Elämä on tylsää ja muutenkin huonompaa ilman päihteitä.
Olen reilut 10 vuotta poltellut epäsäännöllisen säännöllisesti ja säännöllisen epäsäännöllisesti kannabista, ottanut parit muutaman kerran viikossa alkoholia + kunnon kännit 2 kertaa kuussa. Otan myös noin kerran kuussa amfetamiinia "känni-iltojen" iloksi. Kerran pari vuoteen tulee myös kevennettyä oloa kotimaisella sienitripillä.
Selvinpäin elämä on nautinnollista lähinnä urheillessa ja pelatessa (esim
pleikkari ja korttipelit), mutta ilman noita ns. himoaktiviteetteejä tylsistyn välittömästi ja se on syy miksi pajautan elämän mukavammaksi.
Nyt olen alkanut pohtia, että onko meidän edes tarkoitus olla käyttämättä näitä iloa elämään tuovia "aineita"?
Kommentit (34)
Mistä niitä kotimaisia sieniä saa?
Käytä pois, jos ne kerran tuottavat sulle iloa. Käytäisin minäkin, jos niistä iloa tulisi.
Kalsarikännäillessä viikonloppu menee nopeasti. Selvinpäin se on ikuisuus.
Vierailija kirjoitti:
Mistä niitä kotimaisia sieniä saa?
Suomen luonnosta. Suippumadonlakki-niminen sieni on se mitä minä käytän.
Ap
työläisen kopsu kirjoitti:
Kalsarikännäillessä viikonloppu menee nopeasti. Selvinpäin se on ikuisuus.
Tämän viikon olen ollut lomalla ja aika on mennyt kuin siivillä - enkä ole mitään tajuntaa avartavaa ottanut.
Itse juon vain alkoholia kohtuudella noin kerran viikossa jos sitäkään, mutta olen samaa mieltä, elämä olisi paljon tylsempää jos ei ikinä käyttäisi mitään päihteitä.
Illanistujaiset kavereiden kanssa ovat ihan erilaisia kokonaan selvinpäin. Muutaman viinilasillisen äärellä on ihana parantaa maailmaa.
Mä olen käyttänyt vain savuja tai alkoholia. Savuja satunnaisesti vuodesta 1989 enkä koskaan alaikäisenä.
Muut aineet ei vaan kiinosta. Selvinpäin olen enimmäkseen ja se on paljon tylsempää kuin fiiliksissä.
Nytkin hefnerhumala, siis kylpytakissa kaljaa.
Olisi kiva kuulla, miten tämä on vaikuttanut naissuhteisiisi? Vai vaikuttaako se? En siis tarkoita pelkästään sitä, hyväksyvätkö naiset tuon vai ei, vaan jotenkin syvällisemmin? En osaa selittää mitä tarkoitan, mutta olisi kiva kuulla jotain ajatuksia. Seurusteletko, vai oletko sinkku/kaipaatko satunnaissuhteita? Millainen olisi sinulle sopiva kumppani, mitä ajattelet absolutistinaisista? Onko lapsia, voisitko kuvitella perhe-elämän sopivan muuhun elämäntyyliisi?
Vierailija kirjoitti:
työläisen kopsu kirjoitti:
Kalsarikännäillessä viikonloppu menee nopeasti. Selvinpäin se on ikuisuus.
Tämän viikon olen ollut lomalla ja aika on mennyt kuin siivillä - enkä ole mitään tajuntaa avartavaa ottanut.
Kyse onkin siitä kun tajuntaa on laajennettu jo enemmän kuin tarpeeksi, niin selvänä oleminen on pelkkää haaleaa elämää tajunnan laajentamiseen verrattuna. Miksi siis olla ilman tajuntaa laajentavia "aineita" ja mitä niin kauheaa siinä tajunnan laajentamisessa on, että tajunnanlaajentajista pitää yleisesti käyttää haukkumanimityksiä kuten juoppo ja narkki? Sinä et ole ketään haukkunut, kunhan vaan totesin yleistilanteen.
joskus joutuu olemaan tekemisissä tahojen kaa jotka vaatii päihteettömyyttä. esim ajokortin päihdeseuranta yms työpaikka voi joutua oleen ihan vaan tai no en tiä ihan sama antaa kaiken olla ja kääritään hihat!
Vierailija kirjoitti:
Olisi kiva kuulla, miten tämä on vaikuttanut naissuhteisiisi? Vai vaikuttaako se? En siis tarkoita pelkästään sitä, hyväksyvätkö naiset tuon vai ei, vaan jotenkin syvällisemmin? En osaa selittää mitä tarkoitan, mutta olisi kiva kuulla jotain ajatuksia. Seurusteletko, vai oletko sinkku/kaipaatko satunnaissuhteita? Millainen olisi sinulle sopiva kumppani, mitä ajattelet absolutistinaisista? Onko lapsia, voisitko kuvitella perhe-elämän sopivan muuhun elämäntyyliisi?
No jos kerran kiinnostaa, niin toki ruokin sinua sen osalta. Naisystävä (avopuoliso) minulla on ollut myös jo yli kymmenen vuotta ja eihän silloin kaikenmaailman päihteitä käytetä ilman seuraamuksia. Puolisoni ei itse käytä mitään muita päihteitä kuin alkoholia (noin 1-2 känniä per viikko), mutta hän on sitä mieltä, että parempi kun käytän pilveä kuin alkoholia, sillä olen perussuomalaiseen tapaan aikamoinen väittelijä humalassa. Hän kuitenkin haluaa mahdollisimman "normaalia" elämää, eikä siis tykkää siitä jos kannabiksen poltteluni on jokapäiväistä, enkä tykkää minäkään sillä se tekee minulle näkyviä tuhoja kongnitiivisissä asioissa. Amfetamiinin käytöstä olen kerran jäänyt hänelle kiinni noin 10 vuotta sitten ja siitä en hänelle puhu mitään, sillä en ole sen aineen ongelmakäyttäjä ja en halua riidellä asiasta, joka tapahtuu hyvin harvoin ja joka ei ole minulle tai suhteellemme haitallinen. Kaikki "luonnontuotteet" hän kuitenkin hyväksyy kunhan niiden käyttö ei ole jokapäiväistä. Rakas puolisoni on myös jos ei nyt ainoa, niin ainakin merkittävin jarru sen suhteen, etten ajaudu jokapäiväiseksi päihteidenkäyttäjäksi.
Vierailija kirjoitti:
Olisi kiva kuulla, miten tämä on vaikuttanut naissuhteisiisi? Vai vaikuttaako se? En siis tarkoita pelkästään sitä, hyväksyvätkö naiset tuon vai ei, vaan jotenkin syvällisemmin? En osaa selittää mitä tarkoitan, mutta olisi kiva kuulla jotain ajatuksia. Seurusteletko, vai oletko sinkku/kaipaatko satunnaissuhteita? Millainen olisi sinulle sopiva kumppani, mitä ajattelet absolutistinaisista? Onko lapsia, voisitko kuvitella perhe-elämän sopivan muuhun elämäntyyliisi?
Ja ei ole lapsia. Tein päätöksen lapsettomuudestani jo joskus parikymppisenä kun opin, ettei kaltaiseni hedonisti voisi ikinä nauttia niin vastullisesta elämästä. Olen silti sitä mieltä, että voisin olla hemmetin hieno isä, jos haluaisin luopua itsekkäästä elämäntyylistäni. Tulen nimittäin tosi hyvin kaikenikäisten lasten kanssa toimeen ja monen ystäväni eri-ikäinen lapsi pitää minua yhtenä "ykkösaikuisistaan".
Ap, edellisestä unohtui ap
Ei kai tuossa ap:n tyylissä välttämättä mitään pahaa ole. Onneksi itse siedän tylsyyttä hyvin, ja viihdyn myös itsekseni ihan tekemättä mitään. Välillä tosin pitää piristää itseään riipaisemalla kännit, mutta siinä kaikki.
Näin on. Siksi siemailen tässä palstaillessani samalla siideriä. Mieliala koheni heti, mielipiteitä riittää asiaan kun asiaan.
Jos siideri ei riitä, avaan viinipullon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi kiva kuulla, miten tämä on vaikuttanut naissuhteisiisi? Vai vaikuttaako se? En siis tarkoita pelkästään sitä, hyväksyvätkö naiset tuon vai ei, vaan jotenkin syvällisemmin? En osaa selittää mitä tarkoitan, mutta olisi kiva kuulla jotain ajatuksia. Seurusteletko, vai oletko sinkku/kaipaatko satunnaissuhteita? Millainen olisi sinulle sopiva kumppani, mitä ajattelet absolutistinaisista? Onko lapsia, voisitko kuvitella perhe-elämän sopivan muuhun elämäntyyliisi?
No jos kerran kiinnostaa, niin toki ruokin sinua sen osalta. Naisystävä (avopuoliso) minulla on ollut myös jo yli kymmenen vuotta ja eihän silloin kaikenmaailman päihteitä käytetä ilman seuraamuksia. Puolisoni ei itse käytä mitään muita päihteitä kuin alkoholia (noin 1-2 känniä per viikko), mutta hän on sitä mieltä, että parempi kun käytän pilveä kuin alkoholia, sillä olen perussuomalaiseen tapaan aikamoinen väittelijä humalassa. Hän kuitenkin haluaa mahdollisimman "normaalia" elämää, eikä siis tykkää siitä jos kannabiksen poltteluni on jokapäiväistä, enkä tykkää minäkään sillä se tekee minulle näkyviä tuhoja kongnitiivisissä asioissa. Amfetamiinin käytöstä olen kerran jäänyt hänelle kiinni noin 10 vuotta sitten ja siitä en hänelle puhu mitään, sillä en ole sen aineen ongelmakäyttäjä ja en halua riidellä asiasta, joka tapahtuu hyvin harvoin ja joka ei ole minulle tai suhteellemme haitallinen. Kaikki "luonnontuotteet" hän kuitenkin hyväksyy kunhan niiden käyttö ei ole jokapäiväistä. Rakas puolisoni on myös jos ei nyt ainoa, niin ainakin merkittävin jarru sen suhteen, etten ajaudu jokapäiväiseksi päihteidenkäyttäjäksi.
Kiitos kun jaksoit kertoa, oli mielenkiintoista kuulla, kun ei ole oikein ketään keneltä kysyä. Mukavaa, että sinulla vakituinen kumppani jonka kanssa homma toimii. Seurustelin nimittäin miehen kanssa, joka poltti kannabista lähes päivittäin (polttanut ilmeisesti säännöllI sen epäsäännöllisesti yli 10 vuotta) ja lisäksi joi useampia oluita päivittäin kannabiksen ohella. Muutakin käyttää ilmeisesti silloin tällöin, lähinnä psykedeelejä. Itselläni ei vaan päihteiden käytöstä ole oikein mitään kokemusta, ja mietin kuinka paljon tuollainen käyttö vaikuttaa suhteisiin ja tunne-elämään noin yleensäkin. Tietysti vaikutus on yksilökohtaista. Ajantaju hänellä tuntui ainakin usein olevan hukassa ja muisti välillä pätki, mielialanvaihteluita ja aggressiivisuutta myös. Töissä käy, mutta työ ei ole jokapäiväistä.
Jotenkin sekavat ajatukset ja tulee mietittyä tuota suhdetta paljon. Tuntuu, ettei hänestä ehkä olisi ollenkaan vakavaan suhteeseen vaikka olisi sitä halunnutkin (naimisiin ja lapsen), mutten tiedä tunsinko edes koko ihmistä kunnolla. Kuinka paljon tuontasoinen käyttö muuttaa ihmistä jne. Kunhan tässä vain yritän ilmeisesti jäsennellä jotenkin ajatuksiani asian suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Näin on. Siksi siemailen tässä palstaillessani samalla siideriä. Mieliala koheni heti, mielipiteitä riittää asiaan kun asiaan.
Jos siideri ei riitä, avaan viinipullon.
Minäkin tekisin noin useinkin, jos sillä ei olisi seuraavia seurauksia näin neljänkympin lähestyessä:
- Unet menee huonoksi -> naama näyttää 10v vanhemmalta. Väsyttää.
- Alkoholin käyttö näkyy koko olemuksessa -> näyttää ja tuntuu 10 vuotta vanhemmalta
- Lihottaa, ellei vähennä muuta syömistä -> Terveys kärsii
- Vaikuttaa negatiivisesti mielialaan, kun alkoholi haihtuu
- Ei jaksa harrastaa liikuntaa niin paljon
Siksi tyydyn ryyppäämään vain harvoin.
Joo, itse vuoden verran ollut bentso-koukussa (Opamox, Tenox, Imovane lähinnä), ei oikein nappaa toi selvin päin oleminen koska elämä on tylsää, masentavaa paskaa, mutta nappulat naamaan niin ei ahdista ja hymyilyttää taas.
Ai niin, piti vielä mainita, että tällä miehellä on ennestään lapsia, muttei tapaa heitä kovinkaan usein vaikka samassa kaupungissa asuvat. Voiko tuosta sitten päätellä edes mitään.
T. Nro 17
joo saman olen huomannu, poltin itse 15 pilvee ja oli kyl muitakin kokeiluja mutta pilvee pilvee. nyt on pakko ollu lopettaa ja joo kyllä hohtoa puuttuu,. kannabislovee