Miten jaksatte ylläpitää omia seksihalujanne pitkäaikaista kumppanianne kohtaan jos hän ei halua seksiä kanssanne?
Vai jaksatteko mitenkään? Missä ajassa halunne on alkanut suunnata toiseen kohteeseen?
Kommentit (12)
Vierailija kirjoitti:
Luonnollinen tarve auttoi haluamaan. Ja kyllä puoliso ”antoi” mutta aloitetta en muista hänen tehneen. Olihan se näivettävää ja sai kyseenalaistamaan oman naiseuden. Kun yhteisiä vuosia oli 15, alkoi vieras houkuttaa. Pidin kuitenkin jonkin aikaa kiinni uskollisuudesta kunnes vastaan tuli mies jota en enää edes halunnut vastustaa. Tuli ero kun tajusin mistä olen jäänyt niin kauan paitsi. Nyt olen naimisissa tämän tapaamani miehen kanssa ja olen eri ihminen. Tulen huomioiduksi naisena ja todellakin hän haluaa minua ja paljon. Olen onnellinen.
Halusiko tämä ex koskaan aktiivisesti? Edes suhteen alussa? Miten hän reagoi eroon? Kerroitko suoraan että hänen haluttomuuensa oli pääsyy?
Voihan luonnollinen halu suuntautua masturbointiinkin jos ja kun alkaa ärsyttää toisen haluttomuus.
Vierailija kirjoitti:
Voihan luonnollinen halu suuntautua masturbointiinkin jos ja kun alkaa ärsyttää toisen haluttomuus.
Ootko tosissas? Onko se jotenkin rinnastettavaa rakastelun tuomaan mielihyvään ja läheisyyteen? Et ole saanut kunnon seksiä jos pidät runkkaamista yhtään vastaavana asiana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan luonnollinen halu suuntautua masturbointiinkin jos ja kun alkaa ärsyttää toisen haluttomuus.
Ootko tosissas? Onko se jotenkin rinnastettavaa rakastelun tuomaan mielihyvään ja läheisyyteen? Et ole saanut kunnon seksiä jos pidät runkkaamista yhtään vastaavana asiana.
Joillekin itse ihminen on niin tärkeä että tyytyy korvikkeeseen ennen kuin loukkaa toista tai jättää hänet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luonnollinen tarve auttoi haluamaan. Ja kyllä puoliso ”antoi” mutta aloitetta en muista hänen tehneen. Olihan se näivettävää ja sai kyseenalaistamaan oman naiseuden. Kun yhteisiä vuosia oli 15, alkoi vieras houkuttaa. Pidin kuitenkin jonkin aikaa kiinni uskollisuudesta kunnes vastaan tuli mies jota en enää edes halunnut vastustaa. Tuli ero kun tajusin mistä olen jäänyt niin kauan paitsi. Nyt olen naimisissa tämän tapaamani miehen kanssa ja olen eri ihminen. Tulen huomioiduksi naisena ja todellakin hän haluaa minua ja paljon. Olen onnellinen.
Halusiko tämä ex koskaan aktiivisesti? Edes suhteen alussa? Miten hän reagoi eroon? Kerroitko suoraan että hänen haluttomuuensa oli pääsyy?
Ei mielestäni normaalin aktiivisesti mutta seksiä oli alussa enemmän. Hän on jotenkin pidättyväinen sillä saralla. Sellainen estoton seksi ei ole hänen juttunsa. Reagoi eroon kuten ihminen joka ei halua eroa reagoi. En kuitenkaan kokisi että olisi rakastanut minua niin että sydän särkyi. Ei haluttomuus välttämättä ollut pääsyy. Oli muitakin asioita jotka kerroin kaikki. Uskottomuutta en toki kertonut, sellainen tahallinen satuttaminen oli mielestäni tarpeetonta vaikka itse olisin ehkä tarvinnut tunnustuksen omatuntoni kannalta. Halusin kuitenkin satuttaa häntä mahdollisimman vähän siinä tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan luonnollinen halu suuntautua masturbointiinkin jos ja kun alkaa ärsyttää toisen haluttomuus.
Ootko tosissas? Onko se jotenkin rinnastettavaa rakastelun tuomaan mielihyvään ja läheisyyteen? Et ole saanut kunnon seksiä jos pidät runkkaamista yhtään vastaavana asiana.
Joillekin itse ihminen on niin tärkeä että tyytyy korvikkeeseen ennen kuin loukkaa toista tai jättää hänet.
Niin on. Ja joillekin läheisyys rakkaan ihmisen kanssa on niin tärkeää että torjutuksi tuleminen syö vähitellen sen rakkauden sen kokoiseksi että jättäminen on lopulta parempi vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan luonnollinen halu suuntautua masturbointiinkin jos ja kun alkaa ärsyttää toisen haluttomuus.
Ootko tosissas? Onko se jotenkin rinnastettavaa rakastelun tuomaan mielihyvään ja läheisyyteen? Et ole saanut kunnon seksiä jos pidät runkkaamista yhtään vastaavana asiana.
Joillekin itse ihminen on niin tärkeä että tyytyy korvikkeeseen ennen kuin loukkaa toista tai jättää hänet.
Onko tämä nyt huolestuneen haluttoman kumppanin kirjoittama haavekuva? Rakkaan puolison pitäminen väkisin selibaatissa on melkoista laiminlyöntiä. Sitä ei saa kauniiksi käännettyä mitenkään ja vaikuttaa väistämättä siihen kuinka tärkeä itse ihminen lopulta on. Mikä tahansa laiminlyönti vaikuttaa aina jonkin verran rakkauteen ja kunnioitukseen pitkässä suhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan luonnollinen halu suuntautua masturbointiinkin jos ja kun alkaa ärsyttää toisen haluttomuus.
Ootko tosissas? Onko se jotenkin rinnastettavaa rakastelun tuomaan mielihyvään ja läheisyyteen? Et ole saanut kunnon seksiä jos pidät runkkaamista yhtään vastaavana asiana.
Joillekin itse ihminen on niin tärkeä että tyytyy korvikkeeseen ennen kuin loukkaa toista tai jättää hänet.
Onko tämä nyt huolestuneen haluttoman kumppanin kirjoittama haavekuva? Rakkaan puolison pitäminen väkisin selibaatissa on melkoista laiminlyöntiä. Sitä ei saa kauniiksi käännettyä mitenkään ja vaikuttaa väistämättä siihen kuinka tärkeä itse ihminen lopulta on. Mikä tahansa laiminlyönti vaikuttaa aina jonkin verran rakkauteen ja kunnioitukseen pitkässä suhteessa.
Ei vaan olen se toinen osapuoli
Onko jonkun mielestä siis parempi heti pettää tai erota jotta saa seksiä toisen ihmisen kanssa jos puoliso on haluton? Siis parempi kuin suunnata seksuaalisuutensa masturbointiin ja esim pornoon?
Vierailija kirjoitti:
Onko jonkun mielestä siis parempi heti pettää tai erota jotta saa seksiä toisen ihmisen kanssa jos puoliso on haluton? Siis parempi kuin suunnata seksuaalisuutensa masturbointiin ja esim pornoon?
Tuossa puoliso vielä harrastaa seksiä, ei vaan tee aloitteita.
Onhan se raskasta ilta toisensa jälkeen miettiä, että kuinka kiva olisi seksiä harrastaa.
Aikansa tätä varmaan jaksaa kuin yleensäkin huonoja asioita.
Luonnollinen tarve auttoi haluamaan. Ja kyllä puoliso ”antoi” mutta aloitetta en muista hänen tehneen. Olihan se näivettävää ja sai kyseenalaistamaan oman naiseuden. Kun yhteisiä vuosia oli 15, alkoi vieras houkuttaa. Pidin kuitenkin jonkin aikaa kiinni uskollisuudesta kunnes vastaan tuli mies jota en enää edes halunnut vastustaa. Tuli ero kun tajusin mistä olen jäänyt niin kauan paitsi. Nyt olen naimisissa tämän tapaamani miehen kanssa ja olen eri ihminen. Tulen huomioiduksi naisena ja todellakin hän haluaa minua ja paljon. Olen onnellinen.