Ovatko naiset osaltaan vastuussa perheiden hajoamisesta?
Miltä osin naiset mielestänne voisivat ottaa enemmän roolia maaliakseen parisuhteen?
Minusta naisten tulisi kiinnittää huomiota siihen miten suhtautuvat miehen tarpeisiin ja miten arvostavat miehen panosta arjen touhuissa.
Monet naiset suhtautuvat seksiin siten, että seksissä miehen tehtävä on tyydyttää nine. Jos se yksi ei ole loistavaa tai vähintään hyvää, ei sitä kannata harrastaa ollenkaan joten mies olkoon puutteessa ja perheen hajotkoon. Minähän en keskinkertaista seksiä harrasta Monet naiset suhtautuvat seksiin siten, että seksissä miehen tehtävä on tyydyttää nainen. Jos seksi ei ole loistavaa tai vähintään hyvää, ei sitä kannata harrastaa ollenkaan joten mies olkoon puutteessa ja perheen hajotkoon! Minähän en keskinkertaista seksiä harrasta!
Toinen asia on naisten suhtautuminen miehen tekemisiin kotona arjessa. Miehen tulisi auttaa esimerkiksi siivoamisessa, ruoanlaitossa ja lasten kanssa, mutta tietenkin naisen määrittelemällä tavalla. Miehen tekemiset ja omat tavat ovat auttamatta lähes aina väärin! Kyllähän nainen tietää paremmin ja on miehen tehtävä toteuttaa ne tavat ja olla kuin työntekijä omassa kodissaan!
Kommentit (39)
Voisiko edes joskus joku miesten ongelma liittyä johonkin muuhun kuin pillun saantiin?
Hiljaisuudesta päätellen naiset eivät ole mistään vastuussa? :)
Jos elämässä on ongelmia niin tietysti mies on niiden syyn takana!
Näytä mulle arkeen panostava mies. Ja ei arkeen panostaminen ei ole sitä että mies liehuu kaikki arki-illat omissa menoissaan ja viikonloppuisin makaa sohvalla.
ja kyllä seksin ois syytä olla hyvää molempien mielestä eikä vaan toisen.Koska muuten se loppuu. Miehen kuuluu osallistua kotihommiin ja tehdä ne niin ettei sen perässä tartte kulkeä rätti kädessä.
Vierailija kirjoitti:
Hiljaisuudesta päätellen naiset eivät ole mistään vastuussa? :)
Jos elämässä on ongelmia niin tietysti mies on niiden syyn takana!
Sulla on aikamoisia väittämiä tuossa joissa pyrit sysäämään vastuun kaikesta naiselle silleen kiertäen. Ei se niin mene. Naiset vastaa arjen sujumisesta ja jos se arki kompastuu siihen ettei mies osallistu niin mies vastaa seurauksista.
Palataan asiaan sitten kun sullakin on aitoa kokemusta parisuhteen arjesta eikä vain tuollaista mutua ja mökää. Olettamuksia sulla riittää mutta tietoa ei näytä olevan.
Ap:lla ei kyllä ole kaikki muumit laaksossa. Ihan sekavaa ja hölmöä juttua. Miesvauva tulee mieleen... Onneks mulla on ihan sellainen järkevä ja fiksu mies. Kotityöt jaetaan luonnostaan melko lailla tasan, rakastetaan ja arvostetaan molemmin puolin. Seksi on joskus laimeempaa, sekin on elämää. Mutta parisuhde nyt onneksi on muutakin kuin seksiä. Tässä me eletään, kaksi järkevää aikuista ihmistä, ruuhkavuosien keskellä. Kaikki ei aina ole upeetamahtavaa, mutta silloin kun on, ne hetket on hienoja. Perusarki on muuten hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hiljaisuudesta päätellen naiset eivät ole mistään vastuussa? :)
Jos elämässä on ongelmia niin tietysti mies on niiden syyn takana!Sulla on aikamoisia väittämiä tuossa joissa pyrit sysäämään vastuun kaikesta naiselle silleen kiertäen. Ei se niin mene. Naiset vastaa arjen sujumisesta ja jos se arki kompastuu siihen ettei mies osallistu niin mies vastaa seurauksista.
Palataan asiaan sitten kun sullakin on aitoa kokemusta parisuhteen arjesta eikä vain tuollaista mutua ja mökää. Olettamuksia sulla riittää mutta tietoa ei näytä olevan.
Palstanaiset ovat kuin Touretten syndroomaisia tuon henkilökohtaisuuksiin menemisen suhteen. Et sitten pystynyt millään välttämään?
Totta kai jokaisessa hajoavassa suhteessa vastuu on molemmilla. Tämä pätee silloinkin, jos toinen pettää ja toinen siksi jättää. Syy ja vastuu eivät ole sama asia.
Sulla on hyvin patriarkaaliset oletukset ja teet liikaa yleistyksiä, jotta tekstiäsi voisi kohdella millään tasolla oivaltavana avauksena. Naiset on kyllä hyvin tietoisia siitä, että suhteen hoitaminen on heidän kontollaan. Tämän näkee muunmuassa laajasta naisille suunnatusta aihepiiriä käsittelevästä kirjallisuudesta. Jos siitä on puhetta, että miehien pitäisi herätä vastuuseensa, niin sitähän se ei tarkoita että naiset odottavat miesten hoitavan tämän asian puolestaan. Kuin sitä, että naiset odottavat miesten osallistuvan siihen.
Parisuhde on yhteispeliä. Niin kotitöiden, taloudenhoidon sekä lasten hoidon ja kasvatuksen suhteen. Jos suhteen osapuolten osaaminen, viitseliäisyys, odotukset ja kommunikaatiokyvyt käyvät yhteen, on suhde onnellinen. Usein kuitenkin on niin, että äidit kasvattavat poikansa laiskoiksi ja omahyväisiksi. Näin etenkin, jos kyseessä sisarusparven nuorin. Oman äitini perheessä (esikoinen) äiti sai auttaa omaa äitiään torikaupassa jo lapsesta pitäen ja hoitaa nuorempia sisaruksia. Kun taas äitini nuorin Kale-eno sai täyttä palvelua. mamma kuori perunatkin hälle valmiiksi ja sai asua kotona yli 20 -vuotiaaksi. Oman elämäni lelli-miehistä en viitsi nyt kirjoitella, mutta sohvallamakaajia on ollut. Onko ap. mahdollisesti ns. äidinpoika? Jos ei, niin silloin osaat opettamattakin etsiä naisista sitä parasta ystävää eikä palvelijaa. Silloin asiat löytävät oikeat uomansa, kun vain puhutte asiat / työt selviksi ettekä jätä niitä hampaankoloon.
Olen koko parisuhteeni ajan ottanut suuremman vastuun kodista, siivoan, pesen pyykit ja laitan ruuan. Pitäisikö minun ryhtyä vuolaasti kehumaan miestäni kun hän kerran vuodessa päättää tarttua imuriin? Miksi? Eihän miehenikään kiitä minua kotitöiden tekemisestä tai siitä, että tuon päivittäin valmiin ruuan nenän eteen.
Ja tuohon seksiasiaan. Seksi on kahden ihmisen välistä toimintaa. Totta kai molempien kuuluu nauttia! Vai tarkoitatko tuolla väitteelläsi sitä, että nainen harrastakoon paskaa seksi tyytyväisenä vain koska se miehestä tuntuu ihan hyvältä?
Tottakai, ei syy voi olla yksin vain toisessa. Meillä miehen käytös ajoi minut sietokyvyn ja jaksamisen äärirajoille ja ero tuli. Jos olisin vain kiltisti hoitanut yksin aivan kaiken kodin, lapset, lemmikit, ostokset ja laskut jne samalla kun mies tuhlaa rahansa ja aikansa tietokonepeleihin ja kaljaan, niin eihän me oltas erottu. Ei mies ymmärtänyt hänessä olevan vikaa ollenkaan, meinas joku ilta sossusta soittaa mulle apua kun viikon kipeiden lasten kanssa valvottuani en vaan jaksanut enää olla itkemättä ja huutamatta lapsille takaisin. Ei tullut silloinkaan mieleen, että hänen terveenä aikusena ja vanhempana pitäs ne apteekki- ja ruokaostokset vähintäänkin tehä eikä mun 40 asteen kuumeessa kuumeisia lapsia ja kuumeista vauvaa mukana raahaten. Oli talven kovimmat pakkaset vielä samaan aikaan.
Sellasta. En nyt sanois eron yksin olevan mun syyni vaikka minä se otin ja lähdin. Samapa tuo, kaikille parempi näin.
Juu otan vastuun. Kyllästyin olemaan koko perheen huoltaja. Tajusin olevani siivooja, laskujen maksaja, vastuun ottaja kaikessa. Mies vain möllötti. Otin ja lähdin. Eipä tuo pystynyt yksin toimimaan, vaan uuden naisen otti heti.
Muutimme mieheni kanssa yhteen silloin kun olin vielä työttömänä. Koko tuon ajan mieheni luisti KAIKISTA kodin askareista, koska hän kävi töissä ja töissä käyvän ei tarvitse hänen mielestään kotitöitä tehdä. Kotona olevalle siis kuuluivat kaikki kotityöt, ruuan laitosta pyykkien pesuun.
Kun sitten minäkin pääsin kahden kuukauden työttömyysjakson jälkeen töihin, kysyin mieheltäni, kuka meillä nyt hoitaa kaikki kotityöt kun molemmat olemme töissä. Mies hämmentyi ja yritti selitellä, miksi hänen ei vieläkään tarvitse kotitöitä tehdä ja minun täytyy. Selityksiä löytyi vaikka kuinka. Mies harrastaa enemmän ja hänellä on raskaampi työ, hän kuulemma tekee pidempää työpäivää.
Kun mieheni lopulta huomasi, että myös minulla oli harrastuksia ja että minä tosiassa tein pidempää päivää töissä, hän nieli tappionsa ja ryhtyi osallistumaan kotitöihin edes hitusen.
Minä hoidin pääosin kaiken kodin pyörittämisen. Kävin kaupassa, tein ruuat, hoidin lapsen harrastukset, koiran ulkoilutukset, pesin pyykit, siivosin.
Tämän lisäksi tienasin hyvin ja maksoin osuuteni kuluista.
Seksiä ei ollut vuosiin.
Nyt saa nainen hoitaa asiat ihan keskenään, minä otin ja lähdin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hiljaisuudesta päätellen naiset eivät ole mistään vastuussa? :)
Jos elämässä on ongelmia niin tietysti mies on niiden syyn takana!Sulla on aikamoisia väittämiä tuossa joissa pyrit sysäämään vastuun kaikesta naiselle silleen kiertäen. Ei se niin mene. Naiset vastaa arjen sujumisesta ja jos se arki kompastuu siihen ettei mies osallistu niin mies vastaa seurauksista.
Palataan asiaan sitten kun sullakin on aitoa kokemusta parisuhteen arjesta eikä vain tuollaista mutua ja mökää. Olettamuksia sulla riittää mutta tietoa ei näytä olevan.
Palstanaiset ovat kuin Touretten syndroomaisia tuon henkilökohtaisuuksiin menemisen suhteen. Et sitten pystynyt millään välttämään?
Kyllä minustakin aloituksesta tuli selville, että kirjoittajalla ei ole mitään kokemusta parisuhteesta tai lapsiperhe-elämästä. Se ei riitä, että on lapsena elänyt lapsiperheessä - niinhän täällä yksi sinkkumies perusteli väittämänsä.
Jokainen parisuhde on yksilöllinen ja hajoamisen syyt yhtä moninaisia kuin on suhteitakin. Toisinaan syy on molemmissa, toisinaan vain toisessa, ja joskus ehkä lähinnä olosuhteissa. Joskus syy on heterosuhteen hajoamisessa varmaan enemmän naisessa kuin miehessä. Vastauksia on varmaan vähän siksi että itsestäänselvyyksistä on vaikea keksiä puhuttavaa.
Eivät ole. Naiset ovat täydellisiä ja kaikki on miesten vika.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hiljaisuudesta päätellen naiset eivät ole mistään vastuussa? :)
Jos elämässä on ongelmia niin tietysti mies on niiden syyn takana!Sulla on aikamoisia väittämiä tuossa joissa pyrit sysäämään vastuun kaikesta naiselle silleen kiertäen. Ei se niin mene. Naiset vastaa arjen sujumisesta ja jos se arki kompastuu siihen ettei mies osallistu niin mies vastaa seurauksista.
Palataan asiaan sitten kun sullakin on aitoa kokemusta parisuhteen arjesta eikä vain tuollaista mutua ja mökää. Olettamuksia sulla riittää mutta tietoa ei näytä olevan.
Palstanaiset ovat kuin Touretten syndroomaisia tuon henkilökohtaisuuksiin menemisen suhteen. Et sitten pystynyt millään välttämään?
Kyllä minustakin aloituksesta tuli selville, että kirjoittajalla ei ole mitään kokemusta parisuhteesta tai lapsiperhe-elämästä. Se ei riitä, että on lapsena elänyt lapsiperheessä - niinhän täällä yksi sinkkumies perusteli väittämänsä.
Juu, ei riitä että itse asettuu passattavaksi lapseksi, tarvitaan aikuisen näkökulma. Huonoon seksiin ei kenenkään pidä suostua. Vauva-mies haluaa samat edut kun vauva, mutta samaan aikaan aikuisen nauttiman kunnioituksen ja oikeudet.
Ei tule onnistumaan, ei enää kun naisilla on oikeus päättää elämästään ihan itse.
Jotenkin surullista, että nuori henkilö elää henkistä 1950-lukua, sen ymmärtää että sodan kokenut sukupolvi ajattelee toisin, mutta että nuorikin elää siellä "kultaisella 50-luvulla", se on outoa.
Maaliakseen? Nine?