Juttelin miehen kanssa treffipalstan kautta, suuttui kun sanoin että suomenruotsalaisuutensa on minulle turn-off

Vierailija kirjoitti:

Miksi aloittaja sanoi miehelle, että suomenruotsalaisuus on turn off? Mies ei voi ns. ottaa opikseen ja olla seuraavan naisen kohdalla vähemmän suomenruotsalainen, joten kouluttamisnäkökulma ei ainakaan voi olla kyseessä.

Aloittaja ei ollut kiinnostunut ja sen voi tietenkin sanoa, mutta mitään lisäarvoa ei asian ilmoittamiseen tullut sillä, että aloittaja kertoi juuri suomenruotsalaisuuden olevan syynä kiinnostuksen puutteeseen. Yhtä suoraa puhetta olisi ollut pelkkä sen sanominen, että ei kiinnosta, mutta piikki olisi jäänyt pois. Sitähän aloittaja ilmeisesti ei nimenomaan halunnut jättää pois, hän halusi loukata, mutta jeesustelee täällä suoruudellaan.

Myönnän että mainitsin otsikossa vain suomenruotsalaisuuden turn-offiksi saadakseni teihin liikettä. Todellisuudessahan turn-off oli jo se kun huomasin miehen olevan pinnallinen. Tuo suomenruotsalaisuus vain vahvisti käsitystäni pinnallisesta elitististä. En usko että arvomaailmamme olisivat mitenkään kohdanneet. Myönnän että ei saisi sanoa suoraan ihan kaikkea mitä ajattelee, mutta me juntit teemme sitä, eihän meillä ole tapoja.

Ap

...

Vierailija kirjoitti:

Kummaa kirjoitti:

Oletko koskaan kuullut kohteliaisuudesta?

Suorapuheisuus on vain niille joilla on tilannetajua.

Ihmeellistä ajatuksenjuoksua, että rehellisyys ja suorapuheisuus olisi jokin syy loukata.

Ja ei se maailma ihan nyt vaan niin toimi, että on oltava suorapuheinen ja rehellinen joka paikassa.

Ei sitä ihan voi aamulla pomolleen haistattaa pitkiä vaikka siltä tuntuiskin.

Ja muuten suomenruotsalaisuus ei ole yhtä kuin pinnallisuus. Vähän sama jos joku sanoisi olevan turnoff kun olet Helsingissä asuva Kainuulainen.

Kyllä voi ihan kohteliaasti ilmoittaa toiselle, ettei kiinnosta.

Ei siinä tarvitse alkaa sen kummemmin analysoimaan piirteitä, jotka eivät osapuolessa viehätä.

Osaan kyllä olla kohtelias, mutta kumppaninhaussa rehellisyys menee kohteliaisuuden edelle. Näin se vaan minun maailmassani menee.

Ap

Provohan tämä on mutta tyhmä pässi olet joka tapauksessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kummaa kirjoitti:

Oletko koskaan kuullut kohteliaisuudesta?

Suorapuheisuus on vain niille joilla on tilannetajua.

Ihmeellistä ajatuksenjuoksua, että rehellisyys ja suorapuheisuus olisi jokin syy loukata.

Ja ei se maailma ihan nyt vaan niin toimi, että on oltava suorapuheinen ja rehellinen joka paikassa.

Ei sitä ihan voi aamulla pomolleen haistattaa pitkiä vaikka siltä tuntuiskin.

Ja muuten suomenruotsalaisuus ei ole yhtä kuin pinnallisuus. Vähän sama jos joku sanoisi olevan turnoff kun olet Helsingissä asuva Kainuulainen.

Kyllä voi ihan kohteliaasti ilmoittaa toiselle, ettei kiinnosta.

Ei siinä tarvitse alkaa sen kummemmin analysoimaan piirteitä, jotka eivät osapuolessa viehätä.

Osaan kyllä olla kohtelias, mutta kumppaninhaussa rehellisyys menee kohteliaisuuden edelle. Näin se vaan minun maailmassani menee.

Ap

Provohan tämä on mutta tyhmä pässi olet joka tapauksessa.

Sinulla on oikeus mielipiteeseesi.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo en minäkään suomenruotsalaisesta innostuisi.

Enhän minä tosiaan sille mitään voi, etten halua suomenruotsalaista. Se nyt vaan on minulle turn-off. Outoa, ettei saisi olla mitään kriteerejä kumppanille. Tai ainakaan ei saisi sanoa ääneen mikä on turn-off.

Ap

"Sun lihavuus ja suomalaisuus on mulle turn-off. Sori."

No ei tuntuis kivalta ja varmaan sanoisin pahasti takaisin. Ei tuo rehellisyys ole mikään hyve vaan loukkaavaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo en minäkään suomenruotsalaisesta innostuisi.

Enhän minä tosiaan sille mitään voi, etten halua suomenruotsalaista. Se nyt vaan on minulle turn-off. Outoa, ettei saisi olla mitään kriteerejä kumppanille. Tai ainakaan ei saisi sanoa ääneen mikä on turn-off.

Ap

"Sun lihavuus ja suomalaisuus on mulle turn-off. Sori."

No ei tuntuis kivalta ja varmaan sanoisin pahasti takaisin. Ei tuo rehellisyys ole mikään hyve vaan loukkaavaa!

Kyllä mulle saa sanoa suoraan juuri sen mikä on totuus. Miksi loukkaantuisin siitä? Tottakai jos minulle tärkeä ihminen sanoisi jotain tuollaista se varmasti tuntuisi, mutta miksi jonkun lähes tuntemattoman ihmisen mielipiteellä olisi minulle väliä? Tiedän miltä näytän. Jos joku mainitsee asiasta mikä pitää paikkansa, se on ihan ok. Jos taas keksii päästään jonkin mikä ei itseäni koske, en minä siitäkään loukkaannu, koska tiedän ettei se pidä paikkaansa.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on suomenruotsalainen kaveri joka on sanonut suoraan ettei halua suhdetta suomalaisen kanssa koska se on hänelle turn-off. Mutta hän on tietenkin rasisti kun taas ap ei ole.

Hän on fiksu ja arvonsa tunteva. Suomalaiset ovat juntteja verrattuna suomenruotsalaisiin.

Mitä sitten jos ollaankin? Pitäisikö meidän yrittää päästä junttiudestamme? Miksi? Eikö erilaisuus olekaan rikkaus?

Ap

Huonot käytöstavat eivät ole mikään rikkaus kenessäkään. Toisen tahallinen loukkaaminen on huonoa käytöstä. Ei kukaan halua kuulla tosiasioita itsestään.

Esimerkiksi sinä oikeasti kuulostat itsekeskeiseltä, ylimieliseltä, huonotapaiselta juntilta. En silti oikeassa elämässä sanoisi sinulle suoraan mitään näistä asioista koska saattaisit loukkaantua tosi pahasti. Eri asia tietysti jos loukkaisit minua, sitten avautuisi minunkin sanainen arkkuni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo en minäkään suomenruotsalaisesta innostuisi.

Enhän minä tosiaan sille mitään voi, etten halua suomenruotsalaista. Se nyt vaan on minulle turn-off. Outoa, ettei saisi olla mitään kriteerejä kumppanille. Tai ainakaan ei saisi sanoa ääneen mikä on turn-off.

Ap

"Sun lihavuus ja suomalaisuus on mulle turn-off. Sori."

No ei tuntuis kivalta ja varmaan sanoisin pahasti takaisin. Ei tuo rehellisyys ole mikään hyve vaan loukkaavaa!

Kyllä mulle saa sanoa suoraan juuri sen mikä on totuus. Miksi loukkaantuisin siitä? Tottakai jos minulle tärkeä ihminen sanoisi jotain tuollaista se varmasti tuntuisi, mutta miksi jonkun lähes tuntemattoman ihmisen mielipiteellä olisi minulle väliä? Tiedän miltä näytän. Jos joku mainitsee asiasta mikä pitää paikkansa, se on ihan ok. Jos taas keksii päästään jonkin mikä ei itseäni koske, en minä siitäkään loukkaannu, koska tiedän ettei se pidä paikkaansa.

Ap

Sinun käyttäytymisesi sekä tapasi reagoida asioihin ei ole ollenkaan normaalia. Sinulla on jotain ongelmia kenties empatian kanssa. Oletko asperger? Kannattaa netissä tehdä testi. Jotain sinulla taatusti on.

Oma äitini on samanlainen kuin sinä. Hän möläyttelee ihmisille asioita ja loukkaa pahasti tajuamatta sitä. Myös häneltä tuntuu puuttuvan kyky myötäelää tilanteita. En ole koskaan ymmärtänyt mikä hänellä on ja olen lapsesta asti suojellut muita häneltä ja yrittänyt jotenkin saada vahinkoa korjattua.

Kerran kaupassa tapasimme tosi ylipainoisen kaverini:

"Oletpas lihonut!!!!!"

Minä tein äidille ilmeitä että lopeta

"Tiina, miksi ilmeilet, sinäkin sanoit minulle että hän on lihonut!!!! "

En voinut muuta kuin viedä äitini pois paikalta, en pystynyt edes pahoittelemaan

Toinen tilanne, oltiin jo aikuisen adoptiolapsen + vanhempien luona

Äitini adoptiolapselle:

"Olet varmaan tosi kiitollinen kun matti ja maija ovat adoptoineet ja huolehtineet sinusta, se on kyllä hienoa. Olette kyllä tehneet hyvän työn kun teillä on tämä ottolapsi!!!"

Minä: äiti, hän on heidän ihan oikea lapsi, ei vaan satu olemaan biologinen.

Äiti adoptoidulle: Mutta sinähän olet kuitenkin ottolapsi

Minä: Miten se Ranskan reissu sujuikaan, näittekö Eiggel tornin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on suomenruotsalainen kaveri joka on sanonut suoraan ettei halua suhdetta suomalaisen kanssa koska se on hänelle turn-off. Mutta hän on tietenkin rasisti kun taas ap ei ole.

Hän on fiksu ja arvonsa tunteva. Suomalaiset ovat juntteja verrattuna suomenruotsalaisiin.

Mitä sitten jos ollaankin? Pitäisikö meidän yrittää päästä junttiudestamme? Miksi? Eikö erilaisuus olekaan rikkaus?

Ap

Huonot käytöstavat eivät ole mikään rikkaus kenessäkään. Toisen tahallinen loukkaaminen on huonoa käytöstä. Ei kukaan halua kuulla tosiasioita itsestään.

Esimerkiksi sinä oikeasti kuulostat itsekeskeiseltä, ylimieliseltä, huonotapaiselta juntilta. En silti oikeassa elämässä sanoisi sinulle suoraan mitään näistä asioista koska saattaisit loukkaantua tosi pahasti. Eri asia tietysti jos loukkaisit minua, sitten avautuisi minunkin sanainen arkkuni.

Kai minä sellainen sitten olen. Kaikki ihmisen kokemukset muuttavat persoonaa. Olin minäkin vielä joitain vuosia sitten ihan erilainen. Haluaisin toki olla sellainen kuin olin aiemmin. En tiedä, miksi olen muuttunut tähän suuntaan. Nämä kommenttinne saivat minut ymmärtämään, että toimintani voi loukata muita, vaikka minua kohtaan osoitettu vastaava toiminta ei loukkaisikaan.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo en minäkään suomenruotsalaisesta innostuisi.

Enhän minä tosiaan sille mitään voi, etten halua suomenruotsalaista. Se nyt vaan on minulle turn-off. Outoa, ettei saisi olla mitään kriteerejä kumppanille. Tai ainakaan ei saisi sanoa ääneen mikä on turn-off.

Ap

"Sun lihavuus ja suomalaisuus on mulle turn-off. Sori."

No ei tuntuis kivalta ja varmaan sanoisin pahasti takaisin. Ei tuo rehellisyys ole mikään hyve vaan loukkaavaa!

Kyllä mulle saa sanoa suoraan juuri sen mikä on totuus. Miksi loukkaantuisin siitä? Tottakai jos minulle tärkeä ihminen sanoisi jotain tuollaista se varmasti tuntuisi, mutta miksi jonkun lähes tuntemattoman ihmisen mielipiteellä olisi minulle väliä? Tiedän miltä näytän. Jos joku mainitsee asiasta mikä pitää paikkansa, se on ihan ok. Jos taas keksii päästään jonkin mikä ei itseäni koske, en minä siitäkään loukkaannu, koska tiedän ettei se pidä paikkaansa.

Ap

Sinun käyttäytymisesi sekä tapasi reagoida asioihin ei ole ollenkaan normaalia. Sinulla on jotain ongelmia kenties empatian kanssa. Oletko asperger? Kannattaa netissä tehdä testi. Jotain sinulla taatusti on.

Oma äitini on samanlainen kuin sinä. Hän möläyttelee ihmisille asioita ja loukkaa pahasti tajuamatta sitä. Myös häneltä tuntuu puuttuvan kyky myötäelää tilanteita. En ole koskaan ymmärtänyt mikä hänellä on ja olen lapsesta asti suojellut muita häneltä ja yrittänyt jotenkin saada vahinkoa korjattua.

Kerran kaupassa tapasimme tosi ylipainoisen kaverini:

"Oletpas lihonut!!!!!"

Minä tein äidille ilmeitä että lopeta

"Tiina, miksi ilmeilet, sinäkin sanoit minulle että hän on lihonut!!!! "

En voinut muuta kuin viedä äitini pois paikalta, en pystynyt edes pahoittelemaan

Toinen tilanne, oltiin jo aikuisen adoptiolapsen + vanhempien luona

Äitini adoptiolapselle:

"Olet varmaan tosi kiitollinen kun matti ja maija ovat adoptoineet ja huolehtineet sinusta, se on kyllä hienoa. Olette kyllä tehneet hyvän työn kun teillä on tämä ottolapsi!!!"

Minä: äiti, hän on heidän ihan oikea lapsi, ei vaan satu olemaan biologinen.

Äiti adoptoidulle: Mutta sinähän olet kuitenkin ottolapsi

Minä: Miten se Ranskan reissu sujuikaan, näittekö Eiggel tornin?

Niin, en tiedä tarvitaanko siihen mitään diagnoosia, jos persoona muuttuu tiettyyn suuntaan. Olen kyllä tehnyt netissä asperger-testin, josta sain tulokseksi todennäköisen aspergerin (138 pistettä).

Ap

Vierailija kirjoitti:

Joo en minäkään suomenruotsalaisesta innostuisi.

Siinä ei suomenruotsalainen mitään menetä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

mikä sinua haittaa suomenruotsalaisissa?

Itse olen ollut suomenruotsalaisen miehen kanssa yhdessä kohta 26v, meillä kaksi lasta.

Ovat oikein mukavaa porukkaa koko sukunsa ja ystävänsä. Kaikki myös puhuvat täydellistä suomea.

Lapsemme myöskin kaksikielisiä, ovat käyneet ruotsinkieliset päiväkodit ja koulut.

Ei kai niissä suomenruotsalaisissa haittaa mikään muu kuin se, että asuvat väärässä maassa. Ruotsiin on lyhyt matka ja siellä puhutaan sitä heidän kieltäänkin. Suomeen se ei kuulu.

Voi *oksetus*. Olet sekä tietämätön että tyhmä.

Näin useat ruotsinkieliset luokittelevat suomenkieliset, vaikka suomenkielinen ei olisi tuota mielipidettään esiin tuonutkaan.

Nimenomaan. Tällä vuosituhannella on tullut jo korkea aika kirkastaa kansallinen identiteetti ja luopua historiallisesta muinaisjäänteestä nimeltä suomenruotsalaisuus. Yksi hyvä syy syy on suomenruotsalaisten asenteellisuus ja epäkunnioittavuus.

Itseasiassa tuota olen huomannut ainoastaan suomenkielisten tekevän

Vierailija kirjoitti:

Tieto siitä että suurin osa suomenruotsalaisista kannattaa pakollista ruotsin opiskelua kaikille on vähintäänkin iso turn-off.

Emme pakota, minusta on yks hailee jos opitte tai ette. 

Mitä jos suomenruotsalainen olisi sanonut suomalaiselle, että juu turn off kun olet vaan pelkkä suomalainen. Ei ketään pitäisi kansalaisuutensa puolesta arvostella, en ihmettele yhtään että mies piti sinua yksinkertaisena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo en minäkään suomenruotsalaisesta innostuisi.

Enhän minä tosiaan sille mitään voi, etten halua suomenruotsalaista. Se nyt vaan on minulle turn-off. Outoa, ettei saisi olla mitään kriteerejä kumppanille. Tai ainakaan ei saisi sanoa ääneen mikä on turn-off.

Ap

"Sun lihavuus ja suomalaisuus on mulle turn-off. Sori."

No ei tuntuis kivalta ja varmaan sanoisin pahasti takaisin. Ei tuo rehellisyys ole mikään hyve vaan loukkaavaa!

Kyllä mulle saa sanoa suoraan juuri sen mikä on totuus. Miksi loukkaantuisin siitä? Tottakai jos minulle tärkeä ihminen sanoisi jotain tuollaista se varmasti tuntuisi, mutta miksi jonkun lähes tuntemattoman ihmisen mielipiteellä olisi minulle väliä? Tiedän miltä näytän. Jos joku mainitsee asiasta mikä pitää paikkansa, se on ihan ok. Jos taas keksii päästään jonkin mikä ei itseäni koske, en minä siitäkään loukkaannu, koska tiedän ettei se pidä paikkaansa.

Ap

Sinun käyttäytymisesi sekä tapasi reagoida asioihin ei ole ollenkaan normaalia. Sinulla on jotain ongelmia kenties empatian kanssa. Oletko asperger? Kannattaa netissä tehdä testi. Jotain sinulla taatusti on.

Oma äitini on samanlainen kuin sinä. Hän möläyttelee ihmisille asioita ja loukkaa pahasti tajuamatta sitä. Myös häneltä tuntuu puuttuvan kyky myötäelää tilanteita. En ole koskaan ymmärtänyt mikä hänellä on ja olen lapsesta asti suojellut muita häneltä ja yrittänyt jotenkin saada vahinkoa korjattua.

Kerran kaupassa tapasimme tosi ylipainoisen kaverini:

"Oletpas lihonut!!!!!"

Minä tein äidille ilmeitä että lopeta

"Tiina, miksi ilmeilet, sinäkin sanoit minulle että hän on lihonut!!!! "

En voinut muuta kuin viedä äitini pois paikalta, en pystynyt edes pahoittelemaan

Toinen tilanne, oltiin jo aikuisen adoptiolapsen + vanhempien luona

Äitini adoptiolapselle:

"Olet varmaan tosi kiitollinen kun matti ja maija ovat adoptoineet ja huolehtineet sinusta, se on kyllä hienoa. Olette kyllä tehneet hyvän työn kun teillä on tämä ottolapsi!!!"

Minä: äiti, hän on heidän ihan oikea lapsi, ei vaan satu olemaan biologinen.

Äiti adoptoidulle: Mutta sinähän olet kuitenkin ottolapsi

Minä: Miten se Ranskan reissu sujuikaan, näittekö Eiggel tornin?

Niin, en tiedä tarvitaanko siihen mitään diagnoosia, jos persoona muuttuu tiettyyn suuntaan. Olen kyllä tehnyt netissä asperger-testin, josta sain tulokseksi todennäköisen aspergerin (138 pistettä).

Ap

Ehkä olet jossain autismin kirjoilla, lievä asperger? Ehkä sinun kannattaisi selvittää asia jotta tietäisit rajoituksesi ja pystyisit sitä kautta menestymään vielä paremmin elämässä? Monelle aspergerille on helpotus saada diagnoosi ja se helpottaa myös lähipiiriä.

Minulla on tuttava jolla on diagnosoitu asperger ja hänestä ei ikinä arvaisi. Käyttäytyminen vain on hieman poikkeavaa ja hänellä on pakkomielle yhteen tiettyyn aiheeseen josta puhuu aina.

Äidilläni ei käsittääkseni ole aspergeria vaan jotain muuta. Möläytysten lisäksi hän pystyy keskustelemaan vain itseään kiinnostavista asioista. Hän ei esimerkiksi muista mitä tutkintoja lapsillaan on eikä missä työssä olemme tai millä alalla. Onko sinulla mitään tällaista ap?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo en minäkään suomenruotsalaisesta innostuisi.

Enhän minä tosiaan sille mitään voi, etten halua suomenruotsalaista. Se nyt vaan on minulle turn-off. Outoa, ettei saisi olla mitään kriteerejä kumppanille. Tai ainakaan ei saisi sanoa ääneen mikä on turn-off.

Ap

"Sun lihavuus ja suomalaisuus on mulle turn-off. Sori."

No ei tuntuis kivalta ja varmaan sanoisin pahasti takaisin. Ei tuo rehellisyys ole mikään hyve vaan loukkaavaa!

Kyllä mulle saa sanoa suoraan juuri sen mikä on totuus. Miksi loukkaantuisin siitä? Tottakai jos minulle tärkeä ihminen sanoisi jotain tuollaista se varmasti tuntuisi, mutta miksi jonkun lähes tuntemattoman ihmisen mielipiteellä olisi minulle väliä? Tiedän miltä näytän. Jos joku mainitsee asiasta mikä pitää paikkansa, se on ihan ok. Jos taas keksii päästään jonkin mikä ei itseäni koske, en minä siitäkään loukkaannu, koska tiedän ettei se pidä paikkaansa.

Ap

Sinun käyttäytymisesi sekä tapasi reagoida asioihin ei ole ollenkaan normaalia. Sinulla on jotain ongelmia kenties empatian kanssa. Oletko asperger? Kannattaa netissä tehdä testi. Jotain sinulla taatusti on.

Oma äitini on samanlainen kuin sinä. Hän möläyttelee ihmisille asioita ja loukkaa pahasti tajuamatta sitä. Myös häneltä tuntuu puuttuvan kyky myötäelää tilanteita. En ole koskaan ymmärtänyt mikä hänellä on ja olen lapsesta asti suojellut muita häneltä ja yrittänyt jotenkin saada vahinkoa korjattua.

Kerran kaupassa tapasimme tosi ylipainoisen kaverini:

"Oletpas lihonut!!!!!"

Minä tein äidille ilmeitä että lopeta

"Tiina, miksi ilmeilet, sinäkin sanoit minulle että hän on lihonut!!!! "

En voinut muuta kuin viedä äitini pois paikalta, en pystynyt edes pahoittelemaan

Toinen tilanne, oltiin jo aikuisen adoptiolapsen + vanhempien luona

Äitini adoptiolapselle:

"Olet varmaan tosi kiitollinen kun matti ja maija ovat adoptoineet ja huolehtineet sinusta, se on kyllä hienoa. Olette kyllä tehneet hyvän työn kun teillä on tämä ottolapsi!!!"

Minä: äiti, hän on heidän ihan oikea lapsi, ei vaan satu olemaan biologinen.

Äiti adoptoidulle: Mutta sinähän olet kuitenkin ottolapsi

Minä: Miten se Ranskan reissu sujuikaan, näittekö Eiggel tornin?

Niin, en tiedä tarvitaanko siihen mitään diagnoosia, jos persoona muuttuu tiettyyn suuntaan. Olen kyllä tehnyt netissä asperger-testin, josta sain tulokseksi todennäköisen aspergerin (138 pistettä).

Ap

Ehkä olet jossain autismin kirjoilla, lievä asperger? Ehkä sinun kannattaisi selvittää asia jotta tietäisit rajoituksesi ja pystyisit sitä kautta menestymään vielä paremmin elämässä? Monelle aspergerille on helpotus saada diagnoosi ja se helpottaa myös lähipiiriä.

Minulla on tuttava jolla on diagnosoitu asperger ja hänestä ei ikinä arvaisi. Käyttäytyminen vain on hieman poikkeavaa ja hänellä on pakkomielle yhteen tiettyyn aiheeseen josta puhuu aina.

Äidilläni ei käsittääkseni ole aspergeria vaan jotain muuta. Möläytysten lisäksi hän pystyy keskustelemaan vain itseään kiinnostavista asioista. Hän ei esimerkiksi muista mitä tutkintoja lapsillaan on eikä missä työssä olemme tai millä alalla. Onko sinulla mitään tällaista ap?

Jos sait 138 pistettä niin jotain sinulla on ja varsin todennäköisesti asperger. Itse sain 78 pistettä ja kun mietin mitä siinä testissä kyseltiin niin tuolla sinun pistemäärällä kävisin hankkimassa apua. En enää ihmettele että lauot ihmisille totuuksia :)

Tuohan on täysin rasistista arvottaa ihmistä tuolla lailla tiettyyn väestönosaan kuulumisen perusteella. En ihmettele lainkaan että mies loukkaantui ja suuttui. Sivistymätöntä käytöstä.

Vierailija kirjoitti:

mikä sinua haittaa suomenruotsalaisissa?

Itse olen ollut suomenruotsalaisen miehen kanssa yhdessä kohta 26v, meillä kaksi lasta.

Ovat oikein mukavaa porukkaa koko sukunsa ja ystävänsä. Kaikki myös puhuvat täydellistä suomea.

Lapsemme myöskin kaksikielisiä, ovat käyneet ruotsinkieliset päiväkodit ja koulut.

Kuinka vaikeaa on käyttää verbiä OLLA?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo en minäkään suomenruotsalaisesta innostuisi.

Enhän minä tosiaan sille mitään voi, etten halua suomenruotsalaista. Se nyt vaan on minulle turn-off. Outoa, ettei saisi olla mitään kriteerejä kumppanille. Tai ainakaan ei saisi sanoa ääneen mikä on turn-off.

Ap

"Sun lihavuus ja suomalaisuus on mulle turn-off. Sori."

No ei tuntuis kivalta ja varmaan sanoisin pahasti takaisin. Ei tuo rehellisyys ole mikään hyve vaan loukkaavaa!

Kyllä mulle saa sanoa suoraan juuri sen mikä on totuus. Miksi loukkaantuisin siitä? Tottakai jos minulle tärkeä ihminen sanoisi jotain tuollaista se varmasti tuntuisi, mutta miksi jonkun lähes tuntemattoman ihmisen mielipiteellä olisi minulle väliä? Tiedän miltä näytän. Jos joku mainitsee asiasta mikä pitää paikkansa, se on ihan ok. Jos taas keksii päästään jonkin mikä ei itseäni koske, en minä siitäkään loukkaannu, koska tiedän ettei se pidä paikkaansa.

Ap

Ap, huomaatko että tuolla sinun logiikallasi kukaan ei ikinä loukkaantuisi mistään. Kuitenkin tiedät varmaan että ihmiset loukkaantuvat kaiken aikaa. Empiirisesti voit havaita että logiikkasi täytyy olla väärässä. Kenties myös itsetuntemuksesi on huono kun sanot ettet loukkaannu vieraan ihmisen sanoista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

mikä sinua haittaa suomenruotsalaisissa?

Itse olen ollut suomenruotsalaisen miehen kanssa yhdessä kohta 26v, meillä kaksi lasta.

Ovat oikein mukavaa porukkaa koko sukunsa ja ystävänsä. Kaikki myös puhuvat täydellistä suomea.

Lapsemme myöskin kaksikielisiä, ovat käyneet ruotsinkieliset päiväkodit ja koulut.

Kuinka vaikeaa on käyttää verbiä OLLA?

???