Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mikä on kaikkein vaikein oppiaine yliopistossa?
Kommentit (72)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikein ala on ehdottomasti teknillisen korkeakoulun alat, POISSULKIEN tuotantotalous. Varmaan fysiikkaan ja sähkötekniikkaan liittyvät asiat vaikeimpia. Koen, että lääkiksestä voisi selviytyä keskivertoihminen hyvillä istumalihaksilla, tkk:sta ei missään nimessä.
Mitä ihmettä? Ne on siellä Aallon tekniikan kouluissa nimenomaan ihan keskivertoihmisiä valtaosa. Vähän hyviä matematiikassa, mutta ei todellakaan mitenkään kovasti ton perusteella karsittuja.
Keskivertoja joopa joo...keskivertoihminen ei ikimaailmassa kirjoita niin hyviä yo-papereita, että pääsisi suoraan sisään. Keskivertoihminen ei takuuvarmasti selviäisi myöskään edes Aallon fysiikan ja matikan pääseykokeista, ei lähellekään. Mun poika opiskelee siellä, en ymmärrä oikeastaan mistään hänen opiskelujutuistaan yhtään mitään. No se ei ole ihme, kirjoitin pitkästä matikastakin vain M:n (silloin ei ollut e:tä), fysiikkaa en ollenkaan, mutta mieheni on noilla aloilla lahjakas, mutta ei hänkään ymmärrä juuri mitään pojan opiskelujutuista.
Esim. lääkikseen pääsee ahkeralla lukemisella, mutta jos meinaa pärjätä teknillisen matikassa ja fysiikassa, on oikeasti oltava lahjoja, niitä et opi, vaikka kuinka lukisit, ellei ole lahjoja. Vaikeinta alaa en silti tiedä, kyllähän joku taidealakin on vaikea, jos ei sulla ole yhtään lahjoja.
kumma kun minun lukioluokastani juuri ne kaikki lusmupojat, joista osa jopa reputti, meni opiskelemaan teknilisiin korkeakouluihin. Ihan totta! No osa kiersi maailman laitoja ensin pari -10 vuotta kunnes sai opiskelukärpäsen purennan, tai isä pakotti, tai kävivät ensin teknillisen opiston yms. Mut sinne ne lusmut kaikki päätyi. Tosin laajan matikan ryhmistä. Tällähetkellä ne luuseripojat just on jotain nokian johtohahmoja ja muita isotuloisia. Väärin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käsittääkseni matematiikka ja kielitiede. Itselleni oli vaikea filosofian tietoteorian kurssi, mutta senkin kyllä lopulta selvitin kunnialla.
säveltäminenkään ei välttämättä aukea monelle, ja otappa huomioon että musiikkikolu tulee olla suoritettu samaan aikaan kun muut pakertaa tavallisia kouluaineita .Suorita samalla ne kympin arvosanoilla. Joku instrumentti päälle. Erinomaisilla arvosanoilla. Vasta sitten voit pyrkiä. Ja varmasti kiinalaiset vie nekin oiskelupaikat ,tämä on nyt trendi Sibiksellä.
sanoisin että armeijan sukeltajankoulutus on kuulemma aika rankka. Pyrkiä et edes voi sinne jos et ui ja sukella todella hyvin. Ja kunto oltava aivan huippu.
Että ei ne vaikeimmat välttämättä ole yliopistossa ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle ollut matematiikka ja kvanttifysiikka.
Vaihdoin matematiikkaan, kun en pärjännyt teoreettisessa fysiikassa. Matematiikkaa en kokenut järin vaikeaksi.
Mulle varmaan kielet olisivat vaikeampia. Tosin en ole edes opiskellut niitä, en tiedä millaista taitoa tavoitellaan. Mutta en vain jaksaisi päntätä päähän tuhansia sanoja ja fraaseja.
Kielten opiskelu yliopistossa ei tosiaan ole mitään sanojen ja fraasien pänttäämistä.
Oikeastaan matemaattisuudesta on paljon hyötyä kieliopinnoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
taniemen TKK:lla, tai nykyään se taitaa olla Aalto, on suuria eroja vaikeusasteessa eri osastojen välillä.
Vuorilafka on vähän sellainen oluenharrastajien kerho mutta meneppä teknilliselle fysiikalle. Kolmasosa on neroja, kolmasosa on asbergereita ja kolmasosa vetää muuten vaan 6 ällää.
Minusta vaikein aine oli statistinen fysiikka, en ymmärrä sitä vieläkään. Kvanttifysiikka oli myös ihan omituista mutta se on auennut myöhemmin kun olen lueskellut sitä muista lähteistä. Kenttäteoriakaan ei ole sieltä helpoimmasta päästä mutta kun sitä alkoi tajuamaan niin se onkin ollut tosi mielenkiintoista.
Olen lukenut myös lääkiksen oppikirjoja ja se on PALJON helpompaa. Se on oikeastaan vaan muistamista.
Riippuu siitä, missä asioissa olet tyhmimmilläsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikein ala on ehdottomasti teknillisen korkeakoulun alat, POISSULKIEN tuotantotalous. Varmaan fysiikkaan ja sähkötekniikkaan liittyvät asiat vaikeimpia. Koen, että lääkiksestä voisi selviytyä keskivertoihminen hyvillä istumalihaksilla, tkk:sta ei missään nimessä.
Mitä ihmettä? Ne on siellä Aallon tekniikan kouluissa nimenomaan ihan keskivertoihmisiä valtaosa. Vähän hyviä matematiikassa, mutta ei todellakaan mitenkään kovasti ton perusteella karsittuja.
Keskivertoja joopa joo...keskivertoihminen ei ikimaailmassa kirjoita niin hyviä yo-papereita, että pääsisi suoraan sisään. Keskivertoihminen ei takuuvarmasti selviäisi myöskään edes Aallon fysiikan ja matikan pääseykokeista, ei lähellekään. Mun poika opiskelee siellä, en ymmärrä oikeastaan mistään hänen opiskelujutuistaan yhtään mitään. No se ei ole ihme, kirjoitin pitkästä matikastakin vain M:n (silloin ei ollut e:tä), fysiikkaa en ollenkaan, mutta mieheni on noilla aloilla lahjakas, mutta ei hänkään ymmärrä juuri mitään pojan opiskelujutuista.
Esim. lääkikseen pääsee ahkeralla lukemisella, mutta jos meinaa pärjätä teknillisen matikassa ja fysiikassa, on oikeasti oltava lahjoja, niitä et opi, vaikka kuinka lukisit, ellei ole lahjoja. Vaikeinta alaa en silti tiedä, kyllähän joku taidealakin on vaikea, jos ei sulla ole yhtään lahjoja.
Ei millään pahalla, mutta ehkä sulla ei ole tästä niin kauheasti ymmärrystä juuri siksi kun et itse ole opiskellut samoja asioita. Nimenomaan vaivannäöllä ne opitaan. Lahjat ei riitä mihinkään. Lääkikseen pääsee ahkeralla lukemisella, mutta tekniikan alojen pääsykoe on hyvin helppo. Siihen ei tarvitse erikseen opiskella yo-kokeen jälkeen mitään uutta, eikä sisäänpääsyyn todellakaan vaadita mitään hurjantasoista suoriutumista.
Joo, sitten opiskellaan kovassa tahdissa todella laskennallista matematiikkaa ja fysiikkaa. Se on haastavaa. Mutta se on haastavaa ennen kaikkea sen takia, miten raskasta se on. Se, että harva jättää DI-tutkinnon kesken todistaa täysin, että poikkeuksellisia lahjoja se ei vaadi. Muuten ei läheskään kaikki sisään päässeistä pääsisi opinnoista läpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kauppatieteet ei niitä ainakaan ole. lääketiede voi olla yksi vaihtoehto. ainakin siinä on niin vi..tusti opeteltavaa.
No ei, suoraviivaista mieleen painamista se on.
Vastaan matematiikka tai fysiikka. Vain pieni osa ihmisistä pystyy aidosti ymmärtämään vaikkapa newtonilaisten fluidien laskennallisen käsittelyn.
Tossakin on isot erot sen mukaan missä ohjelmassa on. Yliopistolla ei ole matematiikka eikä fysiikka läheskään yhtä vaikeaa kuin Otaniemessä.
Oletko käynyt molemmat? Itse oon opiskellut molemmissa ja yliopiston ja tefyn fysiikka ovat hyvin lähellä toisiaan. Muiden tutkinto-ohjelmien matikat ja fysiikat ovat helpompia kuin yliopistolla, mikä on ihan ymmärrettävää
Olen opiskellut sekä matematiikkaa yliopistolla (kaikki kaverini olivat tosin fyysikoita, joten kuvittelen heidänkin touhuistaan jotain tietäväni) että tekniikkaa Otaniemessä. Jos sulla on parempaa tietoa asiasta niin uskon toki, mutta mulle jäi todella selkeä ja vahva käsitys että etenemistahti on yliopistolla letkeämpi ja fokus teoreettisempi kuin tekniikan aloilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ne (jotka tunnen) jotka pyrki läääkikseen , muttei päässeet, meni kaikki järjestään sitten opiskelemaan fysiikkaa, kemiaa, matikkaa, jne näitä aineita. Joten toki sisäänpääsy on tehty lääkikseen paljon vaikkeemmaksi. Muttei se nyt tietekään kerro vielä mitään.
Jollekin sosiaaliset taidot tuottaa ylipääsemätöntä vaikeutta (itelleni puheopetuksen kurssi pelotti) , joillekin joku muu.
Puheopetuksessa joutuu pitämään puheita jne yleisön edessä. On järjestytty jopa "pelkääjien eritysryhmiä" (kun moni ei haluaisi mennä : )
Olen lukenut perusteet monilta eri aloilta, humanistinen, kasvatustieteellinen, luonnontieteellinen. Ehdottomasti vaikeimmat/työläimmät kurssit oli biokemiassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikein ala on ehdottomasti teknillisen korkeakoulun alat, POISSULKIEN tuotantotalous. Varmaan fysiikkaan ja sähkötekniikkaan liittyvät asiat vaikeimpia. Koen, että lääkiksestä voisi selviytyä keskivertoihminen hyvillä istumalihaksilla, tkk:sta ei missään nimessä.
Mitä ihmettä? Ne on siellä Aallon tekniikan kouluissa nimenomaan ihan keskivertoihmisiä valtaosa. Vähän hyviä matematiikassa, mutta ei todellakaan mitenkään kovasti ton perusteella karsittuja.
Keskivertoja joopa joo...keskivertoihminen ei ikimaailmassa kirjoita niin hyviä yo-papereita, että pääsisi suoraan sisään. Keskivertoihminen ei takuuvarmasti selviäisi myöskään edes Aallon fysiikan ja matikan pääseykokeista, ei lähellekään. Mun poika opiskelee siellä, en ymmärrä oikeastaan mistään hänen opiskelujutuistaan yhtään mitään. No se ei ole ihme, kirjoitin pitkästä matikastakin vain M:n (silloin ei ollut e:tä), fysiikkaa en ollenkaan, mutta mieheni on noilla aloilla lahjakas, mutta ei hänkään ymmärrä juuri mitään pojan opiskelujutuista.
Esim. lääkikseen pääsee ahkeralla lukemisella, mutta jos meinaa pärjätä teknillisen matikassa ja fysiikassa, on oikeasti oltava lahjoja, niitä et opi, vaikka kuinka lukisit, ellei ole lahjoja. Vaikeinta alaa en silti tiedä, kyllähän joku taidealakin on vaikea, jos ei sulla ole yhtään lahjoja.
kumma kun minun lukioluokastani juuri ne kaikki lusmupojat, joista osa jopa reputti, meni opiskelemaan teknilisiin korkeakouluihin. Ihan totta! No osa kiersi maailman laitoja ensin pari -10 vuotta kunnes sai opiskelukärpäsen purennan, tai isä pakotti, tai kävivät ensin teknillisen opiston yms. Mut sinne ne lusmut kaikki päätyi. Tosin laajan matikan ryhmistä. Tällähetkellä ne luuseripojat just on jotain nokian johtohahmoja ja muita isotuloisia. Väärin!
Ne lusmupojat oli sitten kuitenkin älykkäitä, niitä ei vaan kiinnostanut lukio. Eli lopulta ne ei olleetkaan luusereita. Niinkuin sanoin, fysiikka ja matikka vaatii oikeasti noiden alojen ymmärrystä ja älyä, mutta moneen muuhun riittää ahkeruus ja lukeminen, ei niihin vaadita älyä enempää kuin normaalilla ihmisellä yleensä on. Itse en kyllä tunne yhtään kuvailemaasi tapausta, vaan ihan kaikki tuntemani esim. fysiikan opiskelijat ovat menestyneet jo lukiossa, kuten oma poikanikin (esim. pitkä matikka ja fysiikka 10 + L) ja hänen mielestään lukio oli helppoa kuin heinänteko. Kun kehuin häntä menestyksestä, hän tuumasi aina, että älä äiti viitsi, eihän lukiossa tarvitse edes osata mitään, sen kun menee paikalle ja tekee tehtävät ja kokeet.
Sukupuolentutkimus, koska siinä joutuu ihan oikeasti ajattelemaan ja kyseenalaistamaan asioita. Eikä vain toistamaan ulkoa opittuja fraaseja niinkuin jossakin matemaattisissa ja teknisissä aineissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä puhuttiin yliopistosta, ei teknillisestä korkeakoulusta joten Aalto-jankkaus seis.
Se on Aalto- yliopisto nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Sukupuolentutkimus, koska siinä joutuu ihan oikeasti ajattelemaan ja kyseenalaistamaan asioita. Eikä vain toistamaan ulkoa opittuja fraaseja niinkuin jossakin matemaattisissa ja teknisissä aineissa.
TROLLOLOLOL... :=D
Humanisteille on vaikeata luonnontieteet ja päinvastoin.
Yleistiedossa on että lääketieteelliset kurssit ovat vaikeita, solubiologia ja sen tapaista.
Insinööriopinnoissa kaikki nämä sähkötekniikat ja teoreettiset mekaniikat, lujuusoppi.
Lujuusoppi oli mullekin vaikeinta ja silti olen konetekniikan DI. Se on vaan sellainen oppiaine, mikä vaatii että aivoissa joku loksahtaa ja sen jälkeen se on (kuulemma) helppoa. Mulla ei loksahtanut, mutta pääsin sentään tentistä lopulta läpi. Syynsä oli kyllä myös ko. professorin kelvottomuudella opetustyöhön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kauppatieteet ei niitä ainakaan ole. lääketiede voi olla yksi vaihtoehto. ainakin siinä on niin vi..tusti opeteltavaa.
No ei, suoraviivaista mieleen painamista se on.
Vastaan matematiikka tai fysiikka. Vain pieni osa ihmisistä pystyy aidosti ymmärtämään vaikkapa newtonilaisten fluidien laskennallisen käsittelyn.
Tossakin on isot erot sen mukaan missä ohjelmassa on. Yliopistolla ei ole matematiikka eikä fysiikka läheskään yhtä vaikeaa kuin Otaniemessä.
Oletko käynyt molemmat? Itse oon opiskellut molemmissa ja yliopiston ja tefyn fysiikka ovat hyvin lähellä toisiaan. Muiden tutkinto-ohjelmien matikat ja fysiikat ovat helpompia kuin yliopistolla, mikä on ihan ymmärrettävää
Olen opiskellut sekä matematiikkaa yliopistolla (kaikki kaverini olivat tosin fyysikoita, joten kuvittelen heidänkin touhuistaan jotain tietäväni) että tekniikkaa Otaniemessä. Jos sulla on parempaa tietoa asiasta niin uskon toki, mutta mulle jäi todella selkeä ja vahva käsitys että etenemistahti on yliopistolla letkeämpi ja fokus teoreettisempi kuin tekniikan aloilla.
Etenemistahti on yliopistolla ehkä letkeämpi, mutta asiat käydään läpi syvällisemmin ja sitä kautta vaatimustaso on kovempi. Otaniemessä aiheet posotetaan läpi ja yritetään saada johonkin 5op kurssiin mahtumaan niin paljon tavaraa kuin vain pystyy, vaikka opiskelijalle jäisi tosi pinnallinen kuva asioista. Tietenkään koneteekkarille ei voi kovin paljoa pakollista matikkaa laittaa, koska se on pois ammattiaineista ja nykyinen ratkaisu lienee vähiten huono tulevia dippainssejä ajatellen
Alue: Aihe vapaa
Olisikohan Otaniemen matematiikka vähän enemmän soveltamiseen painottuvaa kuin yliopiston? Eli erilaista. Minulle kyllä varmaan vaikeampaa, olen niin puhdas teoreetikko.
Muuten koen, että matematiikka ja fysiikka ovat kaksi ihan eri maailmaa, joilla ei paljon ole tekemistä keskenään. Totta kai matematiikkaa voi soveltaa fysiikkaan, mutta yhtä lailla sitä voi soveltaa vaikka yhteiskuntatieteisiin tai informaatiotutkimukseen. Puhtaalla matematiikalla ei kuitenkaan ole tekemistä minkään sovellusalansa kanssa.