Mikä on kaikkein vaikein oppiaine yliopistossa?
Kommentit (72)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikein ala on ehdottomasti teknillisen korkeakoulun alat, POISSULKIEN tuotantotalous. Varmaan fysiikkaan ja sähkötekniikkaan liittyvät asiat vaikeimpia. Koen, että lääkiksestä voisi selviytyä keskivertoihminen hyvillä istumalihaksilla, tkk:sta ei missään nimessä.
Mitä ihmettä? Ne on siellä Aallon tekniikan kouluissa nimenomaan ihan keskivertoihmisiä valtaosa. Vähän hyviä matematiikassa, mutta ei todellakaan mitenkään kovasti ton perusteella karsittuja.
Keskivertoja joopa joo...keskivertoihminen ei ikimaailmassa kirjoita niin hyviä yo-papereita, että pääsisi suoraan sisään. Keskivertoihminen ei takuuvarmasti selviäisi myöskään edes Aallon fysiikan ja matikan pääseykokeista, ei lähellekään. Mun poika opiskelee siellä, en ymmärrä oikeastaan mistään hänen opiskelujutuistaan yhtään mitään. No se ei ole ihme, kirjoitin pitkästä matikastakin vain M:n (silloin ei ollut e:tä), fysiikkaa en ollenkaan, mutta mieheni on noilla aloilla lahjakas, mutta ei hänkään ymmärrä juuri mitään pojan opiskelujutuista.
Esim. lääkikseen pääsee ahkeralla lukemisella, mutta jos meinaa pärjätä teknillisen matikassa ja fysiikassa, on oikeasti oltava lahjoja, niitä et opi, vaikka kuinka lukisit, ellei ole lahjoja. Vaikeinta alaa en silti tiedä, kyllähän joku taidealakin on vaikea, jos ei sulla ole yhtään lahjoja.
Täällä puhuttiin yliopistosta, ei teknillisestä korkeakoulusta joten Aalto-jankkaus seis.
Fysiikka, teoreettinen filosofia (käytännöllinen on helppoa!), matematiikka.
Oikis + lääkis ovat siinä mielessä haastavia että tarvitaan niitä perslihaksia kaiken sen tiedon pänttäämiseen.
Noissa ekoissa on juttuja joita ei vaan välttämättä tajua, vaikka tekis kaikkensa. Toki noiden opiskelijoista löytyy aina sellaisia virtuooseja, joista näkee että niiden aivot toimii jotenkin
eri tavalla ja asiat vaan aukeaa. Itselle ei auennut, piti vaihtaa :D
Riippuu ihmisestä.
Vierailija kirjoitti:
Mulle ollut matematiikka ja kvanttifysiikka.
Vaihdoin matematiikkaan, kun en pärjännyt teoreettisessa fysiikassa. Matematiikkaa en kokenut järin vaikeaksi.
Mulle varmaan kielet olisivat vaikeampia. Tosin en ole edes opiskellut niitä, en tiedä millaista taitoa tavoitellaan. Mutta en vain jaksaisi päntätä päähän tuhansia sanoja ja fraaseja.
Mulle vaikeinta oli teknillisessä yliopistossa kaikki lujuuslaskentaan liittyvä. Siis statiikka ja sen sellaiset.
Vierailija kirjoitti:
Fysiikka, teoreettinen filosofia (käytännöllinen on helppoa!), matematiikka.
Oikis + lääkis ovat siinä mielessä haastavia että tarvitaan niitä perslihaksia kaiken sen tiedon pänttäämiseen.
Noissa ekoissa on juttuja joita ei vaan välttämättä tajua, vaikka tekis kaikkensa. Toki noiden opiskelijoista löytyy aina sellaisia virtuooseja, joista näkee että niiden aivot toimii jotenkin
eri tavalla ja asiat vaan aukeaa. Itselle ei auennut, piti vaihtaa :D
Riippuu ihmisestä.
Riippuu ihmisestä tosiaan. Mulla teoreettinen filosofia pääaine, matematiikka sivuaine, kumpikaan ei kovin vaikeaa. Minulla kai on niihin soveltuvat aivot sitten? Fysiikka on mielestäni ihan erilaista, siinä on empiirinen puoli ja sen mallintaminen toisella tavalla läsnä ja siksi se on minulle vaikeampaa.
Tarvittaessa pystyn myös pänttäämään, mutta asiat unohtuvat heti tentin jälkeen, mikä on aika turhauttavaa.
Vierailija kirjoitti:
Täällä puhuttiin yliopistosta, ei teknillisestä korkeakoulusta joten Aalto-jankkaus seis.
Siis mitä ihmettä! Tampereella on teknillinen YLIOPISTO. Ja se on yhdistymässä juuri Tampereen yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa.
Matematiikka/fysiikka. Nämä asiat kiinnostivat aivan sikana tasan siihen asti, kunnes tajusin, että naisten hameiden alla on jotain vielä kiinnostavampaa.
Ohjelmointi. Jos ei kiinnosta ei voi kiinnostuakaan.
Vierailija kirjoitti:
Biletys
Tuo on kyllä muuten totta. Kaikki muu minulta sujui mutta se ei. En verkostoitunut, ja työttömänä ollaan nyt.
Filosofia oli monille jo pelkästään lukiossa haastava, koska puhutaan niin teoreettisista asioista. Yliopistolla monella kurssikaverilla ei vain riittänyt kapasiteetti sekä vuosilukujen, henkilöiden, historian pänttäämiseen sekä siihen todelliseen pohdiskeluun ja metafysiikkaan. Jotenkin niin poikkitieteellinen aine jo itsessään, kun lähdetään sekä pohtimaan äärettömyyttä että selostamaan sen pohtimisen vaiheita.
Taustana siis: opiskelin itse alunperin fysiikkaa, josta vaihdoin geologiaan. Olin vähän aikaa näissä töissä, mutta palasin sitten takaisin. Vaihdoin valtiotieteisiin, joissa tuli opiskeltua lakia, filosofiaa ja viestintää. Koin itse haastavimmaksi geologian, koska siinä oli paljon muistamistettavaa aiheista, jotka eivät olleet sydäntä lähellä. Sen jälkeen fysiikka ja filosofia, koska taso alkaa korkeammalla olla jo niin abstrakti, että alkaa olla vaikea löytää mitään konkretiaa ja sen kautta sitä omaa kiintopistettä.
En opiskellut Suomessa.
Alhaisin älykkyysosamäärä on sosiaalityössä (103), lastentarhanopettajan koulutuksessa ja kauppatieteessä. Korkein fysiikassa (133), matematiikassa ja filosofiassa. Näin muistelen joskus lukeneeni oikeasta tutkimuksesta, joskin se oli amerikkalainen. En yllättyisi, jos Suomessa LTO olisi hieman arvostetumpi luokanopettajan vanavedessä, joka on USA:ssa tosi vähän arvostettu ala. Kauppatieteitä selittää se, että se on yliopistossa tavallaan käytännöllinen versio joistakin muista aineista.
Vierailija kirjoitti:
Täällä puhuttiin yliopistosta, ei teknillisestä korkeakoulusta joten Aalto-jankkaus seis.
Kyseessä on Aalto-yliopisto, jonka osia ovat mm. Teknillinen Yliopisto (ex Korkeakoulu) Otaniemessä, Kauppakorkeakoulu Töölössä ja TAIK (Taideteollinen Korkeakoulu). Sitten on tietysti Helsingin, Turun, Jyväskylän, Kuopion, Itä-Suomen, Oulun ja Rovaniemen yliopistot sekä Tampereen Teknillinen Yliopisto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kauppatieteet ei niitä ainakaan ole. lääketiede voi olla yksi vaihtoehto. ainakin siinä on niin vi..tusti opeteltavaa.
No ei, suoraviivaista mieleen painamista se on.
Vastaan matematiikka tai fysiikka. Vain pieni osa ihmisistä pystyy aidosti ymmärtämään vaikkapa newtonilaisten fluidien laskennallisen käsittelyn.
Tossakin on isot erot sen mukaan missä ohjelmassa on. Yliopistolla ei ole matematiikka eikä fysiikka läheskään yhtä vaikeaa kuin Otaniemessä.
Oletko käynyt molemmat? Itse oon opiskellut molemmissa ja yliopiston ja tefyn fysiikka ovat hyvin lähellä toisiaan. Muiden tutkinto-ohjelmien matikat ja fysiikat ovat helpompia kuin yliopistolla, mikä on ihan ymmärrettävää
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Biletys
Tuo on kyllä muuten totta. Kaikki muu minulta sujui mutta se ei. En verkostoitunut, ja työttömänä ollaan nyt.
Tämä on niin totta :D olin jo ennen yliopistoa ottanut tavoitteeksi saada kontakteja ja verkostoitua, mutta ketuiksi meni. Sen sijaan jostain epäoleellisista pilipalikursseista tuli 4-5, kun jaksoi vähän pitää korvia auki
Vierailija kirjoitti:
Ohjelmointi. Jos ei kiinnosta ei voi kiinnostuakaan.
Eihän sellaista oppiainetta yliopistoissa ole :)
Tietojenkäsittelytiede on oppiaineenaan, mutta siinä ohjelmoinnin osuus on aika vähäinen. Toki voi erikoistua ohjelmistotekniikkaan, jolloin sitä tulee enemmän, mutta kaiken kaikkiaan yliopisto ei ole amis jossa oppii tuollaisen käytännöllisen taidon kovinkaan hyvin.
suomen kielen täydellinen hallinta olisi kai yksi maailman vaikeimpia ulkomaalaiselle. Suomihan on yksi maailman vaikeimmista kielistä oppia. Eikä suurin osa suomalaisistakaan tiedä kaikkia oikeinkirjoituksen saloja.
Muinaiskreikka, heprea ja latina olen opiskellut, kyllä ne työtä teettää, mutta kyl se siitä jos ei täysiä pisteitä tarvinnu tenteistä.
Mut sitte joku arabia, hieroglyfien kirjoitus niinkun egyptin muinaiskielissä? En tiedä kun en ole opiskellut. Täydellinen ääntäminen päälle, siis jos ei ole egyptiläinen.
Vierailija kirjoitti:
Alhaisin älykkyysosamäärä on sosiaalityössä (103), lastentarhanopettajan koulutuksessa ja kauppatieteessä. Korkein fysiikassa (133), matematiikassa ja filosofiassa. Näin muistelen joskus lukeneeni oikeasta tutkimuksesta, joskin se oli amerikkalainen. En yllättyisi, jos Suomessa LTO olisi hieman arvostetumpi luokanopettajan vanavedessä, joka on USA:ssa tosi vähän arvostettu ala. Kauppatieteitä selittää se, että se on yliopistossa tavallaan käytännöllinen versio joistakin muista aineista.
no tietenkään amerikkalaiset eivät arvosta opettajankulutusta, joka on AVAIN koko kansan menestykseen. Lukutaidottomuushan on aivan järkyttävää vielä nykyaikanakin yhdysvalloissa. On siis aivan kehitysmaa. Parhaat huiput pärjää, muta kärki on kapea.
Mulle vaikeinta on ollut orgaaninen kemia.... opin kyllä ulkoa, jotta pääsin kurssit läpi, mutta en todellakaan ymmärtänyt mitään. Myös testatut filosofia ja johtaminen menivät jotenkin yli äyräiden. En vaan pysty tuottamaan sellaista... tuotosta, mitä niissä vaaditaan.
Miten olisi joku taideaine?
Teatterikorkeakoulussa tanssia tai Kuvataideakatemiassa talun maalaamista. Ihan varmasti jos ei ole yhtään harjoitellut niin nuo on ihan mahdottomia. Samoin vaikka Sibeliusakatemiaan jos menisi viulua soittamaan. Kun en ole ikinä edes pitänyt viulua käsissäni.