Lue keskustelun säännöt.
Kärsiikö muut kasvojen punastelusta?
13.03.2018 |
Mä todella kärsin tästä. Mulla on lievää couperosaa vielä kaikenlisäksi, eli posket ovat aina hieman punaiset. Mutta siis tämä ihan tyhjästä punastelu on aivan järkyttävän raskasta. Joskus jos joku vaikka kysyy minulta jotain, työjuttua tai kuulumisia, tai jos sanon vaikka töissä kahvitauolla jotain, kotona ilman että muita ihmisiä on ede lähettyvillä, niin naama lehahtaa punaiseksi. Okein tunnen sen kuumotuksen ja tiedän että näytän typerältä punaisella naamallani. Kaikista pahinta on se, kun aina välillä joku mainitsee että "ootpas sä punainen". Siis se tuntuu niin kamalalta, samalta kuin että sanoisi "hyi hitsi minkä näköinen oot, ihan punainen ja ruma". Siis oikeasti miksi hemmetissä punastelen ja lehahtelen?? Sairaan rasittavaa.
Kommentit (47)
Sama ongelma täällä. Lapsena jouduin koulukiusatuksi punastelun takia. Myös aikuisena vaivaa edelleen. Jos vaikka törmään johonkin tuttuun yllättäen kaupungilla, saatan punastua.
Miehet tykkäävät jostain syystä punastelusta. Ovat siitä maininneet että on söpöä. Mielestäni se on kauheaa :/ N24
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja lisäyksenä vielä, että nykyään tuntuu että jännitän jo valmiiksi sitä punastumista, heti kun joku tulee mulle vaikka puhumaan. Ja sittenhän se tietysti tulee kun sitä jännittää, mutta kun tiedän jo valmiiksi että se tulee, niin valmistaudun siihen henkisesti. Mutta aina se silti tuntuu yhtä nöyryyttävältä. Ja kun en oikeasti jännitä sitä keskustelua mitenkään, niin miksi helv... se punastuminen tulee silti? Olisin muuten oikeasti ihan nätti, mutta ei herranen aika sellainen kirkkaanpunainen naama ole millään tavalla nätti.
t.ap
Just tämä jännittäminen. Olen yrittänyt opetella kontrolloimaan ajatuksiani, että saisin ne ohjattua pois mutta aika harvoin onnistuu.
Sitten vielä kun tunnen, että punastun niin rukoilen mielessäni ettei kukaan huomauta asiasta. No, huomauttaa ne, aina joku. Ei välttämättä pahalla vaan vitsaillen tyyliin "Mitäs tuhmia sinä nyt mietit" tai muuta.
Jos jotain vihaan niin tätä punastelua.
Tykkään myös urheilla, juosta erityisesti. Kesällä lenkin jälkeen olen aivan kirkkaanpunainen, koko s**tanan pää. Mäkin voisin muuten olla ihan nätti.
Terveisin nro 1
Vierailija kirjoitti:
Punastuminen on vaan söpöä ja herttaista.
t. herkkä mies
Söpöä kun koko naama (ja kaula) on tummanpunaisen läikikäs ja hikoileva? En kyllä usko kenenkään pitävän mua söpönä silloin. Ei se punastuminen ainakaan mulla ole sellaista söpöä kuin jossain sarjakuvissa että näyttää kuin olisi vain poskipunaa naamalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja lisäyksenä vielä, että nykyään tuntuu että jännitän jo valmiiksi sitä punastumista, heti kun joku tulee mulle vaikka puhumaan. Ja sittenhän se tietysti tulee kun sitä jännittää, mutta kun tiedän jo valmiiksi että se tulee, niin valmistaudun siihen henkisesti. Mutta aina se silti tuntuu yhtä nöyryyttävältä. Ja kun en oikeasti jännitä sitä keskustelua mitenkään, niin miksi helv... se punastuminen tulee silti? Olisin muuten oikeasti ihan nätti, mutta ei herranen aika sellainen kirkkaanpunainen naama ole millään tavalla nätti.
t.ap
Just tämä jännittäminen. Olen yrittänyt opetella kontrolloimaan ajatuksiani, että saisin ne ohjattua pois mutta aika harvoin onnistuu.
Sitten vielä kun tunnen, että punastun niin rukoilen mielessäni ettei kukaan huomauta asiasta. No, huomauttaa ne, aina joku. Ei välttämättä pahalla vaan vitsaillen tyyliin "Mitäs tuhmia sinä nyt mietit" tai muuta.
Jos jotain vihaan niin tätä punastelua.Tykkään myös urheilla, juosta erityisesti. Kesällä lenkin jälkeen olen aivan kirkkaanpunainen, koko s**tanan pää. Mäkin voisin muuten olla ihan nätti.
Terveisin nro 1
Sama homma, tykkään käydä juoksemassa, jonka lopputuloksena mun naama on ja siis koko pää on ihan punainen, posket ihan sellaiset violetin tummanpunaiset, näytän aivan järkyttävältä. Se ei ole mikään sellainen seksikäs terve puna poskilla, vaan näytän siis naurettavan typerältä ja ällöttävältä. Ei todellakaan tarvitse juosta itseään mihinkään henkihieveriin, vaan ihan normaali lenkki riittää tämän synnyttämään. Voi että mua raivostuttaa tämäkin :D
t.ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Ja kiveshiestä.
Ok. Voit tehdä tuolle kiveshielle oman ketjun jos haluat, keskitytään tässä siihen punastumiseen.
t.ap
Täällä myös yksi punastelija :D Juuri viimeksi eilen sain kuulla tästä. Mulla nyt ei ihan koko naama mene punaiseksi mutta posket helottaa niin kirkkaasti heti kun joudun olemaan äänessä pienenkin hetken. Oudointa on että punastelu tapahtuu myös kavereiden kesken vaikka en heitä jännitä! Joka kerta jos alan puhumaan yhtä lausetta pidempään, punastun. Typerää kun näytän siltä että olisin jännittynyt/ihastunut tms ihan väärässä paikassa! En kuitenkaan jaksa yrittää peitellä tätä meikillä. Pidän mieluummin vain suuni kiinni :'D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja lisäyksenä että mulle myös tulee kuuma tosi helposti ja se alkaa myös ahdistaa nopeasti -> mulla on ihan nollatoleranssi kuumuudelle. Kylmää kestän ihan hyvin. Aina pitää miettiä mitä voi pukea päälle, varsinkin kun menee uuden kaverin luo tms paikkaan jossa punastelen tosi helposti. Sitten taas ihmiset tuijottaa jos olen liian vähissä vaatteissa väärässä paikassa :D Esim teepaidassa kaupassa, kun muut ovat sisälläkin toppatakki päällä. Hävettää mutta ei voi mitään... Olen alkanut pitämään paljon peittäviä, mutta ilmavia ja löysiä vaatteita.
T: 28
Vierailija kirjoitti:
Täällä myös yksi punastelija :D Juuri viimeksi eilen sain kuulla tästä. Mulla nyt ei ihan koko naama mene punaiseksi mutta posket helottaa niin kirkkaasti heti kun joudun olemaan äänessä pienenkin hetken. Oudointa on että punastelu tapahtuu myös kavereiden kesken vaikka en heitä jännitä! Joka kerta jos alan puhumaan yhtä lausetta pidempään, punastun. Typerää kun näytän siltä että olisin jännittynyt/ihastunut tms ihan väärässä paikassa! En kuitenkaan jaksa yrittää peitellä tätä meikillä. Pidän mieluummin vain suuni kiinni :'D
Tämä on kyllä niin hanurista, kun tosiaan ei ole kyse mistään jännittämisestä (joka kerta). Ihan vaikka tutuille ihmisille puhuisi niin saattaa tuntea kuinka kuumotus leviää kasvoille. Voi että kun olisi sellainen tasavärinen NORMAALI iho.
t.ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja lisäyksenä että mulle myös tulee kuuma tosi helposti ja se alkaa myös ahdistaa nopeasti -> mulla on ihan nollatoleranssi kuumuudelle. Kylmää kestän ihan hyvin. Aina pitää miettiä mitä voi pukea päälle, varsinkin kun menee uuden kaverin luo tms paikkaan jossa punastelen tosi helposti. Sitten taas ihmiset tuijottaa jos olen liian vähissä vaatteissa väärässä paikassa :D Esim teepaidassa kaupassa, kun muut ovat sisälläkin toppatakki päällä. Hävettää mutta ei voi mitään... Olen alkanut pitämään paljon peittäviä, mutta ilmavia ja löysiä vaatteita.
T: 28
Tuo kuumuus on kyllä paha. Todella tuskallista olla vaikka jossain illanistujaisissa pienessä kämpässä missä on joku 20 ihmistä, niin sinne tulee sellainen tuskaisen kuuma, seisahtunut ja kostea ilma. Minun naamani sitten päättää alkaa hankkimaan hieman huomiota hehkumalla oikein mukavan punaisena.
t.ap
Mä punastun kanssa ja sille ei vaan voi mitään. Jos on kuuma, jos jännittää ja joskus ihan muuten vaan helahdan punaiseksi. Onhan se ärsyttävää ja asiaa kommentoidaan, mutta ei voi mitään :) Ehkä se vaan on osa mun persoonaa, punaposkinen tyttö tai nainen ehkä jo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä! Ihan jokapäiväinen kommunikointi aiheuttaa hirveän kuumotuksen kasvoilla. Joskus ajattelin että eipä tuo punastelu niin haittaa, mutta kerran sattumalta pukuhuoneessa vilkaisin itseäni peiliin samalla kun puhuin tyyliin jostain säästä työkaverin kanssa: naama oli kauttaaltaan purppuraisen punainen ja ohimoilla ja otsalla sykki paksut verisuonet. Tuon näyn jälkeen aloin välttelemään kaikkea puhumista ihmisten kanssa.
On hankala olla vakuuttava töissä, kun punastuttaa. Muuten saattaa olla ääni ja kehonkieli kunnossa, mutta ne hemmetin posket saavat muut epäilemään auktoriteettiani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On hankala olla vakuuttava töissä, kun punastuttaa. Muuten saattaa olla ääni ja kehonkieli kunnossa, mutta ne hemmetin posket saavat muut epäilemään auktoriteettiani.
Ihan totta. Syö jotenkin itsetuntoa ja itseluottamusta kun tietää poskien helottavan punaisena.
t.ap
Olisin ikionnellinen jos punastuisin vain poskista. Mutta ei, koko naama sykkii sinipunaisena kuin olisi joku sairauskohtaus päällä.
Vierailija kirjoitti:
Olisin ikionnellinen jos punastuisin vain poskista. Mutta ei, koko naama sykkii sinipunaisena kuin olisi joku sairauskohtaus päällä.
Anteeks mun oli pakko naurahtaa tälle :D Toi on niin totta ja osuvasti sanottu.
Miksi tän punaisuuden ja punastelun pitää olla juurikin naamassa. Olisi nyt missä tahansa muualla niin saisi ihminen rauhassa ja normaalin näköisenä elää elämänsä.
Näytän siis välillä tältä suunnilleen:
http://discovermagazine.com/~/media/Images/Issues/2013/March/uakari.jpg
t.ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisin ikionnellinen jos punastuisin vain poskista. Mutta ei, koko naama sykkii sinipunaisena kuin olisi joku sairauskohtaus päällä.
Anteeks mun oli pakko naurahtaa tälle :D Toi on niin totta ja osuvasti sanottu.
Miksi tän punaisuuden ja punastelun pitää olla juurikin naamassa. Olisi nyt missä tahansa muualla niin saisi ihminen rauhassa ja normaalin näköisenä elää elämänsä.
Näytän siis välillä tältä suunnilleen:
http://discovermagazine.com/~/media/Images/Issues/2013/March/uakari.jpg
t.ap
😂😂😂
Lisäksi ahdistaa kun se muutos on niin huomiota herättävä tasaisen vaaleasta naamasta sekunnissa uakarin naamaksi.
Punanaamiosta grimas camouflage peitevoidenappi sävyssä G4. Siihen sekoitat pikkuisen nestemäistä peitevoidetta (notkistaa) ja taputtelet tätä poskille meikkivoiteen alle. Ei näy punoitukset. Itse olen käyttänyt vuosia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisin ikionnellinen jos punastuisin vain poskista. Mutta ei, koko naama sykkii sinipunaisena kuin olisi joku sairauskohtaus päällä.
Anteeks mun oli pakko naurahtaa tälle :D Toi on niin totta ja osuvasti sanottu.
Miksi tän punaisuuden ja punastelun pitää olla juurikin naamassa. Olisi nyt missä tahansa muualla niin saisi ihminen rauhassa ja normaalin näköisenä elää elämänsä.
Näytän siis välillä tältä suunnilleen:
http://discovermagazine.com/~/media/Images/Issues/2013/March/uakari.jpg
t.ap
😂😂😂
Lisäksi ahdistaa kun se muutos on niin huomiota herättävä tasaisen vaaleasta naamasta sekunnissa uakarin naamaksi.
Juu, mahtavaa kyllä. Toi apinakin näyttää paremmalta kun mun lärvi epätasaisen punaisena.
t.ap
Kärsin teini-iässä samasta asiasta, mutta nyt elettyä elämää yli 40 vuotta sen jälkeen niin ei punastuta ukkojen rivot vitsitkään enää.