Salailetko jotain puolisoltasi?
Tarkoitan jotain "harmitonta" eli ei mitään toisia naisia tai miehiä tai sellaista oikeasti tuhoavaa. Vaan vaikkapa että sinulla on peräpukamia, ja piilotat sen lääkevoiteen, ettei puoliso saisi tietää niistä pukamista? Tai vaikkapa että ostat joka kauppareissulta suklaan, ja sitten syöt sen matkalla kotiin ja piilotat käärepaperin, että puoliso ei saisi tietää?
Kommentit (170)
Ei tiedä että käytän rauhouttavia lääkkeitä
Vierailija kirjoitti:
Ei tiedä että käytän rauhouttavia lääkkeitä
Miksi halusit salata tämän? Ap.
Minä olen salannut hammaslääkärilaskun ja yhden perintäkirjeen (en ollut muistanut maksaa laskua). En jaksa kuulla sen valitusta rahankäytöstäni, koska meillä siis on omat erilliset rahat.
En sinänsä piilottele, mutten myöskään esittele herkkujen syömistäni miesystävälle. Syön herkkuja valehtelematta melkein päivittäin. Toinen asia mitä piilottelen on tiettyjen nettisivujen käyttö, kuten vaikka tämä av palsta
Viagrat. Olen joutunut käyttämään niitä jo vuosia, koska en vain enää innostu puolisostani entiseen malliin. Ilman niitä ei tulisi seksistä mitään. En kehtaa kertoa hänelle, koska tiedän, että pahoittaisi mielensä vaikka kuinka yrittäisin selitellä ikääntymiselläni tai muulla.
Vierailija kirjoitti:
Viagrat. Olen joutunut käyttämään niitä jo vuosia, koska en vain enää innostu puolisostani entiseen malliin. Ilman niitä ei tulisi seksistä mitään. En kehtaa kertoa hänelle, koska tiedän, että pahoittaisi mielensä vaikka kuinka yrittäisin selitellä ikääntymiselläni tai muulla.
Onkohan tämä yleistäkin miehillä?
En salaa mitään, on vähän outoa jos ei voi syödä mitä haluaa. Korkeintaan jos miehellä olisi sokeritauti ja se söisi usein banaania tai nameja jolla verensokerit heilahtaa olisi kiva tietää, varsinkin ettei tarjoa myöhemmin jotain samanlaista.
Minusta parisuhteessa kaikki pitäisi voida kertoa. On mulla peräpukamavoide, mies tietää.
Aika moni varmaan salailee pornon katsomista?
Valehtelen, että käyn töissä. Lähden joka aamu istumaan kirjastoon ja "tulen töistä" iltapäivällä. Syy: sain pitkän työttömyyden jälkeen työpaikan, joka oli aivan hirveä. Yleensä en töistä valita, mutta tuolla oli pielessä aivan kaikki, pomot pihalla eikä mikään toiminut. Silti odotettiin minulta jotakin ihmettä. Ahdistuneena valvoin yöt ja itkeskelin. Kun ihoni alkoi mennä kaikkialta ihottumalle ja muitakin stressioireita ilmeni, sanouduin irti.
Mies ei ikinä ymmärtäisi, nytkin vastasi valitukseeni, että:"Nii-in, onhan niissä röissä niin ikävää!" Ei kuitenkaan auttanut mitenkään, kun yritin keskustella työpaikan sekavasta tilanteesta ja kun kyselin, mitä minun pitäisi tehdä tehtävieni suhteen. Olen siis kuitenkin erittäin ahkera ja tunnollinen työntekijä ns. normaaleissa työpaikoissa!
Nyt etsin kirjastossa töitä ja makselen yhteisiä kuluja säästöistäni, jotka hupenevat. Silti olen onnellisempi, kun ei tarvitse mennä tuonne stressipesään 8:ksi tunniksi tai toivoa, että työmatkalla kuolisin onnettomuudessa.
Kyllähän tää tilanne vähän painaa, koska olen aina ollut miehelleni rehellinen. Pelkään, että jään kiinni.
En ole ikinä pieraissut vaimoni seurassa. Käyn aina parvekkeella tai käytävässä pieraisemassa, kun hän on kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viagrat. Olen joutunut käyttämään niitä jo vuosia, koska en vain enää innostu puolisostani entiseen malliin. Ilman niitä ei tulisi seksistä mitään. En kehtaa kertoa hänelle, koska tiedän, että pahoittaisi mielensä vaikka kuinka yrittäisin selitellä ikääntymiselläni tai muulla.
Onkohan tämä yleistäkin miehillä?
En ole tuttavapiiristäni läheskään ainoa tässä tilanteessa oleva, mitä miesten kesken on juteltu. Me ollaan kaikki 50+, osa jo 60+, pitkissä liitoissa.
Salailen joitain vaateostoksiani. Piilottelen uusia vaatteita vaatehuoneessa rekin takana.
En kehtaa sanoa, mitä ajattelen hänen sisaruksistaan ja vanhemmistaan. Ovat omituisia.
Kun mies on paikalla pidetään anopin kanssa kulisseja yllä, että muka tultaisiin toimeen. Kun joudun olemaan anopin kanssa kahdestaan... No sanotaan vaikka ettei kumpikaan nauti siitä :D
Lähinnä terveyteeni liittyviä pieniä juttuja, esim. juurikin peräpukamia ja gynekologisia vaivoja, mutta myös vähän isompia (kävin pari kertaa työpsykologilla töissä kokemieni henkisten paineiden vuoksi). En halua jakaa terveyteeni liittyvää tietoa kenenkään kanssa, en edes mieheni. Olen aina ollut sellainen, nuorenakin oli hirveän vaikeaa kun piti vanhemmille kertoa jostakin vaivasta ja tarpeesta päästä lääkärille. Kertomatta ei päässyt, koska asuttiin syrjäkylällä, ja tarvi jonkun kuskaamaan terveyskeskukseen.
Olen nuoruudessani saanut rahaa seksistä. En ikinä voisi kertoa tätä miehelle.
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä terveyteeni liittyviä pieniä juttuja, esim. juurikin peräpukamia ja gynekologisia vaivoja, mutta myös vähän isompia (kävin pari kertaa työpsykologilla töissä kokemieni henkisten paineiden vuoksi). En halua jakaa terveyteeni liittyvää tietoa kenenkään kanssa, en edes mieheni. Olen aina ollut sellainen, nuorenakin oli hirveän vaikeaa kun piti vanhemmille kertoa jostakin vaivasta ja tarpeesta päästä lääkärille. Kertomatta ei päässyt, koska asuttiin syrjäkylällä, ja tarvi jonkun kuskaamaan terveyskeskukseen.
Minäkin olen aina salannut kaikilta kumppaneiltani pieniä terveyteeni liittyviä vaivoja. Isoista olen kaikista kertonut, mutta juuri tuollaisia valkovuotojuttuja tai peräpukamajuttuja tai vaikkapa virtsankarkailua voisin salata, ja laittaa niitä koskevat lääkkeet piiloon käsilaukkuuni. Jos puoliso nyt sattuisi löytämään lääkkeet, niin ei se haittaisi ja kertoisin, mutta jotenkin tekee mieli pitää ne asiat omana henkilökohtaisena juttuna. Nyt olen raskaana, ja mies tulee joka kerta neuvolaan mukaan, koska jostain syystä haluaa. On todella inhottavan tuntuista, kun siellä terkkari utelee kaikki pienetkin vaivani ja ruotii niitä siinä sitten miehen kuullen ("oho, painosi on noussut kolme kiloa viime käynnistä", "onko sinulla paljonkin sitä virtsankarkailua nyt, kyllä pitäisi lantionpohjalihasjumppaa enemmän tehdä" jne).
Vierailija kirjoitti:
Olen nuoruudessani saanut rahaa seksistä. En ikinä voisi kertoa tätä miehelle.
Yksi kaverimies kerran tunnusti minulle, että hän on nuoruudessaan ollut kerran sängyssä miehen kanssa, mutta hän ei voi kertoa sitä pitkäaikaiselle vaimolleen, vaikka on siis ennen heidän tapaamista tapahtunut asia. Minulle kaverilleen hän kuitenkin kertoi, hmm.
Karkkivarastoni, koska muuten se syö heti kaikki eikä minulle jää mitään (tykkään itse syödä hitaasti, vain pari karkkia per päivä).