Mitä ajatuksia herättää täysin terve henkilö kuka kulkee hissillä yhden kerroksen (erityisesti alaspäin)?
Kommentit (56)
Minä!! Haluan yleensä katsoa peilistä että näytän hyvältä. Tiedän, olen nolo :D
Vierailija kirjoitti:
Kas kun ei kaikilla sairaus näy päällepäin, joskus on hoitaja jopa sanonut minulle "kun et sinä yhtään näytä sairaalta". No en näytä en, se ei sitä sairautta ole poistanut ikävä kyllä.
Meidän nuorella on reuma, joka oireilee ajoittain juuri jaloissa kivuaalisti. Eihän sitä kukaan päälle näe, vaikka farkkujen alla polvi tai nilkka on turvoksissa, eikä nuoresta hoikasta pojasta usko.
Liikerajoitus nilkassa, alaspäin mennessä joutuu nilkuttamaan (tosin itse menen rappusia pitkin, jotta nilkka venyisi maksismiliikelaajuuteensa).
Ei mitään. En edes kiinnitä huomiota siihen montako kerrosta joku hissillä menee tai käyttääkö portaita.
Lähinnä vaan ärsyttää kun itse venaa lastenrattaitten tai kauppakassien kanssa.
Polvivamma, joka vaivaa vain portaita alas kuljettaessa.
Sellainen ihminen joka on joutunut maksamaan kalliista hissiremontista vaikka asuu ekassa kerroksessa ja on nyt päättänyt että käytetään sitä hissiä kun on kerran maksettukin! No ei vaan, tuskin on terve oikeasti vaikka päältäpäin siltä näyttäisi.
Itse olen perusterve, mutta nyt influenssan jälkitilan takia menen yhden kerrosvälin ylös ja alas hissillä. Ulkovaatteissa rasittaa liikaa. Kotona kuljen jo portaat normaalisti. Influenssassa pystyin siihen kerran päivässä.
Meillä on ovi hissin vieressä ja rappusiin on matkaa. Yleensä mulla on kantamuksia tai koirat mukana. Tai molempia. Mene siinä nyt sitten liukkaita avoimia portaita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mitään, mutta näitä tyyppejä en voi salilla käsittää, jotka etsivät parkkipaikkaa mahdollisimman läheltä ovea, je kiertelevät kun sadan metrin päässä on iso parkkipaikka mihin mahtuu varmasti. Useimmilla on kuitenkin ne salivaatteet kassissa, joten vaatetuskaan ei selitä ja tätä tapahtuu kyllä hyvällä kesäkelilläkin. Kengäthän pitää joka tapauksessa salilla vaihtaa. Pahimmat parkkeeravat jopa kulkuväylälle, vaikka tosiaan kauempana olisi ihan hyvin tilaa. Itse en koskaan edes yritä ajaa pihaan, koska nuo kulkuväylälle parkkeeravat tekevät sen hankalaksi, vaan ajan aina sinne isolle parkkipaikalle. Kolme minuuttia menee siitä kävellä ovelle ja matkalla on yhdet valotkin. Tunnistaako joku salin, mistä puhun?
Meidän salin oven edessä on lapsiperhepaikkoja ja joka kerta nään kun joku salille menijä/pois tulija on parkeerannut siihen. On siis marketin yhteydessä joten siksi noita paikkoja. Huvittaa lähinnä tuo käytös.
Liikku kaakkuri, oulu. Näinhän ne tekee, ikkunan alle on saatava auto, edes toinen rivi ei kelpaa.
Vierailija kirjoitti:
Voin kertoa salaisuuden: Crsp ei näy ulospäin.
Oikea elämää hankaloittava crsp näkyy, kipukohtauksia ei voi olla huomaamatta.
Henkilöllä on polvessa vaivaa vai joku muu kiputila, josta ei kuitenkaan halua kertoa yliuteliaalle tarkkailijalle.
Jos on polvessa vamma, niin sitä kyllä kävelee aika pitkän matkan vain sen vuoksi, jotta voi löytää hissin, jolla pääsee alempaan kerrokseen.
Jos polvi ei taivu alaspäin mennessä sen vertaa, etä painon kärsii varata alemmalle jalalle, niin portaiden laskeutuminen on yksinkertaisesti mahdotonta. Muuten voi olla täysin terve, eikä kyse ole laiskuudesta, ylipainosta tai huonosta kunnosta.
Tuntemattomien hissiajeluista en niin tiedä, mutta mulla on pari täysin tervettä työkaveria, jotka tulee alle 2 km matkan töihin autolla. Meillä on pulaa parkkipaikoista. Ja aina hirvee valitus, jos johonkin joudutaan vaikka lounaalle kävelemään...
Kas kun ei kaikilla sairaus näy päällepäin, joskus on hoitaja jopa sanonut minulle "kun et sinä yhtään näytä sairaalta". No en näytä en, se ei sitä sairautta ole poistanut ikävä kyllä.