Oletko nähnyt miehesi itkevän? Millaisessa tilanteessa?

En nähnyt ex-mieheni koskaan itkevän 16 vuoden aikana. Ei oikeastaan ollut mitään syytä hänellä itkeä. Kukaan läheinen tai lemmikki ei kuollut eikä ollut muitakaan murheita. 

Ei myöskään itkenyt mitään nyyhkyleffoja. 

Ei edes itkenyt meidän eroa, kun sovussa päätettiin erota. 

Oikein mukava mies on ja ollaan vieläkin yhteydessä erosta huolimatta. 

Olimme eroamassa mielipiteiden johdosta. Sanoin sanon ero ja mies lopuksi, kun päätettiin pysyä yhdessä, tuli kyyneleet.

Tuli kyyneleitä hääpäivänä.

Kun odotin vaivaa, luulin saaneeni keskenmenon, itse itkin vuolaasti, mieheltä tuli kyyneleitä. Ja kun lapsi syntyi.

Ihmiset nyt vaan on erilaisia. Jopa miehet.

Toiset nyt vaan ei itke eikä siinä ole mistään machoilusta kyse. Ja jos itkee niin ei siitä miehuus kärsi eikä toisaalta saa mitään mitalia itkemisestä.

Sen olen miehenä oppinut, ettei naista kiinnosta jos susta tuntuu pahalta. Sä olet mies. Sun on kestettävä se kuin "mies". 

Olin masentunut puolisen vuotta ajoittain aina joitain päiviä pitkittyneen työstressin takia. Nainen kyllä huomasi minulla hiljaisen päivän, muttei kiinnostanut lohduttaa, kysyä mikä on ja koittaa olla tukena. 

Ehkä tämä kasvattaa miehistä henkisesti "vahvempia"(tunteiltaan kylmiä). 

Olen nähnyt mieheni itkevän 16 yhteisen vuoden aikana 2 kertaa ja molemmat kerrat kännissä.

Todella surullista, itse tirautan milloin mistäkin syystä ja toivoisin että mieheni uskaltaisi näyttää enemmän negatiivisia tunteitaan.

Exäni oli melkoinen itkupilli, tippa linssissä ja räkä poskella pienimmästäkin syystä, onneksi nykyiseni on hillitympi.

Ole nähnyt useastikin, ei nyt mitenkään vuolaasti, mutta ehkä kerran parissa kuukaudessa hänellä tulee kyyneleitä silmistä. Usein jos meillä on joku riita, hänelle tulee paha mieli sen jälkeen.

Tirautin lukiessani tätä ketjua. :D  Jos oma mieheni on itkenyt, olen ollut hämilläni, mutta  samalla tiedostanut tuon hetken herkkyyden ja harvinaislaatuisuuden, kun nuo tunteet hänessä tulevat esiin hyvin harvoin. Pari kertaa tulee mieleen, ja ovat liittyneet perheenjäseniin.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se vaan on niin että tosimiehet itkee. Jos miehuus on niin hauras että itkusta särkyy, niin eihän se silloin ole mies eikä mikään. Minulla on upea mies joka itkee silloin kun itkettää. Itkenhän minäkin. Hänellä on itsetunto kohdallaan eikä hänen miehuutensa kaadu muutamaan kyyneleeseen :)

Samaa mieltä. Mieheni itki kun lapset syntyivät, kun erään kerran muisteli kuollutta isäänsä kännissä, ja liikuttuu myös tv:tä katsoessa esim sankaritarinat urheilussa, sodassa ja joskus koskettava musiikkikappaleen kuullessaan tv:stä.

Kun itse itken, miehelle tulee valtava suojelunhalu. Se tuntuu turvalliselta, itse itken ehkä n kerran kuussa, paljon useammin kuin mieheni. Mies ehkä itkee muutaman kerran vuodessa, max 4-6 krt.

Kolme kertaa: ollaan oltu kauan yhdessä ja asumme miehen synnyinmaassa. Minulla oli kriisi ja mietin tosissani takaisin Suomeen muuttoa, silloin mies itki. Ei halunnut pakottaa jäämään hänen vuoksi jos todella halusin mennä (en lähtenyt, onneksi). Toisen kerran kun äitinsä sairastui ja ukki kuoli. Kolmas kerta kun luki miehestä joka oli huijannut kehitysvammaiselta pariskunnalta tonneja ja käyttänyt hyväksi vuosia. Herkistyi miten joku voi olla niin julma.

Oon, vaikka ei muuten oo herkkä tai tunteellinen niin useamman kerran riitatilanteessa on itkenyt.

En nähnyt itkua, edes silloin kun vauva kuoli vatsaani. Kun viimeistä kertaa istuin viereen ja pyysin eropaperiin allekirjoituksen, exä alkoi itkeä ja sitä kesti puolisen tuntia. Itse en enää kyyneltä tipauttanut, olin itkuni itkenyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viime joulun alla kun hänen kissansa jouduttiin lopettamaan syövän takia. Toisen kerran tänä vuonna kun paras ystävä oli lähtenyt oman käden kautta.

Kissan! :D Koiran takia itkemisen ymmärtäisin mutta kissan! Akkamainen mies sulla!

Oletpa sydämetön. Kissa oli miehelläni 14 vuotta ja iso lohtu suurimpina masennusjaksoina. Ettet häpeäisi. Mieluummin mun puoliso on "akkamainen" kuin sinunkaltainen sivistymätön, empatiakyvytön juntti.

Itse itken noin kerran kuukaudessa, ja pystyn melkein sormea napsauttamalla saada itseni itkemään. Ehkä homouteni liittyy jotenkin asiaan, mutta mies minäkin silti olen!

Olemme olleet mieheni kanssa nyt noin 5-vuotta yhdessä. Noin kolme vuotta sitten istutin hänet kanssani juttelemaan sängyllemme ja mainitsin parisuhteemme asioista ja siitä, kuinka meidän suhteemme saattaisi olla tiensä päässä. Olimme siinä sängyllämme monta tuntia, juteltiin, muisteltiin ja itkettiin. Keskustelu päättyi hyvin ja suhde jatkui, mutta se on ainut kerta, kun olen nähnyt hänen itkevän.

Kun meidän lapset on syntyneet eli neljä kertaa.

Kerran katumuksesta kun oli mokannut erittäin pahasti (oli humalaspäissään haastanut riitaa sukulaisten kanssa ja käyttäytynyt törkeästi).

Kun tuttavapariskunnan lapsi kuoli äkillisesti.

Kun mä sairastuin pahasti ja jouduin sairaalaan ja makasin siellä sekavana ja puolitajuttomana.

Kun vietiin koira viimeiselle piikille😢

Kun saimme uutisen hänen lapsensa yllättävästä kuolemasta. Ja lapsen hautajaisissa, kun yritimme laulaa "Maan korvessa kulkevi lapsosen tie".

Ja vuosia sen jälkeen, kun hautasimme kuollutta koiraamme.

Vain kerran!

Alepassa ei ollutkaan hk.n sinistä.

Itkee aina välillä. On herkkä ja älykäs mies. Viimeksi itki jättäessään hyvästejä isälleen. Piti sairaalan kappelissa kiinni kädestä ja kiitti kaikesta.