Tulkitsetteko lamauttavaksi jos sanon lukiolaiselle, että yliopistoon on vaikea päästä?
Kuvittelin että olen vain empaattinen ja valmistan etukäteen opiskelijaa siihen, että kaikki ei mene kuin stömsössä, ja ikäänkuin voisi varautua siihen.
Lukiolainen otti tämän otsikon maininnan negatiivisuutena, joka laskee oppimistuloksia, ja että on lähinnä ilkeästi sanottu.
Sanoin ettei ikimaailamssa olisi tullut mieleenkään mitenkään latistaa:(
Onko ajatuksia?
Kommentit (104)
Vierailija kirjoitti:
Jos yliopistoon pääseminen tuntuu vaikealta, niin kannattaisiko harkita muitakin vaihtoehtoja? Ei se homma nimittäin varsinaisesti helpotu pääsykokeiden jälkeen.
Tai no itsellä kokemusta vain teknillisestä korkeakoulusta ennen sen muuttumista osaksi Aalto yliopistoa.
Eihän se lukiolaisista tunnu vaikealta, silloin on elämä auki taivasta myöten. Vanhemmat sitten katsovat asiakseen ”palauttaa maan pinnalle”. Onko se oikeasti tarpeen? Antakaa nuoren tavoitella unelmiaan!
Tavallaan se on vähän kuin sanoisi, ettei toinen ole kyllin fiksu tai ahkera päästäkseen yliopistoon.
Kyllä yliopistoon voi päästä, mutta se on kiinni niin ahkeruudesta kuin tuuristakin ja hyvistä arvosanoista. Ylioppilaskoe ei todellakaan valmenna pääsykokeisiin, joten vaikka ylppärit menisivät hyvin niin sen jälkeen ei kannata lähteä pääsykokeisiin suurin odotuksin. Riippuu tietenkin alasta, mutta yliopistoon valmentautuminen on aivan erilaista kuin ylppäreihin ja sitä ei kokeilematta tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Jos yliopistoon pääseminen tuntuu vaikealta, niin kannattaisiko harkita muitakin vaihtoehtoja? Ei se homma nimittäin varsinaisesti helpotu pääsykokeiden jälkeen.
Tai no itsellä kokemusta vain teknillisestä korkeakoulusta ennen sen muuttumista osaksi Aalto yliopistoa.
Ei me voida tietää tuntuuko siitä tytöstä vaikealta siksi että se oikeasti on hänelle isompi haaste vai vaan siksi että ei tiedä itse asiasta mitään kun ei ole kokemusta ja toiset varoittelevat.
Tekniikan aloissa on kyllä poikkeuksellisen karu pudotus todellisuuteen opintojen alussa, kun on oikeasti työläät ja matemaattiset opinnot mutta suhteessa todella helppo pääsykoe. Aivan eri asia aloilla joihin on kovempi karsinta pääsykokeissa, tai joissa vaan on leppoisampi meno muuten.
Eiköhän lukiolainen ole tarpeeksi fiksu ymmärtämään nämä asiat itse. Todellakin ihan turhaa latistamista.
Ymmärrän hyvin teinin reaktion.
Kaipa kaikki ihmiset tietää että yliopistoon on vaikea päästä, eihän niihin pääsykokeisiin muuten ihmiset lukisi hulluna ja sanoisi että pitää ens vuonna yrittää uudestaan.... Eikö teinisi tiennyt sitä vai miksi sanoit noin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sanoit? Kyllä se itse sen tietää. Sinun kuuluu kannustaa ei lannistaa
Minun tarkoitus ei ollut lannistaa. Se on tässä oleellista.
Mistä minä voin tietää, että joku ymmärtää samomiseni minun kannaltani väärin.
ap.
Tuo OLI latistavaa, millä ajatuskululla saat siitä jotain muuta? Valmistelet, että ei sitten tule pettymyksiä -olet tosi masentava, etkä luota nuoreen pätkääkään. Kannustavaa olisi olla sitä mieltä, että tietenkin hän pääsee, miksi ei pääsisi, fiksu ihminen. Miksi, oi miksi me suomalaiset aina lytätään toisen haaveet, unelmat ja suunnitelmat?
Sillä että koska yliopistoon on vaikea päästä niin hyväksyn hänet sellaisena kuin on enkä vaadi häntä pääsemään yliopistoon. Elikkä sanoin mitä sanoin, koska olen empaattinen. Jos en olisi empaattinen niin en olisi sanonut mitään pääsemisestä ja mahdollisuuksista. Ei ole minun syyni että jos sanomisiani tulkitaan ...negatiivisesi.
ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sanoit ennen sitä, entä tuon jälkeen? Sillä on niiiiiin paljon merkitystä, miten toisille puhuu. Sinä halusit valmistaa tulevaan, mutta sanoitko mitään muuta? Kerroitko, että moni jää ilman yliopistopaikkaa MUTTA ahkeralla lukemisella tms. voi onnistua?
Eikö voisi vain neutraalisti kertoa tilastot ja kannustaa silti hakemaan?
Kyllä ne lukioilaiset kuulee ja lukee vähän kaikkialta, miten haut nykyaikana tuppaa menemään.
Minä sanoin neutraalisti.
ap.
Mutta konteksti on olennainen. Jos vaikkapa teini kertoi hakevansa lukemaan yhteiskuntatieteitä ja sinä kerroit neutraalisti ’yliopistoon on vaikea päästä’ niin aika moni ymmärtää rivien välistä ’no sä et nyt kyllä varmaan ainakaan sinne pääse’ vaikket varmaan aidosti sitä tarkoittanutkaan.
Kas kun et lisännyt, että ihan turhaan sinne lukioon menit, kun sinusta ei akateemista tule kuitenkaan.
Pidätkö lastasi vähän tyhmänä, kun hän ei mielestäsi tuollaista asiaa osaa itse päätellä?
Tuo on niin turhaa lannistamista, että ihan harmittaa lapsesi puolesta.
Lukiolainen tarvitsee positiivista kannustamista ja uskoa mahdollisuuksiinsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sanoit ennen sitä, entä tuon jälkeen? Sillä on niiiiiin paljon merkitystä, miten toisille puhuu. Sinä halusit valmistaa tulevaan, mutta sanoitko mitään muuta? Kerroitko, että moni jää ilman yliopistopaikkaa MUTTA ahkeralla lukemisella tms. voi onnistua?
Eikö voisi vain neutraalisti kertoa tilastot ja kannustaa silti hakemaan?
Kyllä ne lukioilaiset kuulee ja lukee vähän kaikkialta, miten haut nykyaikana tuppaa menemään.
Minä sanoin neutraalisti.
ap.
Tuo ei ole neutraalisti sanottu vaan negatiivisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sanoit? Kyllä se itse sen tietää. Sinun kuuluu kannustaa ei lannistaa
Minun tarkoitus ei ollut lannistaa. Se on tässä oleellista.
Mistä minä voin tietää, että joku ymmärtää samomiseni minun kannaltani väärin.
ap.
Tuo OLI latistavaa, millä ajatuskululla saat siitä jotain muuta? Valmistelet, että ei sitten tule pettymyksiä -olet tosi masentava, etkä luota nuoreen pätkääkään. Kannustavaa olisi olla sitä mieltä, että tietenkin hän pääsee, miksi ei pääsisi, fiksu ihminen. Miksi, oi miksi me suomalaiset aina lytätään toisen haaveet, unelmat ja suunnitelmat?
Sillä että koska yliopistoon on vaikea päästä niin hyväksyn hänet sellaisena kuin on enkä vaadi häntä pääsemään yliopistoon. Elikkä sanoin mitä sanoin, koska olen empaattinen. Jos en olisi empaattinen niin en olisi sanonut mitään pääsemisestä ja mahdollisuuksista. Ei ole minun syyni että jos sanomisiani tulkitaan ...negatiivisesi.
ap.
Ei sitten tullut mieleen sanoa, että tuet häntä kaikissa tapauksissa, halusi hän sitten yliopistoon tai ei (huom. halusi, ei pääsi)? Jos olisit empaattinen, et vihjailisi hänen olevan niitä, jotka eivät sisään pääse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sanoit? Kyllä se itse sen tietää. Sinun kuuluu kannustaa ei lannistaa
Minun tarkoitus ei ollut lannistaa. Se on tässä oleellista.
Mistä minä voin tietää, että joku ymmärtää samomiseni minun kannaltani väärin.
ap.
Tuo OLI latistavaa, millä ajatuskululla saat siitä jotain muuta? Valmistelet, että ei sitten tule pettymyksiä -olet tosi masentava, etkä luota nuoreen pätkääkään. Kannustavaa olisi olla sitä mieltä, että tietenkin hän pääsee, miksi ei pääsisi, fiksu ihminen. Miksi, oi miksi me suomalaiset aina lytätään toisen haaveet, unelmat ja suunnitelmat?
Sillä että koska yliopistoon on vaikea päästä niin hyväksyn hänet sellaisena kuin on enkä vaadi häntä pääsemään yliopistoon. Elikkä sanoin mitä sanoin, koska olen empaattinen. Jos en olisi empaattinen niin en olisi sanonut mitään pääsemisestä ja mahdollisuuksista. Ei ole minun syyni että jos sanomisiani tulkitaan ...negatiivisesi.
ap.
Usko jo, tuo ei ole empatiaa. Jos olisit empaattinen, et sanoisi mitään pääsemisistä ja mahdollisuuksista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sanoit? Kyllä se itse sen tietää. Sinun kuuluu kannustaa ei lannistaa
Minun tarkoitus ei ollut lannistaa. Se on tässä oleellista.
Mistä minä voin tietää, että joku ymmärtää samomiseni minun kannaltani väärin.
ap.
Tuo OLI latistavaa, millä ajatuskululla saat siitä jotain muuta? Valmistelet, että ei sitten tule pettymyksiä -olet tosi masentava, etkä luota nuoreen pätkääkään. Kannustavaa olisi olla sitä mieltä, että tietenkin hän pääsee, miksi ei pääsisi, fiksu ihminen. Miksi, oi miksi me suomalaiset aina lytätään toisen haaveet, unelmat ja suunnitelmat?
Sillä että koska yliopistoon on vaikea päästä niin hyväksyn hänet sellaisena kuin on enkä vaadi häntä pääsemään yliopistoon. Elikkä sanoin mitä sanoin, koska olen empaattinen. Jos en olisi empaattinen niin en olisi sanonut mitään pääsemisestä ja mahdollisuuksista. Ei ole minun syyni että jos sanomisiani tulkitaan ...negatiivisesi.
ap.
Miksi et sanonut, että pidät hänelle kovasti peukkuja, että hän pääsisi yliopistoon?
Et ole empaattinen ihminen.
Jotkut teistä olette nyt loukanneet minua sen verran, että jos näen jonkun kulkevan junaraiteilla, niin en varoita lähestyvästä junasta, koska tulkitsette sen negatiiviseksi ja empatian puutteeksi.
Että simmottiin.
ap.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut teistä olette nyt loukanneet minua sen verran, että jos näen jonkun kulkevan junaraiteilla, niin en varoita lähestyvästä junasta, koska tulkitsette sen negatiiviseksi ja empatian puutteeksi.
Että simmottiin.
ap.
Kuulostat aika tyhmältä. Toivottavasti lapsesi ei ole perinyt sinun älykkyyttä. Vai senkö takia varoittelit, että yliopistoon on vaikea päästä.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut teistä olette nyt loukanneet minua sen verran, että jos näen jonkun kulkevan junaraiteilla, niin en varoita lähestyvästä junasta, koska tulkitsette sen negatiiviseksi ja empatian puutteeksi.
Että simmottiin.
ap.
Vähän ontuva vertaus.
Ap, sinun ajatuksesi ei välttämättä ollut väärä, mutta valitsit kyllä sanasi huonosti.
Olisi tuskin herättänyt tytössä tai täälläkään reaktiota, jos olisit vaan jutellut tytön kanssa siitä miten yliopistoon päästään. Olisitte miettineet yhdessä mitkä hänen vahvuutensa ja haasteensa tulevat tuossa olemaan. Hakustrategiaa. Sitä, kuinka varma hän on alavalinnastaan, ja onko hän niin sitoutunut siihen että on valmis yrittämään tarvittaessa useampana vuonna, vai olisiko parempi idea pyrkiä useampaan koulutusohjelmaan. Siinä samalla sitä olisi sitten tullut varmistettua että tyttö tietää, kuinka moni hakija ei vuosittain pääse ensisijaisesti toivomaansa opiskelupaikkaan, ja että tämä ei ole mikään häpeä tai paha asia eikä tarkoita epäonnistumista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut teistä olette nyt loukanneet minua sen verran, että jos näen jonkun kulkevan junaraiteilla, niin en varoita lähestyvästä junasta, koska tulkitsette sen negatiiviseksi ja empatian puutteeksi.
Että simmottiin.
ap.
Vähän ontuva vertaus.
Ei millään lailla ontuva minun kanaltani katsottuna.
Minä sentään yritän ymmärtää toisella lailla asioita tulkitsevia ihmisiä.
ap.
Ap, sinun ajatuksesi ei välttämättä ollut väärä, mutta valitsit kyllä sanasi huonosti.
Olisi tuskin herättänyt tytössä tai täälläkään reaktiota, jos olisit vaan jutellut tytön kanssa siitä miten yliopistoon päästään. Olisitte miettineet yhdessä mitkä hänen vahvuutensa ja haasteensa tulevat tuossa olemaan. Hakustrategiaa. Sitä, kuinka varma hän on alavalinnastaan, ja onko hän niin sitoutunut siihen että on valmis yrittämään tarvittaessa useampana vuonna, vai olisiko parempi idea pyrkiä useampaan koulutusohjelmaan. Siinä samalla sitä olisi sitten tullut varmistettua että tyttö tietää, kuinka moni hakija ei vuosittain pääse ensisijaisesti toivomaansa opiskelupaikkaan, ja että tämä ei ole mikään häpeä tai paha asia eikä tarkoita epäonnistumista.
Eiköhän lukiolainen itse tiedä, mitkä mahdollisuudet on, ja tarvitsee pikemminkin rohkaisua, että edes uskaltaa hakea. Ap:n tokaisu kuulosti kyllä siltä, että ”turha sinun on edes yrittää”.