelmista.
Miksi menee tasan toisinpäin kuin feministien piirissä luullaan?
Vierailija kirjoitti:
? Kovastihan puhutaan niin koulutuksen kuin työmarkkinoidenkin eriytymisestä. Esim. tasa-arvoyksikön samapalkkaisuus-ohjelmassa yksi tavoite on, että työmarkkinoiden eriytymistä lievennetään.
Sitä suurempi syy ihmetellä tuloksia. Ei kysytty onko ohjelmia ja STM-yksiköitä vaan kysyttiin miksi niistä ja muista toimista huolimatta työmarkkinat eriytyvät.
Unionit sun muut ovat asiasta hiljaa. Ilmeisesti koska asia on heille kiusallinen.
https://asiantuntijaverkosto.fi/wp-content/uploads/2017/05/Terasaho_Nuo…
Esim tuossa syiden pohdintaa.
Vierailija kirjoitti:
https://asiantuntijaverkosto.fi/wp-content/uploads/2017/05/Terasaho_Nuo…
Esim tuossa syiden pohdintaa.
Tuossa ei pohdita miksi eriytyvät edelleen vaikka ohjelmia ja panostuksia on valtavasti ja miten kaikki sopii feministiseen ideologiaan. Toiveammatit jo ovat eriytyneitä.
En tiedä, mitä tarkoitat feministisellä ideologilla tässä tapauksessa, ja millainen lähde sinulle kelpaisi. Faktaa on, että aloilla, jotka ovat olleet tiukasti miesten tai naisten aloja, terveydenhuolto, koulutus tai tekniikka, on tapahtanut muutosta pitemmällä aikavälillä. Yhä segregaatio on kuitenkin suurta, sillä sukupuolistereotypiat ja -sosiaalisaatio on vahvaa. Uudempi esimerkki on, kuinka naisia on kannustettu koodauksen äärelle, näiden projektien vaikuttavuutta voi arvioida joidenkin vuosien päästä. Ainakin useampi nainen ja tyttö ymmärtää koodausta syvemmin, eikä näe sitä ihmeellisenä miesten juttuna.
Naisjärjestöt puhuvat työmarkkinoiden sukupuolisegregaatiosta paljon, mutta sinä haluat, että he olisivat puhuneet asiasta juuri omien mielipiteitesi mukaisesti.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mitä tarkoitat feministisellä ideologilla tässä tapauksessa, ja millainen lähde sinulle kelpaisi. Faktaa on, että aloilla, jotka ovat olleet tiukasti miesten tai naisten aloja, terveydenhuolto, koulutus tai tekniikka, on tapahtanut muutosta pitemmällä aikavälillä. Yhä segregaatio on kuitenkin suurta, sillä sukupuolistereotypiat ja -sosiaalisaatio on vahvaa. Uudempi esimerkki on, kuinka naisia on kannustettu koodauksen äärelle, näiden projektien vaikuttavuutta voi arvioida joidenkin vuosien päästä. Ainakin useampi nainen ja tyttö ymmärtää koodausta syvemmin, eikä näe sitä ihmeellisenä miesten juttuna.
Naisjärjestöt puhuvat työmarkkinoiden sukupuolisegregaatiosta paljon, mutta sinä haluat, että he olisivat puhuneet asiasta juuri omien mielipiteitesi mukaisesti.
Kun feminismin keskeinen periaate on, että kun poistetaan esteitä juuri naisten (ja ehkä myös miesten) tieltä työelämässä niin työmarkkinat eivät segregoidu edelleen vaan integroituvat. Nyt tapahtuu juuri päinvastoin. Se nyt vaan on fakta. Eikö silloin ole loogista "syyttää" esim. biologiaa ennemmin kuin stereotypioita ja sosiaalisointia jotka ovat hyvin abstrakteja ja tulkinnanvaraisia asioita. Ja ilmeisesti koko ajan vaan lisääntymään päin feministien mielestä.
Kyllä se on totta, että naisasialiike toitottaa työmarkkinoiden eriytymisestä, mutta ei toisaalta kommentoi sitä, että satsauksista huolimatta työmarkkinat eriytyvät edelleen. Eivät kommentoi itse tuloksia jotka ovat tasan vastakkaisia kuin ideologia opettaa.
Kun teorian mukaan mitä vapaammin miehet ja naiset saavat ammattinsa valita, sen eriytyneemmät ovat työmarkkinat ja sitten niin tapahtuu, voidaan vetää johtopäätös, että tapahtuu juuri toisin kuin feministisen teorian mukaan voisi ennustaa. Vain toinen teoria vastaa todellisuutta.
? Kovastihan puhutaan niin koulutuksen kuin työmarkkinoidenkin eriytymisestä. Esim. tasa-arvoyksikön samapalkkaisuus-ohjelmassa yksi tavoite on, että työmarkkinoiden eriytymistä lievennetään.