Jos yli 27-vuotias nainen laittaa Tinderissä ensimmäisenä viestiä, kyseessä on aina

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei minulle laita yh-äiditkään viestiä vaikka mätsäisi. Aloittaja taitaa valehdella

M35

Yh-äideillähän nimenomaan ei ole samanlaista kiirettä kuin lapsettomilla naisilla. AP

YH:t vastaa itselle yleensä aina. Lapsettomat ei vastaa yleensä mitään kun laitat viestiä. En ainakaan allekirjoita väitteitäsi.

M35

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän. :) Ei me naisetkaan olla mitään täydellisiä olentoja. Itsekin olen tehnyt joskus sen virheen, että ilmaisen liian alussa, että etsin vakavaa suhdetta. Mutta jossain vaiheessa sitä vaan jotenkin kärsivällisyys on loppunut, kun liian monta pettymystä eriävien odotusten suhteen on tullut. Kun ei jaksaisi vaan enää tuhlata aikaansa ja pettyä aina uudelleen ja uudelleen. 

Miksi ajattelet, että se on virhe? Jos toinen ei missään tapauksessa halua "vakavaa" suhdetta, ja sinä haluat vain sellaista, hyvähän se on saada heti alussa selville.

Tuo on virhe vain, jos ajattelet, että toinen olisi kyllä lämmennyt "vakavalle" suhteelle, jos siitä ei puhuta aluksi ollenkaan. Mutta luulen, että ihmiset kyllä haluavat mitä haluavat ja nuo toiveet joko osuvat yksiin tai eivät. AP

Miehet yleensä sanovat, että otetaan nyt aluksi ihan rauhassa, hengaillaan ja katsotaan kehittyykö suhde lopulta vakavaksi. Onhan se totta, että ensin pitää tunnustella, että toimiiko homma. Mutta miehet joita olen tapaillut tuntuvat tarvitsevan tätä tutustumisaikaa aivan valtavasti... eivät halua sitoutua, mutta eivät erotakaan. Siinä on sitten naisena pakotettuna lähtemään, koska biologisesti kello on tosiaan alkanut tikittämään. 

Mikä sinun mielestäsi on "valtavasti" aikaa tässä tapauksessa, ja mitä tarkoitat "vakavalla" suhteella? Luulen, että ihmisillä on aika erilaiset käsitykset siitä, millä tavalla suhteen pitäisi edetä (jos sen ylipäätään tarvitse edetä) ja millä nopeudella. AP

Minusta 3-6kk pitäisi riittää, että tietää haluaako jatkaa tapailusta seurusteluun. Vakavalla seurustelulla tarkoitan sitä, että se tähtää lopulta lasten hankintaa, ehkä myös avioitumiseen. Jep, ja sehän se juuri ongelma onkin, eli odotukset suhteen etenemisestä ja suhteen "määränpäästä" eriävät. Itse haluaisin edetä vähän nopempaan tahtiin jos aidosti pidän miehestä, mutta miehet tarvitsevat (minun makuuni) liikaa aikaa tunnusteluun. En mä tiiä... mulla on varmaan ollut vaan paska tuuri. 

Okei. Itse en edes miettisi yhteen muuttamista alle vuoden seurustelun jälkeen. En kyllä ole ihan varma, mitä eroa on seurustelulla ja tapailulla. Kolmen kuukauden jälkeen olisi täysin mahdoton sanoa, onko minulla tulevaisuutta toisen ihmisen kanssa. Ei toista voi tuntea kunnolla niin lyhyen ajan jälkeen. Kemiaa voi tietysti olla ja pitääkin olla, ja toisen seurausta täytyy nauttia, mutta kyllä kolmen kuukauden kohdalla annetut lupaukset ovat minusta ihan yhtä tyhjän kanssa, ja siksi en sellaisia annakaan. AP

Tapailu on kevyttä hauskapitoa, tutustumista. Jos ollaan tapailuvaiheessa, niin silloin yleensä saa vielä tapailla muitakin ihmisiä samaan aikaan. Minusta 3-6 kuukauden ajassa ihmisestä saa yleensä jo jonkinlaisen käsityksen, että voisiko tämän ihmisen kanssa olla tulevaisuutta.

Minä en ole koskaan oppinut tapailemaan useampaa ihmistä samaan aikaan, ja minulle ilo ja hauskuus on parisuhteessa aina se ykkösasia muutenkin, joten en oikein tiedä, osaanko itse vieläkään tehdä tuota eroa tapailun ja seurustelun välillä. En ainakaan niin, että olisin koskaan tunnistanut, millon tapailusta "siirrytään" seurusteluun. Onko se silloin, kun toista aletaan kutsua poika- tai tyttöystäväksi? AP

Sori, mut nyt alat jo vaikuttamaan yksinkertaiselta. I'm out. 

Olen varmaan yksinkertainenkin, mutta minun seurustelukokemukseni ovat pääosin ajalta ennen Tinderiä ja tätä amerikkalaistyyppistä deittailukulttuuria, jossa tapailulla ja seurustelulla on ilmeisesti iso ero, oletuksena harrastetaan seksiä muidenkin kanssa ja suhteen laatu pitää erikseen määritellä ("defining the relationship"). Vielä 15 vuotta sitten tapailu oli hyvin erilaista, ja Tinderiäkin olen käyttänyt vasta pari vuotta. Pahoittelen siksi, jos puutteellinen ymmärrykseni loukkaa sinua, mutta kokemukseni nyt vain on erilainen. AP

Eri, mutta minä yhdistän tapailun seurusteluksi muuttumiseen sen, että tapaillessa ei koskaan ole itsestään selvää että seuraavaa kertaa tulee (toki voi rauhassa olla suht varma, mutta ei pidä huijata itseään tai odottaa liikoja) ja jättäminen on pieni muodollisuus. Tapailussa on erilliset vaiheet sille, että mitään ei ole sovittu, jolloin ei pidä olettaa etteikö toinen tapaa myös toisia tai harrasta jopa seksiä toisten kanssa. Sitten kun sovitaan siitä ettei kumpikaan enää tapaa tai pane toisia niin ei tehdä, mutta se on edelleen tapailua.

Seurustelussa oletuksina on, että pidetään säännöllisesti yhteyttä ja tavataan usein, kummankin asiat tietyissä kohtuullisissa rajoissa kuuluu toiselle, että suhde kehittyy ja syvenee, ja joo, tässä vaiheessa yleensä aletaan olla tyttö- tai poikaystäviä tai miksi nyt puoliskoa haluaakaan sanoa. Voi myös olettaa että kohtuullisessa ajassa aletaan tutustua toisten kavereihin ja perheisiin jne. Seurustelun päättäminen on mutkikkaampaa kuin tapailun, siinä on enemmän velvoitetta puhua eroon johtavista syistä ja ehkä jopa siitä, onko tilanne vielä korjattavissa.

En mene mitenkään takuuseen siitä että muut laajasti näkee asian näin, minä olen kokenut toimivaksi malliksi.

Kiitos seikkaperäisestä kuvauksesta. Tuon kuvauksen mukaan pisin deittailujakso on minulla ollut viisi tapaamiskertaa. Eksäni kanssa se oli kolme. AP

Joo, pistää se vähän epäilyttämään että täällä muilla olisi eri käsitykset kun tapailevat niin kauhean pitkään. En mäkään ole yleensä jatkanut tapailua kun just tuon viitisen kertaa, yhtä eksää roikotin reilut kaksi kuukautta ja ihan oikeassa vaistot oli, ei olis ollenkaan pitänyt edetä vakavampaan suhteeseen.

Jos joku sanoo, että hän on tapaillut tyyppiä puoli vuotta, silloin on pakko olla käytössä jokin muu tapailun määritelmä. Minusta ei ole mahdollista nauttia toisen seurasta viikkokausia ilman, että säännöllinen yhteydenpito, yhteinen tekeminen ja omista asioista puhuminen tulee kuvioihin. AP

Olen 29 v nainen ja olen tinderissä. En halua lapsia. Ikinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei minulle laita yh-äiditkään viestiä vaikka mätsäisi. Aloittaja taitaa valehdella

M35

Yh-äideillähän nimenomaan ei ole samanlaista kiirettä kuin lapsettomilla naisilla. AP

YH:t vastaa itselle yleensä aina. Lapsettomat ei vastaa yleensä mitään kun laitat viestiä. En ainakaan allekirjoita väitteitäsi.

M35

Okei, paha sanoa, kun en itse mätsää naisten kanssa, jos profiilista käy ilmi, että heillä on lapsia. AP

Vierailija kirjoitti:

Olen 29 v nainen ja olen tinderissä. En halua lapsia. Ikinä.

Kuinka usein laitat ensimmäisenä viestiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän. :) Ei me naisetkaan olla mitään täydellisiä olentoja. Itsekin olen tehnyt joskus sen virheen, että ilmaisen liian alussa, että etsin vakavaa suhdetta. Mutta jossain vaiheessa sitä vaan jotenkin kärsivällisyys on loppunut, kun liian monta pettymystä eriävien odotusten suhteen on tullut. Kun ei jaksaisi vaan enää tuhlata aikaansa ja pettyä aina uudelleen ja uudelleen. 

Miksi ajattelet, että se on virhe? Jos toinen ei missään tapauksessa halua "vakavaa" suhdetta, ja sinä haluat vain sellaista, hyvähän se on saada heti alussa selville.

Tuo on virhe vain, jos ajattelet, että toinen olisi kyllä lämmennyt "vakavalle" suhteelle, jos siitä ei puhuta aluksi ollenkaan. Mutta luulen, että ihmiset kyllä haluavat mitä haluavat ja nuo toiveet joko osuvat yksiin tai eivät. AP

Miehet yleensä sanovat, että otetaan nyt aluksi ihan rauhassa, hengaillaan ja katsotaan kehittyykö suhde lopulta vakavaksi. Onhan se totta, että ensin pitää tunnustella, että toimiiko homma. Mutta miehet joita olen tapaillut tuntuvat tarvitsevan tätä tutustumisaikaa aivan valtavasti... eivät halua sitoutua, mutta eivät erotakaan. Siinä on sitten naisena pakotettuna lähtemään, koska biologisesti kello on tosiaan alkanut tikittämään. 

Mikä sinun mielestäsi on "valtavasti" aikaa tässä tapauksessa, ja mitä tarkoitat "vakavalla" suhteella? Luulen, että ihmisillä on aika erilaiset käsitykset siitä, millä tavalla suhteen pitäisi edetä (jos sen ylipäätään tarvitse edetä) ja millä nopeudella. AP

Minusta 3-6kk pitäisi riittää, että tietää haluaako jatkaa tapailusta seurusteluun. Vakavalla seurustelulla tarkoitan sitä, että se tähtää lopulta lasten hankintaa, ehkä myös avioitumiseen. Jep, ja sehän se juuri ongelma onkin, eli odotukset suhteen etenemisestä ja suhteen "määränpäästä" eriävät. Itse haluaisin edetä vähän nopempaan tahtiin jos aidosti pidän miehestä, mutta miehet tarvitsevat (minun makuuni) liikaa aikaa tunnusteluun. En mä tiiä... mulla on varmaan ollut vaan paska tuuri. 

Okei. Itse en edes miettisi yhteen muuttamista alle vuoden seurustelun jälkeen. En kyllä ole ihan varma, mitä eroa on seurustelulla ja tapailulla. Kolmen kuukauden jälkeen olisi täysin mahdoton sanoa, onko minulla tulevaisuutta toisen ihmisen kanssa. Ei toista voi tuntea kunnolla niin lyhyen ajan jälkeen. Kemiaa voi tietysti olla ja pitääkin olla, ja toisen seurausta täytyy nauttia, mutta kyllä kolmen kuukauden kohdalla annetut lupaukset ovat minusta ihan yhtä tyhjän kanssa, ja siksi en sellaisia annakaan. AP

Tapailu on kevyttä hauskapitoa, tutustumista. Jos ollaan tapailuvaiheessa, niin silloin yleensä saa vielä tapailla muitakin ihmisiä samaan aikaan. Minusta 3-6 kuukauden ajassa ihmisestä saa yleensä jo jonkinlaisen käsityksen, että voisiko tämän ihmisen kanssa olla tulevaisuutta.

Minä en ole koskaan oppinut tapailemaan useampaa ihmistä samaan aikaan, ja minulle ilo ja hauskuus on parisuhteessa aina se ykkösasia muutenkin, joten en oikein tiedä, osaanko itse vieläkään tehdä tuota eroa tapailun ja seurustelun välillä. En ainakaan niin, että olisin koskaan tunnistanut, millon tapailusta "siirrytään" seurusteluun. Onko se silloin, kun toista aletaan kutsua poika- tai tyttöystäväksi? AP

Sori, mut nyt alat jo vaikuttamaan yksinkertaiselta. I'm out. 

Olen varmaan yksinkertainenkin, mutta minun seurustelukokemukseni ovat pääosin ajalta ennen Tinderiä ja tätä amerikkalaistyyppistä deittailukulttuuria, jossa tapailulla ja seurustelulla on ilmeisesti iso ero, oletuksena harrastetaan seksiä muidenkin kanssa ja suhteen laatu pitää erikseen määritellä ("defining the relationship"). Vielä 15 vuotta sitten tapailu oli hyvin erilaista, ja Tinderiäkin olen käyttänyt vasta pari vuotta. Pahoittelen siksi, jos puutteellinen ymmärrykseni loukkaa sinua, mutta kokemukseni nyt vain on erilainen. AP

Eri, mutta minä yhdistän tapailun seurusteluksi muuttumiseen sen, että tapaillessa ei koskaan ole itsestään selvää että seuraavaa kertaa tulee (toki voi rauhassa olla suht varma, mutta ei pidä huijata itseään tai odottaa liikoja) ja jättäminen on pieni muodollisuus. Tapailussa on erilliset vaiheet sille, että mitään ei ole sovittu, jolloin ei pidä olettaa etteikö toinen tapaa myös toisia tai harrasta jopa seksiä toisten kanssa. Sitten kun sovitaan siitä ettei kumpikaan enää tapaa tai pane toisia niin ei tehdä, mutta se on edelleen tapailua.

Seurustelussa oletuksina on, että pidetään säännöllisesti yhteyttä ja tavataan usein, kummankin asiat tietyissä kohtuullisissa rajoissa kuuluu toiselle, että suhde kehittyy ja syvenee, ja joo, tässä vaiheessa yleensä aletaan olla tyttö- tai poikaystäviä tai miksi nyt puoliskoa haluaakaan sanoa. Voi myös olettaa että kohtuullisessa ajassa aletaan tutustua toisten kavereihin ja perheisiin jne. Seurustelun päättäminen on mutkikkaampaa kuin tapailun, siinä on enemmän velvoitetta puhua eroon johtavista syistä ja ehkä jopa siitä, onko tilanne vielä korjattavissa.

En mene mitenkään takuuseen siitä että muut laajasti näkee asian näin, minä olen kokenut toimivaksi malliksi.

Kiitos seikkaperäisestä kuvauksesta. Tuon kuvauksen mukaan pisin deittailujakso on minulla ollut viisi tapaamiskertaa. Eksäni kanssa se oli kolme. AP

Joo, pistää se vähän epäilyttämään että täällä muilla olisi eri käsitykset kun tapailevat niin kauhean pitkään. En mäkään ole yleensä jatkanut tapailua kun just tuon viitisen kertaa, yhtä eksää roikotin reilut kaksi kuukautta ja ihan oikeassa vaistot oli, ei olis ollenkaan pitänyt edetä vakavampaan suhteeseen.

Jos joku sanoo, että hän on tapaillut tyyppiä puoli vuotta, silloin on pakko olla käytössä jokin muu tapailun määritelmä. Minusta ei ole mahdollista nauttia toisen seurasta viikkokausia ilman, että säännöllinen yhteydenpito, yhteinen tekeminen ja omista asioista puhuminen tulee kuvioihin. AP

Siis voihan sitä yhteydenpitoa olla ennen seurusteluun siirtymistäkin tiiviisti, mutta oletusarvoisesti ei ole, oletuksena riittää että yhteyttä otetaan kun on asiaa. Eikä omista asioista tosiaan voi olla puhumatta jos tutustuu vähänkään enempää, mutta alkaa kuulua toiselle sillä lailla että jos jotain vähän isompaa tapahtuu tai lähtee vaikka kaupungista puoleksi viikoksi, niin siitä kertomatta jättäminen muuttuisi oudoksi.

Mä olen nainen joka ei halua lapsia. Joskus tuntuu, että ois kyllä paljon parempi, että lyödään toiveet ja faktat tiskiin heti kättelyssä, eikä vasta siinä vaiheessa kun treffejä on takana jo muutama ja ihastustakin hieman ilmassa

Mies: Missä sä muuten näet ittes tulevaisuudessa? Mites noi lapset... ? Mä ainakin haluun, useammankin!

Minä: Voi v*ttuuuu... joo moi.

Mikä järki tuollaisessakin nyt sitten on??

Vierailija kirjoitti:

Mä olen nainen joka ei halua lapsia. Joskus tuntuu, että ois kyllä paljon parempi, että lyödään toiveet ja faktat tiskiin heti kättelyssä, eikä vasta siinä vaiheessa kun treffejä on takana jo muutama ja ihastustakin hieman ilmassa

Mies: Missä sä muuten näet ittes tulevaisuudessa? Mites noi lapset... ? Mä ainakin haluun, useammankin!

Minä: Voi v*ttuuuu... joo moi.

Mikä järki tuollaisessakin nyt sitten on??

Se, jolle asia on tärkeä, ottaa sen tietenkin puheeksi. Minulle on ihan okei deittailla naisia, jotka haluavat lapsia joskus myöhemmin. Jos sinulle ei ole, lyö vaan ihmeessä toiveet heti tiskiin. AP

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen nainen joka ei halua lapsia. Joskus tuntuu, että ois kyllä paljon parempi, että lyödään toiveet ja faktat tiskiin heti kättelyssä, eikä vasta siinä vaiheessa kun treffejä on takana jo muutama ja ihastustakin hieman ilmassa

Mies: Missä sä muuten näet ittes tulevaisuudessa? Mites noi lapset... ? Mä ainakin haluun, useammankin!

Minä: Voi v*ttuuuu... joo moi.

Mikä järki tuollaisessakin nyt sitten on??

Se, jolle asia on tärkeä, ottaa sen tietenkin puheeksi. Minulle on ihan okei deittailla naisia, jotka haluavat lapsia joskus myöhemmin. Jos sinulle ei ole, lyö vaan ihmeessä toiveet heti tiskiin. AP

Haluatko itse lapsia ja teetkö asian heti selväksi?

Nykyään tuntuu olevan ihan synti jos haluaa lapsia tai toivoo löytävänsä elämänpituisen suhteen. Nykyään kaikki pitäis olla vaan sellaista mukavaa hengailua ilman sitoumuksia ja vastuuta. 

Voi kyllä kuvitella, että joku 27 v nainen on vuosia katsellut "mukavuuspoteroon" piiloutunutta miestä, jolle riittää tussu, wifi ja kavereitten kanssa lätkämatsissa käynti. Ei kiinnosta viihtyisämpi kämppä tai muutenkaan elämässä eteenpäin meneminen. Kyse ei ole pelkästään siis lapsista, vaan paikalleen jämähtänyt kaksiossa asuminen, kavereitten kanssa joskus illan istuminen ja pari harrastusta ei vaan riitä elämäksi. Osa naisista haluaa miehen, joka raivaa peltoja, perustaa firmoja ja tekee lapsia. Mies joka ei halua lapsia voi siis oikeastaan tarkoittaa naiselle miestä joka ei halua oikein muutakaan. Nainen 27 v: älä kysy treffeillä mieheltä haluaako tämä lapsia. Kysy minkälaisen firman tämä haluaisi perustaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen nainen joka ei halua lapsia. Joskus tuntuu, että ois kyllä paljon parempi, että lyödään toiveet ja faktat tiskiin heti kättelyssä, eikä vasta siinä vaiheessa kun treffejä on takana jo muutama ja ihastustakin hieman ilmassa

Mies: Missä sä muuten näet ittes tulevaisuudessa? Mites noi lapset... ? Mä ainakin haluun, useammankin!

Minä: Voi v*ttuuuu... joo moi.

Mikä järki tuollaisessakin nyt sitten on??

Se, jolle asia on tärkeä, ottaa sen tietenkin puheeksi. Minulle on ihan okei deittailla naisia, jotka haluavat lapsia joskus myöhemmin. Jos sinulle ei ole, lyö vaan ihmeessä toiveet heti tiskiin. AP

Haluatko itse lapsia ja teetkö asian heti selväksi?

En suunnittele hankkivani lapsia tulevaisuudessa, enkä kyllä "tee selväksi" mitään muuta kuin sen, mitä seurustelulta kaipaan. Minulle ovat tietyt jutut tärkeitä, ja ne otan kyllä puheeksi hyvissä ajoin. AP

Vierailija kirjoitti:

Nykyään tuntuu olevan ihan synti jos haluaa lapsia tai toivoo löytävänsä elämänpituisen suhteen. Nykyään kaikki pitäis olla vaan sellaista mukavaa hengailua ilman sitoumuksia ja vastuuta. 

No jos ei halua lapsia, niin siitä elämästä nyt vain tuppaa muodostua mukavampaa ja ylimääräisiä velvoitteita on vähemmän. Sori siitä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen nainen joka ei halua lapsia. Joskus tuntuu, että ois kyllä paljon parempi, että lyödään toiveet ja faktat tiskiin heti kättelyssä, eikä vasta siinä vaiheessa kun treffejä on takana jo muutama ja ihastustakin hieman ilmassa

Mies: Missä sä muuten näet ittes tulevaisuudessa? Mites noi lapset... ? Mä ainakin haluun, useammankin!

Minä: Voi v*ttuuuu... joo moi.

Mikä järki tuollaisessakin nyt sitten on??

Se, jolle asia on tärkeä, ottaa sen tietenkin puheeksi. Minulle on ihan okei deittailla naisia, jotka haluavat lapsia joskus myöhemmin. Jos sinulle ei ole, lyö vaan ihmeessä toiveet heti tiskiin. AP

Haluatko itse lapsia ja teetkö asian heti selväksi?

En suunnittele hankkivani lapsia tulevaisuudessa, enkä kyllä "tee selväksi" mitään muuta kuin sen, mitä seurustelulta kaipaan. Minulle ovat tietyt jutut tärkeitä, ja ne otan kyllä puheeksi hyvissä ajoin. AP

Toivottavasti kukaan tyttönen ei koskaan haksahda sinuun... ainakaan sellainen naiivi joka vaan olettaa, että tottakai suhteet etenee liittoihin ja vauvoihin. Ja jos joku nainen joskus alkaa ääneen maalaamaan vaaleanpunaisia pilvilinnoja tyyliin "sitten kun me saadaan se vauva...", niin toivottavasti älyät heti edes huomauttaa,  että sinä et lapsia halua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään tuntuu olevan ihan synti jos haluaa lapsia tai toivoo löytävänsä elämänpituisen suhteen. Nykyään kaikki pitäis olla vaan sellaista mukavaa hengailua ilman sitoumuksia ja vastuuta. 

No jos ei halua lapsia, niin siitä elämästä nyt vain tuppaa muodostua mukavampaa ja ylimääräisiä velvoitteita on vähemmän. Sori siitä?

Vain Suomessa ihmetellään sitä, että joku haluaa elämän olevan helppoa, mukavaa ja mielekästä. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen nainen joka ei halua lapsia. Joskus tuntuu, että ois kyllä paljon parempi, että lyödään toiveet ja faktat tiskiin heti kättelyssä, eikä vasta siinä vaiheessa kun treffejä on takana jo muutama ja ihastustakin hieman ilmassa

Mies: Missä sä muuten näet ittes tulevaisuudessa? Mites noi lapset... ? Mä ainakin haluun, useammankin!

Minä: Voi v*ttuuuu... joo moi.

Mikä järki tuollaisessakin nyt sitten on??

Se, jolle asia on tärkeä, ottaa sen tietenkin puheeksi. Minulle on ihan okei deittailla naisia, jotka haluavat lapsia joskus myöhemmin. Jos sinulle ei ole, lyö vaan ihmeessä toiveet heti tiskiin. AP

Haluatko itse lapsia ja teetkö asian heti selväksi?

En suunnittele hankkivani lapsia tulevaisuudessa, enkä kyllä "tee selväksi" mitään muuta kuin sen, mitä seurustelulta kaipaan. Minulle ovat tietyt jutut tärkeitä, ja ne otan kyllä puheeksi hyvissä ajoin. AP

Toivottavasti kukaan tyttönen ei koskaan haksahda sinuun... ainakaan sellainen naiivi joka vaan olettaa, että tottakai suhteet etenee liittoihin ja vauvoihin. Ja jos joku nainen joskus alkaa ääneen maalaamaan vaaleanpunaisia pilvilinnoja tyyliin "sitten kun me saadaan se vauva...", niin toivottavasti älyät heti edes huomauttaa,  että sinä et lapsia halua.

Eipä ole kyllä ketään noin tyhmää tullut vastaan. Minusta ihmiset ovat aika hyviä kommunikoimaan, mitä haluavat. Kaikkia syvimpiä haaveita ja unelmia nyt ei ehkä halua paljastaa puolituntemattomalle heti alkuun, mutta en ole koskaan tavannut naista, joka suorilta olettaisi, että kaikki Tinderissä ovat hakemassa vaimoa ja lastensa äitiä. Päinvastoin tärkein kysymys on, onko toinen hakemassa parisuhdetta vai vain irtoseksiä. AP

Minkä ikäinen olet ap?

Vierailija kirjoitti:

Minkä ikäinen olet ap?

Kolmikymppinen. AP

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oman kokemukseni mukaan jos nainen ehdottaa treffejä tinderissä niin kannattaa jättää välistä... Ne on nimittäin sen verran epätoivoisia, että yhdenkään itseään kunnioittavan miehen ei kannata sekaantua...

Ja myös jos nainen on ravannu 20 treffeillä ennen sua, niin se ei oikeesti edes tiedä mitä ettii. Tullu vastaan muutama tällainen, kun ollu treffeillä ja juteltu. Sit on kysytty,  monta kertaa oot käyny treffeillä.

On kyllä tullut tinderissä vastaan useampi mieskin, joka on käynyt 20 treffeillä, eikä siinä mielestäni ole mitään ihmeellistä, ei vaan oo sopivaa löytynyt.

Itse kyllä en ikinä kerro todellista lukemaa treffien määrästä, koska tiedän, että se on joillekin miehille heti turn off :D

No voi harmi. Kolmikymppisiä hyvännäköisiä hyvinkoulutettuja viriilejä normaaleja miehiä on tinderissä loputtomasti. Niitä kivoja poikia jotka haluavat vaimon ja perheen ja kaikkea söpöä ja suloista seksiä. Ja löytävät sen kaiken.

Sinä ikävä friikki sotket tätä täydellisyyttä.

Miksi?