Akateeminen aavistus

En tiedä, Mutta kyllä yliopistossa pitäisi olla linja yleisneroille, josta valmistuttuaan saisi tittelin yleisnero

Kun olet tarpeeksi pitkällä yliopisto-opinnoissa, tiedät jo aika hyvin, mistä julkaisu kertoo kirjoittajien nimistä päätellen. Tekstinluku kehittyy, osaat nopeasti sisäistää oleelliset.

Artikkelien pläräys ainakin käy suht nopeasti niin, että silmäilee läpi abstraktin. Siitä saa käsityksen, kannattaako artikkeliin syventyä sen enempää. Ensin katson abstraktin, sitten valikoiduista jutuista silmäilen kuvatkin ja sitten joistakin myös diskussio-osuutta. Hyvin harvat jutut luen sanasta sanaan läpi.

Akateemiset tekstit rakentuvat tietylle kaavalle. Esim. amerikkalaistyyliset artikkelit menee niin että alussa esitetään tutkimusongelma, kerrotaan miten sitä käsitellään, ja mitä siitä väitetään; seuraavissa osioissa käydään aihe läpi kohta kohdalta ja lopussa esitetään johtopäätökset eli miten väite toteutuu. Tuosta kun lukee alun ja lopun, niin saa jo jonkunlaisen käsityksen ydinkohdista. Tärkemmin lukiessa kannatta lukea jokaisen alaotsikon viimeinen kappale, koska siinä usein vedetään osion ideat yhteen.

Toinen tärkeä tapa lukea akateemista kirjallisuutta on ymmärtää minkä alan tutkimus on kyseessä: mihin koulukuntaan/suuntaukseen tutkija kuuluu, mihin ajatusmalliin perustaa väitteensä ja mitä käsitteitä käyttää. Voi myös lukea siitä miten ko. tutkimusta on kommentoitu muiden tutkijoiden teksteissä. Mihin tieteellisiin diskursseihin tutkija kommentoi? Nämä taustatiedot auttavat sinua asettamaan tutkijan ja hänen ajatuksensa oikeaan kontekstiin.

Jos kyseessä on ns. toimitettu kirja, siinä on useiden tutkijoiden kirjoittamia tekstejä usein omina lukuinaan. Tälläisessä teoksessa on aina johdantokappale alussa. Johdanto sisältää teoksen toimittaneiden tutkijoiden näkemykseen siitä miksi teos on tehty, mihin diskursseihin yms. se liittyy ja mitä uutta se tuo alalle; usein johdanto esittää teoksen keskeisen teeman ja käy lyhyesti läpi eri kirjoittajien tekstit ja miten ne valottavat tuota teemaa. Jos teoksessa on jonkilainen lopputeksti tai johtopäätösteksti, nekin kannattaa lukea.

Vierailija kirjoitti:

Artikkelien pläräys ainakin käy suht nopeasti niin, että silmäilee läpi abstraktin. Siitä saa käsityksen, kannattaako artikkeliin syventyä sen enempää. Ensin katson abstraktin, sitten valikoiduista jutuista silmäilen kuvatkin ja sitten joistakin myös diskussio-osuutta. Hyvin harvat jutut luen sanasta sanaan läpi.

Kertoo paljon akateemisten tasosta kun ei edes lueta kirjallisuutta läpi.