Clarita Villaneuvan riivaustapaus
Tämä artikkeli tarkastelee paljon julkisuutta saanutta tapausta, joka sattui Filippiineillä keväällä 1952. Tapauksesta kertovina lähteinä olen käyttänyt lähinnä Lester Sumrallin kirjoja "Bitten by Devils"1 ja "Alien Entities"2 sekä W. Robert McAlisterin kirjaa Demonit ja niistä vapautuminen.3 Pyrin lähestymään tapausta eri kertojien versioiden perusteella pohtien kertomusten luotettavuutta. Lähdeaineiston monipuolisuutta lisää jonkin verran se, että professori Lara on kirjoittanut yhden luvun Sumrallin kirjaan Bitten by Devils. Lisäksi Sumrall on lainannut kirjaansa muutaman aihetta käsitelleen lehtiraportin.
Filippiinien pääkaupungissa Manilassa vangittiin 17-18 -vuotias Clarita Villanueva syytettynä irtolaisuudesta ja hänet suljettiin Billibidin vankilaan. Tyttö alkoi saada hysteerisiä kohtauksia ja väitti kahden olion pureskelleen häntä. Claritan käsivarsista ja olkapäistä löytyikin puremajälkiä. Puremisilmiöt jatkuivat ja tapausta tutkivat useat psykiatrit ja lääkärit. Santo Tomasin yliopiston patologian ja oikeuslääketieteen professori Mariano B. Lara johti tapauksen tutkimuksia.
Amerikkalainen lähetyssaarnaaja Lester Sumrall kuuli tapauksesta ensimmäistä kertaa radiosta, jossa lähetettiin ohjelmaa paikan päältä. Sumrall kertoo rukoilleensa koko yön tytön puolesta ja kokeneensa Jumalan kehottavan häntä menemään rukoilemaan tytön puolesta. Seuraavana aamuna Sumrall otti yhteyttä ystäväänsä arkkitehti Leopoldo Coroneliin, joka puolestaan pystyi järjestämään Sumrallin tapaamisen Clarita Villanuevan kanssa ystävänsä pormestari Lacsonin avulla. Tavattuaan professori Laran pastori Sumrall sopi ensimmäisen rukoushetken seuraavaksi aamuksi kello 8.30. Sumrall vietti päivän rukouksessa ja paastossa.
Seuraavana aamuna vankilan kappelissa oli melko paljon ihmisiä aina lääkäreistä lehtimiehiin. Clarita reagoi Sumrallin läsnäoloon käyttäytymällä aggressiivisesti tätä kohtaan. Demonit alkoivat Claritan kautta kirota Jumalaa, Kristuksen verta ja itse Sumrallia. Kiroukset tapahtuivat englannin kielellä, vaikka tapauksen jälkeen kävi ilmi, että tyttö ei osannut englantia. Ensimmäisen rukoushetken jälkeen tyttö näytti helpottuneemmalta, mutta Sumrall tiesi, ettei tämä ollut vielä "vapautunut". Seuraavana päivänä Sumrall otti mukaansa pastorit Arthur Ahlbergin ja Robert McAlisterin, joiden tehtävänä oli pitää väkijoukkoa kauempana rukoushetkessä. Tämän rukoushetken (tai taistelun) jälkeen Clarita Villanueva vapautui "olioista". Vapautumisen jälkeen oliot kuitenkin vielä palasivat tyttöön. Sumrallin kysyessä näiltä syytä tähän paluuseen oliot vastasivat englanniksi "she is unclean and we have a right to live with her". Sumrall ajoi oliot pois ja Clarita Villanueva rukoili syntinsä anteeksi. Myöhemmin oliot yrittivät vielä palata, mutta häipyivät Claritan käskiessä niitä Jeesuksen nimessä.
Kommentit (22)
Professori Lara
Professori Laran apulaisista tohtorit Angelo Singian ja Abelardo Lucero suorittivat 10. -11. Toukokuuta 1952 rutiinitarkastukset puremisilmiön johdosta. Luceron käsityksen mukaan kyseessä oli yliluonnollinen (abnormal) ilmiö. 13. Toukokuuta Lara meni katsomaan Clarita Villanuevaa Luceron ja hammaslääkäri Gonzalezin kanssa. Clarita kehotti lääkäriryhmää tulemaan noin kahden aikaan iltapäivällä, koska "oliot" saapuisivat silloin. Professori Laran pyynnöstä Clarita tuotiin ambulanssilla poliisilääkärin toimistoon, jossa Lara tutki puremajälkien ilmestymistä. Jäljet ilmestyivät "tyhjästä" Laran tarkkaillessa tilannetta ja tutkiessa syljen ympäröimiä puremajälkiä tarkasti. Koko tämän ajan Clarita oli transsissa eikä reagoinut esimerkiksi kipuun, minkä Lara testasi itse neulan avulla. Kohtauksen jälkeen Clarita oli Laran mukaan selväjärkinen ja vastasi älykkäästi esitettyihin kysymyksiin.4
Media
Tapausta seurattiin tiiviisti tiedotusvälineissä. Sumrall itse lainaa lehtiä The Daily Mirror, The Manila Chronicle, The Manila Times ja The Philippines Free Press. Lisäksi tapahtumista raportoitiin radiossa. Sumrallin mukaan hän on havainnut, että ympäri maailmaa lehdet raportoivat kyseisistä tapauksista. Vaikka lehtien raportit poikkeavat jonkin verran toisistaan, pääasiallinen tapahtumien kulku on kuitenkin niistä johdettavissa. Sumrallin kertomukselle on siis tässä mielessä olemassa ulkoinen vahvistus tapauksien yleisen kulun osalta. En ole itse päässyt tutustumaan toukuun 1952 lehtiin, joista olisi mahdollista varmistaa tapauksen saama julkisuus. En kuitenkaan katso olevan mielekästä syytä epäillä tapauksen saamaa julkisuutta. Joka tapauksessa kertomukseen liittyvät tarkat ajankohdat, viralliset lääkärilausunnot, paikat ja useat nimeltä mainitut ja näin selkeästi tunnistettavissa olevat henkilöt vahvistavat kertomuksen todenperäisyyttä.
Robert McAlister
Mielenkiintoista on, että lähetyssaarnaaja Robert McAlister käsittelee kirjassaan Demonit ja niistä vapautuminen kyseisiä tapahtumia omasta näkökulmastaan. Vaikka McAlister viittaa Sumrallin kirjaan tapahtumasta, hänen kertomuksensa perustuu selvästi hänen henkilökohtaiseen kokemukseensa.
Tietyt tapahtumien kulkuun liittyvät yksityiskohdat poikkeavat Sumrallin kertomuksesta. McAlister esimerkiksi kertoo kuunnelleensa lähetystä yhdessä Sumrallin kanssa, joka taas ei mainitse McAlisteria tässä yhteydessä. Samoin McAlister kertoo menneensä Sumrallin kanssa seuraavana aamuna tapaamaan tohtori Laraa, kun taas Sumrall kertoo McAlisterin tulleen (yhdessä Ahlbergin kanssa) kuvaan mukaan vasta seuraavana päivänä. Olen taipuvainen pitämään Sumrallin versiota siinä mielessä oikeana, että McAlisterin tapahtumakuvaus (lähinnä tilanteen kesto, noin puolituntia) vastaa Sumrallin kertomuksen toista päivää. McAlister kuvaa varsinaista eksorkismitilannetta selvästi omasta silminnäkijätilanteestaan mainiten mm. poliisipäällikön ja Laran pitäneen tyttöä kiinni tämän käyttäytyessä erittäin aggressiivisesti. McAlister kuvaa puremajälkien syntyä: "Näin kuinka hänen käsivarsiensa tasaiselle sisäpinnalle ilmaantui hampaanjälkiä ja sylkeä näkyi paikassa jota mikään inhimillinen suu ei ollut koskettanut."5 Hän vahvistaa myös ksenolalia-ilmiön eli tytön (tai olion) käyttäneen selvää englannin kieltä.
McAlisterin mukaan tämä oli hänen elämässään ensimmäinen kohtaaminen demonien kanssa. McAlister edustaa ns. perinteistä evankelikaalishelluntailaista näkemystä, joka ei korosta demonien olemassaoloa tai usko esimerkiksi kristityn demonisaatioon. Tässä mielessä McAlisterilla ei ilmeisestikään ollut kovinkaan valmiita kategorioita näkemänsä ilmiön luokittelemiseen. Jos hän olisi esimerkiksi lukenut paljon demonologista kirjallisuutta ja ollut herkästi suggestoituva luonne, hän olisi saattanut jäsentää näkemäänsä oppimiensa kategorioiden mukaisesti. McAlister ei kuitenkaan luonnetyyppinä ilmeisestikään edusta tällaista tyyppiä. Hän toimi vuosia Brasiliassa lähetyssaarnaajana ja kertoo, ettei hän esimerkiksi kokenut koskaan demonien hyökkäyksiä itseään kohtaan, vaikka osallistui satoihin hyvinkin dramaattisiin demonien ulosajoihin. McAlister ei siis edustaa paranoidista ihmistyyppiä, joita psykologi Basil Jackson kertoo demonologiasta kiinnostuneiden kristittyjen joukossa olevan paljon.6
Tapahtuma demonisaationa
Kiinassa 1800-luvulla vaikuttanut lähetyssaarnaaja John Nevius on luonut demonisaation diagnosointia varten tietyt tuntomerkit, joiden täyttyessä on syytä epäillä kyseessä olevan demonipossession. Seuraavassa on Neviuksen ehdottamat tuntomerkit.7
Pääasiallinen merkki on uuden persoonallisuuden automaattinen, itsepintainen ja johdonmukainen ilmestyminen.
Uusi persoonallisuus sanoo olevansa demoni
Hän/se käyttää demonista ensimmäistä persoonaa ja possessoidusta henkilöstä kolmatta persoonaa
Demoni käyttää titteleitä tai nimiä
Demonilla on tunteita, kasvon ilmeitä ja fyysisiä manifestaatioita, jotka ovat sopusoinnussa ylläesitetyn kanssa.
Toinen merkki demonipossessiosta on sellaisten tietojen esittäminen, joista possessoidulla henkilöllä ei voi olla. Selvännäköisyys, kielilläpuhuminen (todellisilla), prekognitio etc.
Läheisesti demonisaatioon liittyvä merkki on uuden persoonallisuuden myötä tapahtunut täydellinen moraalisen luonteen muutos. (Viha Jumalaa ja erityisesti Kristusta kohtaan)
Clarita Villanueva täytti kaikki Neviuksen ehdottamat riivaustapauksen tuntomerkit. Oliot esiintyivät selkeästi Claritasta erillisinä persoonina käyttäen Claritasta yksikön kolmatta muotoa ja itsestään monikon ensimmäistä. Oliot myös myönsivät melko selvästi olevansa demoneja keskustelussaan Sumrallin kanssa. Aggressiivinen ja hysteerinen käyttäytyminen sekä transsitilaan vaipuminen liittyivät myös Claritan tapaukseen. Kohtausten ulkopuolella Clarita ei osoittanut merkkejä psyykkisistä ongelmista, mikä osaltaan vahvistaa demonisaatiohypoteesia. Oliot kykenivät keskustelemaan järkevästi englannin kielellä, jota Clarita Villanueva ei osannut. Oliko Clarita kuullut englantia esim. amerikkalaisten sotilaiden tms. puhumana ja transsitilassa nämä lauseet palautuivat mieleen? Vaikka yksittäisten lauseiden ja kirosanojen mieleenpainuminen olisi periaatteessa mahdollista vain kieltä kuulemalla, keskustelu kielellä menee tämän vaihtoehdon selityskyvyn ulkopuolelle. Lisäksi Clarita reagoi silminnähden raivokkaasti nähdessään ensimmäisen kerran Lester Sumrallin ilmeisestikin tunnistaen tämän kristityksi. Koska tapahtumapaikalle tuli jatkuvasti uusia ihmisiä, ei Sumrallin "ensikertalaisuutta" oikein voida pitää syynä Claritan käyttäytymiseen.
Vierailija kirjoitti:
Creepy urban legend 3/5.
Julian läsnäololla ja paranormaaleilla ilmiöillä oli selkeä yhteys.29 Jopa riivaustilojen ulkopuolella Julia osoitti jonkinlaisia psykokineettisiä kykyjä.30 Joskus hänen lähellään olevat tavarat lensivät pois hyllyiltä.31 Julia myöskin tiesi asioita, joita hän ei luonnollisin tiedonhankintakeinoin olisi voinut tietää.32 Hän raportoi useaan otteeseen mm. tutkimusryhmän jäsenten perheissä tapahtuneista sairastumisista ja kuolemista ilman, että häntä olisi informoitu tai että hän olisi tiettävästi kuullut niistä.33 Julia mainitsi esimerkiksi erään tutkimusryhmän jäsenen syöpään kuolleen sukulaisen kuolinsyyn, ja tiesi lisäksi syöpätyypinkin.34 Hän tiesi myös erään toisessa kaupungissa asuvan tutkimusryhmän jäsenen kissojen yllättävästä sekoamisesta, kun nämä olivat väkivaltaisesti hyökänneet toistensa kimppuun edellisyönä kahden aikaan. "Ne kissat taisivat tosiaan raivostua viime yönä, eikö niin?" Julia kysyi retorisesti.35 Hän osasi erään kerran myös kertoa, että eräällä kaukana poissa olevalla tutkimusryhmän jäsenellä (pappi) oli sadeasu yllään. Hän osasi myös raportoida, missä pappi milläkin hetkellä käveli.36
Varsinainen eksorkismi alkoi lämpimänä päivänä kesäkuussa. Huone, jossa eksorkismi oli määrä suorittaa, oli kuitenkin melko viileä.37 Kun Julia alkoi äännellä omituisesti ja vuodattaa katkeria solvauksiaan, tutkimusryhmän jäsenet alkoivat hikoilla valtavasti kasvavan kuumuuden vuoksi.38 Kaikki jäsenet kokivat kuumuuden sietämättömänä.39
Tämän jälkeen Julia vaipui transsin kaltaiseen tilaan.40 Kun rukoukset ja Rituale Romanumin mukaiset manaukset olivat jatkuneet hetken, Juliasta alkoi kuulua useita ääniä.41 Äänet olivat joskus eläimellistä murinaa,42 ja toisinaan äänet puhuivat ymmärrettävää espanjaa ja latinaa.43 Julia on kertonut puhuvansa vain englantia.44 Äänet puhuivat myös englanniksi ja uhkailivat tutkimusryhmää.45
Juliassa ilmentyi myös valtavaa voimaa. Viisi henkilöä saivat taistella pitääkseen hänet aloillaan.46 Lisäksi Julia levitoi noin 30 senttimetrin korkeudella puolen tunnin ajan.47 Julia kirkui tuskasta, jos hänen päälleen pirskotettiin pyhää vettä, mutta normaalilla vedellä ei ollut häneen mitään vaikutusta.48
Loppujen lopuksi Julia vapautui riivauksesta eksorkististen toimituksien avulla.49 Julialla ei eksorkistisen toimituksen jälkeen ollut mitään muistikuvaa tapahtuneesta toimituksesta.50
Maaliskuussa 2008 New Oxford Review julkaisi lääketieteen tohtori Richard E. Gallagherin1 artikkelin Among the Many Counterfeits: A Case of Demonic Possession.2 Artikkeli käsittelee tapaustutkimusta, jonka kohteena oli riivatuksi tulkittu nainen, jota artikkelissa kutsutaan Juliaksi.
Julia ei Gallagherin mukaan muistuttanut lainkaan niitä ihmisiä, jotka kerjäävät kirkosta apua, vaikka ovatkin todellisuudessa psykiatrisen tai lääkityksellisen hoidon tarpeessa.3 Hän ei Gallagherin mukaan ollut psykoottinen, vaan vaikutti pikemminkin älyllisesti hyväkuntoiselta.4 Julia oli ennen tutkimusta jo pitkään ollut tekemisissä satanististen ryhmien kanssa,5 ja hän oli kertomansa mukaan ollut vannoutunut ja merkittävä satanisti6 ennen kuin päätyi hakemaan apua roomalaiskatolisilta eksorkisteilta. Gallagheria pyydettiin arvioimaan Julian tapaukseen liittyvää lääketieteellistä ja psykiatrista näkökulmaa.7
Tutkittavana ollessaan Julia vaipui ajoittain transsin kaltaiseen tilaan, jota kutsutaan Gallagherin tutkimuksessa riivaustilaksi. Gallagherin mukaan riivaustilat ovat hyvin harvinaisia.8 Riivaustilan aikana Julian puheääni vaihteli kirkuvan korkeasta maskuliinisen matalaan.9 Useimmat Julian riivaustilojen ja eksorkismin aikana lausumat kommentit olivat uskontoa halveksuvia.10 Tyyppiesimerkkeinä Gallagher mainitsee seuraavat virkkeet: "Jätä hänet rauhaan, idiootti", "Hän on meidän" ja "Häivy, imbesilli pappi".11 Riivauksen jälkeen Julia ei antanut syytä olettaa, että hän muistaisi sanoneensa mitään.12
Edellä mainitut seikat, jotka Gallagher tulkitsee riivauksen piirteiksi, voidaan kiistatta selittää dissosiatiiviselle persoonallisuushäiriölle (ns. sivupersoonahäiriö) tyypillisellä dissosiatiivisella havaitsijan vaihtumisella.13 Psykologiset koulukuntarajat ylittävän konsensuksen mukaan dissosiatiivinen identiteettihäiriö tarkoittaa kahden tai useamman identiteetin ilmeneminen yhdessä henkilössä,14 jonka aiheuttaa (toistuva) trauma lapsuudessa.15 Gallagher kuitenkin perustelee tulkintaansa sillä, että tähän "dissosiointiin" liittyi useita ilmiöitä, jotka antaisivat syyn uskoa, että dissosioinnin taustalla olisi jotain muuta kuin vain trauma.16
Julian "dissosiointiin" liittyi (1) loukkaavaa, pilkkaavaa ja solvaavaa puhetta äänellä, joka ei ollut hänen omansa; (2) epätavanomaisilla, Julialle ennestään tuntemattomilla kielillä puhumista; (3) tietämystä tapahtumista, paikoista ja toisten toiminnasta, jotka olivat hänen oman mahdollisen tietoisuutensa ulkopuolella;17 (4) suuria lämpötilan vaihteluita potilaassa; (5) kirjahyllyn päällä olevien esineiden liikkumista tuntemattoman voiman vaikutuksesta; (6) poikkeuksellista voimaa potilaassa eksorkismin aikana; (7) vahvaa reaktiota pyhään veteen ja (8) levitaatiota eli leijumista ilman luonnollista syytä.18 Julialle ei jäänyt minkäänlaista muistikuvaa tapahtuneesta.19
Kaikenlaiset demonit ym. joutuvat alistumaan Jeesuksen edessä. On aivan älytöntä hakea pimeän puolelta voimia kun Jeesus on kuitenkin se kaikkein korkein voima jota pimeät henkivallatkin joutuvat tottelemaan.
Olen aina luullut, että Jumala on korkein ja Jeesus hänen poikansa.
Vierailija kirjoitti:
Oli juonut vihreää teetä.
Ruskeassa talossa.
En voi muuta kuin todeta, että kyllä uskovaisen mieli on sairas
Siis selvästi epilepsia, trauma, skitsofrenia? Emt, joku sairaus tolla.
Eikä taida taaskaan olla mitään todistusaineistoa asiasta, joka mullistaisi koko tieteellisen maailman jos pitäisi paikkansa.
Mielenkiintoisempi ja oikeasti ihan saakelin pelottava on Anneliese Michel. Hyi kun jouduin googlettamaan tuota nimeä kun en muistanut 100% ja tuli kuvia. Tästä löytyy myös aidot nauhoitukset youtubesta. Tarina on tosi surullinen, jos nyt ajattelee että oikeasti Anneliese taisi olla vain sairastunut pahaan skitsofreniaan.
Vierailija kirjoitti:
Siis selvästi epilepsia, trauma, skitsofrenia? Emt, joku sairaus tolla.
Mikä sairaus selittää vierailla kielillä puhumisen ja puremajälkien ilmestymisen itsestään muiden katsellessa?
Vierailija kirjoitti:
Siis selvästi epilepsia, trauma, skitsofrenia? Emt, joku sairaus tolla.
En muista sammakkolajin nimeä mutta osa ”riivaatuista” oli saanut sammakon päällä olevaa limaa juomaveden kautta. Tämä paljastui yhdeksi syyksi kun vettä juoneet tulivat hulluiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis selvästi epilepsia, trauma, skitsofrenia? Emt, joku sairaus tolla.
Mikä sairaus selittää vierailla kielillä puhumisen ja puremajälkien ilmestymisen itsestään muiden katsellessa?
Hyönteisenpuremat ja skitso
Miksiköhän noita juttuja on lähinnä katolisten parissa?
Vierailija kirjoitti:
Miksiköhän noita juttuja on lähinnä katolisten parissa?
Mt-taudit olivat aina riivaajien aiheuttamia. Jäänne noitavainoista.
Oli juonut vihreää teetä.