Onko mies joka ei kannusta lievästi ylipainoista kumppaniaan laihduttamaan potentiaalinen feeder?

Tai sitten rakastaa puolisoaan sellaisena kuin on. Onko sitten puolisonsa syömiseen puuttuva potentiaalinen kontrollifriikki, joka arvottaa puolisonsa ulkonäön perusteella?

Mikä on feeder?

Ei, vaan ihminen, joka ymmärtää omat rajansa! Jokainen tehkööt omat päätöksensä omasta painostaan.

Yleensä miehet syö enemmän, mutta useimmat ei maksa ruokakuluista sitä osaa vaan maksattaa heikkoitsetuntoisella tyttökaverilla.

Olin hoikka ja söin kasviksia, kun tapasin isokokoisen miehen joka vielä urheili, oli pakko alkaa ostaa ja käristää jauhelihaa, sekoittaa se kattilalliseen keitettyä pastaa. Hyvin se sitten alkoi maistumaan kun seuraksi istuin pöydässä, hän kehui (kun sai istua valmiiseen pöytään). Leivoinkin tunnelman luomiseksi.

Erosimme muista syistä ja täällä ollaan 20 kiloa entistä sinkkuaikaa isompana. Eli ruokaa ei saisi päästä suhteessa kontrollin välineeksi.

Syömishäiriöt on vakava asia eikä tuo feeder-juttu onneksi ole suomessa kovin yleistä.

Normaali ruokavalio sopii useimmille ja jos miehellä on yhtään omanarvontuntoa, hän ei maksata menojaan muilla. Lokkipojat on wt.

Vierailija kirjoitti:

Mikä on feeder?

Mies, joka on seksuaalisesti viehättynyt ylipainoisista naisista ja tuntee pakonomaista tarvetta ravita/ruokkia heitä saadakseen heidät lihavimmiksi.

Mä oon tarkoituksella syöttänyt hoikkia naisystäviäni lihaviksi ja sitten heidän lihottuaan jättänyt heidät ja haukkunut läskeiksi.  

No kai se voi sitäkin olla, mutta en lähtisi johtopäätöksiä vetelemään. Eiköhän tuo ole ihan oletusasetus, mies ei motivoidu tekemään elämänmuutoksia ja näkemään vaivaa yhtä nopeasti kuin nainen jonka omasta vartalosta on sentään kyse.