Lue keskustelun säännöt.
Psykologi ammattina?
08.03.2018 |
Jos täällä on psykologeja tai valmistuvia psykologeja, niin voisitteko kertoa ammattinne hyvistä ja huonoista puilista, palkkauksesta, eri toimenkuvista. Harkitsen alanvaihtoa aikuisiällä,pohjalta löytyvät jo psykologian aineopinnot. Kiitos jo etukäteen!
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
Arvostan ammattia paljon jos on kyseessä hyvä, humaani ammattilainen. Heitäkin on varmasti moneen junaan.
Narsismi on psykologinkin tuttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei!
Mietin, että voisittekohan te auttaa minua alaikäisen vaitiolovelvollisuuden suhteen..? Pikaista vastausta tarvitaan kiitos <3!!
Hei, kyllä "yleensä" -lauseet pätevät usein jossain määrin, koska ihmisillä on kuitenkin keskenään lukemattomia lajityypillisiä eli yksilöiden samankaltaisuuteen perustuvia piirteitä, kuten että yleensä ihmiset pitävät kun heille hymyilee, kun heillä ei ole puutetta mistään, kun heillä on turvallinen olo, kun he voivat itse päättää tietyistä asioista, kun he ovat nukkuneet hyvin, saaneet asioita aikaiseksi jne. jne , lista on loputon :)
Vierailija kirjoitti:
Pitää kyetä olemaan alantasalla psykologiassa opiskelujen jälkeen.
On raskasta, koska joudut kuuntelemaan laidasta laitaan asioita ihmisiltä, rajujakin tarinoita. Et voi niistä kenellekkään puhua, koska vaitiolovelvollisuus.
Pitää kyetä olemaan pitkä pinna ja kyky empatiaan ja nähdä asioita toisen ihmisen näkökulmasta, mutta samalla osata antaa rakentavaa palautetta.
Hyvä palkka, mutta henkisesti raskasta.
On myös turhauttava työ, koska jotkut potilaat auttamisesta huolimatta eivät muuta esim, tapojaan, käyttäytymismallejaan ja valittavat sitten, miten mikään ei muutu.
Jos olet todella tunteellinen, niin työ ei sinulle sovi.
Meillä on naisporukassa yksi psykologi, jonka elämänhallinta on aivan metsästä. Olemme miettineet sitä, miten hän hoitaa psykologintyönsä (työterveyspsykologi) kun oma elämä on jatkuvaa kaaosta. Tekee impulsiivisia hankintoja ja sitten stressaa, miten saa rahat riittämään. Muutti varatun miehen perässä toiselle paikkakunnalle ja kun jäivät kiinni suhteesta, ystävä olikin raskaana. Ei heistä paria tullut vaan nyt riitelevät lapsen elatuksesta. Hänen stressinsietokykynsä on heikko, ei kykene myöskään juuri tekemään ennakkoon suunnitelmia, sillä ne saattaa muuttua ihan viime metreillä.
Onhan hän ihan empaattinen ihminen, mutta jos asiat ei mene hänen mielensä mukaan, pillastuu myös kohtuuttoman voimakkaasti. Kai sitä jokaisella on sitten se yksityisminä ja työminä.
Se mitä itsellä on psykologeista (tunnen 3) kokemusta niin yksi heistä tienaa ihan hyvin konsulttina, jotain 4500 eur/kk brutto, mutta näiden kahden muun tuloista en tiedä, ja oma elämä heillä muutenkin niin jatkuvaa draamaa ja sekoilua, että vaikea edes nähdä heitä muita neuvomassa ja kuuntelemassa. Hyvin usein juuri ne, joilla on paljon lapsuuden traumoja, hakeutuu noihin hommiin. Ensisijaisesti haluavat selvittää omia pelkotilojaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnen yhden psykologin ja ihan outo ihminen käytökseltään
Tiedän muutaman psykologin, ja kyllä heillä aikamoisia traumataustoja on itsellään. En tiedä, miten jaksavat kuunnella muiden ihmisten valituksia, mutta heillä ei elämässä nytkään ole kaikki ihan mallillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Tekoempaattisia", oikeasti empaattiselle työ olisi raskasta.
Fysioterapeuttina kävin erään kurssin, mihin osallistui lisäksi psykologiopiskelijoita ja toimintaterapeutteja. Jo tutustumisringissä kävi ilmi, että suurella osalla psykaopiskelijoilla oli valtava trauma taustalla ja he toivat niitä esiin sielläkin, missä ei pitäisi. Ilmoittivat myös opiskelusuuntauksensa syyksi nuo traumat.
Miksi ihmisen ei saa olettaa että yhteiskunta hoitaa kaiken. Tämmöinen ihminen on löytänyt yhteiskunnan eri toimintojen raja-alueilta oman pikku soppensa. Ja jos hän vaan viihtyy eikä aiheuta harmia kennellekkään niin ok.
Lisääntyminen on ihan perusvietti ja oletettavasti psykologitkin tietää tämän.