Lue keskustelun säännöt.
Täytin väsynyt, loppu ja raivoissaan jatkuvaan tappeluun vaatteista 6-vuotiaan kanssa.
28.02.2018 |
Eskarilainen on lievästi sanottu haastava mitä tulee vaatteisiin. Ei saa kiristää, ei puristaa, hangata, olla liian pieni, olla liian iso, ei ylimääräisiä saumoja, ei hupparia, ei vetoketjuja, ei lappuja yms. Sukat ovat aina huonot (kärjestä) ennen kuin niitä on pidetty tappelun jälkeen jalassa viisi minuuttia. Hanskoista kelpaa vain yhdet. Kauluria/buffia etsittiin vaikka miten kauan, että löytyi hyvä. Kenkiä ei voi ilman tappelua vaihtaa sään mukaisiin. Eikä takkia. Eikä housuja. Eikä hattua. Turha edes kuvitella, että hän laittaisi pitkiä kalsareita college-housujen alle näillä pakkasilla. Ehei. Ei suostunut edes puolipitkiin. Mutta sain hänet edes sovittamaan niitä.
Koska hänellä on joko dyspraksia tai dysfasia (tutkimukset kesken), ei hänen ilmaisunsa ole paras mahdollinen. Hän huutaa vain miten vaate on huono. Sanon, että jos hän kertoisi tai kuvailisi millä tavalla vaate on huono, osaisi äiti auttaa paremmin. Vaan ei. Se tunne vaatteesta menee kaiken järjen yli ja ohitse. Hän tuntee vain miten vaate on huono.
Ja toimintaterapeutti sanoi, ettei hänellä ole aistiyliherkkyyttä, koska lapsi tykkää halia ja pitää, että silitetään.
Mutta en helvetti jaksa. En. Joka ikinen aamu me tappelemme vaatteista. Ei auta vaikka hän valitsisi itse vaatteensa, koska seuraavana päivänä vaate on huono. Enkä todellakaan ole itse tätä ruokkinut. Minä olen se huono äiti, joka lopuksi huutaa miten lapsi menee vaikka yöpaita päällä eskariin, jos ne annetut vaatteet eivät mene päälle. Minä sentään sen verran katson, etten tieten tahtoen tarjoa vaatteita joita lapsi inhoaa. Kuka itsekään sellaisia vaatteita käyttää, joita inhoaa.
Tähän on pakko tulla muutos. En jaksa enää. Vienkö sen lapsen sinne eskariin yöpaita päällä?? Sanokaa nyt mitä teen? Kannustinpalkkio on käytössä, mutta pointseja ei kauheasti kerry, kun joka aamu vaatteista tapellaan.
Kommentit (108)
Meillä on ongelmana myös atooppinen iho. Yleensä talvisin ollut huonossa kunnossa ja ei mikään ihme, jos pienikin vaatteiden karheus tuntuu pahalta. Nyt saatiin Protopic-takriloosimuusi (tms)-voidetta, jota laitetaan aivan ohut kerros muutaman viikon ajan ja sitten riittää ylläpitorasvaus harvennetusti. Ihmetuote, lapsen iho on kerrankin aivan sileä ja rasvausraivo ja vaateärsytys ovat vähentyneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
onko ideaa kirjoitti:
Ehkä niissä vaatteissa on oikeasti joku ongelma, voisiko yhdessä valita vaatteet ostaessa (tarkastaa) ja miettiä minkälaiseksi muuttuu pesussa - riidatta. Edellisenä iltana valmiiksi vaatteet. Hyvät vaatemerkit muistiin. Lapsi peilaa vanhemman käytöstä, joten sun tehtävä aikuisena on olla hermostumatta jos hän haluaa kertoa jotain ja voit ymmärtää, kuunnella. Älä riitele, se on hukkaan heitettyä aikaa elämässä. Voit sanoa ettei tarvitse enää huutaa, että kuulet kyllä kun nätisti jutellaan. Voi olla lisäksi muu syy, miksi aamu tai lähtötilanne on hankala. Onko ympäristö rahallinen vai levoton. Oletko välittävä vai hermostuva vanhempi. -Jos sisäsauma on äkillisesti todella hankala, vaatteen saa väärinpäin päälle siksi aikaa kun keksii ratkaisun.
Meillä ainakin valitaan vaatteet aina yhdessä lapsen kanssa ostohetkellä ja lapsi saattaa kokeilla päälle sanoen vaatteen olevan hyvä. Sitten kun vaate otetaan käyttöönottopesun jälkeen käyttöön, se ei enää olekaan hyvä. Monien sukkien kanssa on taas käynyt niin, että sukat kelpaavat lapselle pari viikkoa, sen jälkeen alkaa itku, että sukkia pitäisi venyttää paljon ennen jalkaanlaittoa eikä siltikään tunnu hyvältä.
Ymmärrän toki, että vanhempi ei saisi hermostua, mutta niinä hetkinä kun mulla puheenjohtajan roolissa alkaisi kokous ja lapsi vaan kierii huutaen lattialla, venytetään kyllä todella äidin hermoja. Eilen kiersin 5 kauppaa läpi etsien "putkisukkia" lapsille. Aikuisille niitä kyllä löytyy, mutta ei mistään koossa 28.
t: #74 ja #75, ja apn kohtalotoveri 5-vuotiaan äiti
onko ideaa kirjoitti:
Ehkä niissä vaatteissa on oikeasti joku ongelma, voisiko yhdessä valita vaatteet ostaessa (tarkastaa) ja miettiä minkälaiseksi muuttuu pesussa - riidatta. Edellisenä iltana valmiiksi vaatteet. Hyvät vaatemerkit muistiin. Lapsi peilaa vanhemman käytöstä, joten sun tehtävä aikuisena on olla hermostumatta jos hän haluaa kertoa jotain ja voit ymmärtää, kuunnella. Älä riitele, se on hukkaan heitettyä aikaa elämässä. Voit sanoa ettei tarvitse enää huutaa, että kuulet kyllä kun nätisti jutellaan. Voi olla lisäksi muu syy, miksi aamu tai lähtötilanne on hankala. Onko ympäristö rahallinen vai levoton. Oletko välittävä vai hermostuva vanhempi. -Jos sisäsauma on äkillisesti todella hankala, vaatteen saa väärinpäin päälle siksi aikaa kun keksii ratkaisun.
Meillä laitetaan vaatteet illalla valmiiksi. Ne vaatteet, jotka hän suostuu käyttämään. Hänen kaapissaan ei olekaan kuin hänen hyväksymiä vaatteita. Sukista tulee pahin riita ja t-paidasta pitkähihaisen alla. Tähän ei ole vielä se auttanut, että vaatteet valitaan illalla. Sukkia voidaan vaihtaa kymmenittäin, jos annan sen mennä siihen. Meillä ei ole hänelle kelpaavia sukkia. Tänään toivottavasti on kun käyn ostamassa vaellussukkia, joita toivottavasti on lasten koossa! Tänään käänsin sukat nurinpäin ja sanoin, että jos tuntuu pahalle vaihdetaan toisiin sukkiin, mutta niiden on sitten kelvattava. Nurinpäin käännetyt sukat eivät olleet hyvät. Sukassa oleva kokonumerointi häiritsi. Vaihdoimme ohuemman mallisiin sukkiin (villasekoite), jotka kelpasivat kunhan lapsi oli ensin huolella asetellut sukkien kärjet. Hän sanoi niidenkin olevan huonot, mutta sanoin, että kolmansia sukkia en enää hae. Lapsi ei olisi vieläkään eskarissa, jos olisin lähtenyt siihen "leikkiin".
Meillä menee joka aamu rutiinit aina samalla tavalla, jotta mikään vaihe ei tule hänelle yllätyksenä ja jotta hän tietää mitä tapahtuu ja tietää mitä on tulossa. Hän ehtii aamuisin pötköttää heräämisen jälkeen sohvalla. Mielestäni meillä ei lähdetä kiireellä paitsi silloin kun vaatteissa on jokin mennyt pahasti pieleen. Koska se vie aikaa. En ole niin hyvä ihminen, etten hermostuisi, kun olemme viikon jokaisena arkiaamuna tapelleet sukista tai aluspaidasta. En ole niin hyvä äiti, että haluaisin mennä lapsen vaaterulettiin mukaan. Haluan tarjota hänelle häntä miellyttävät vaatteet, mutta jos sillä hetkellä niitä ei ole, haluan että hän sopeutuu niihin vaatteisiin mitä on. Kuulostakoot vaikka miten pahalta, niin en halua "ruokkia" vallitsevaa ongelmaa vaan löytää ratkaisun ja opettaa lasta sopeutumaan tilanteeseen. Koska hyvin usein kun olemme saaneet kiukun kautta esim. ne huonot sukat jalkaan ja hän on käyttänyt niitä sen 10 minuuttia, hän ei muista koko sukkia. Kun vaikka eskaripäivän jälkeen kysyn oliko sukat huonot, hän vastaa että eivät olleet. Tämän takia kiukuttelu vaatteista tuntuu erityisen turhauttavalta.
ap
Vierailija kirjoitti:
Koska hyvin usein kun olemme saaneet kiukun kautta esim. ne huonot sukat jalkaan ja hän on käyttänyt niitä sen 10 minuuttia, hän ei muista koko sukkia. Kun vaikka eskaripäivän jälkeen kysyn oliko sukat huonot, hän vastaa että eivät olleet. Tämän takia kiukuttelu vaatteista tuntuu erityisen turhauttavalta.
ap
Meillä on IHAN sama juttu tässäkin ap! Jos kiukuttelun yli vain selvitään, lapsi ei enää myöhemmin muistakaan asiaa. Pari viikkoa sitten mieheni lähti lasten kanssa hiihtämään. Viisivuotias sai ihan järkyttävät itkukilarit monoista ja niissä olevista sukista, heitteli monoja ympäriinsä jne. Koska monoja on vain yhdet, ne lopulta puettiin väkisin, ja pitkän huutamisen jälkeen lapsi oli hiihtänyt noin vartin itkien ihan koko ajan hysteerisesti. Sitten oli yhtäkkiä itku loppunut ja oli todennut miehelleni "nyt nämä sukat ja monot ovatkin hyvät". Sen jälkeen monoissa ei ole ollut ongelmia. Silti nuo hetket, joissa väkisin puetaan ovat vanhemmallekin ihan hirveitä; vaikka lapsi ne unohtaisikin, kumpikin meistä miehen kanssa muistaa erittäin hyvin edelleen tuon hiihtohetken.
Hei ap
Meillä on nyt kahdeksanvuotias dysfaatikkotyttö. Ei varsinaisia aistiyliherkkyyksiä todettu, mutta kuitenkin normaalia herkempi aistiärsykkeille. Noin 4-5 -vuotiaana pukeminen oli hankalaa, vain muutamat vaatteet kelpasivat, lempivaatteita joita suostui käyttämään oli pari-kolme, sama mekko erikuosilla ei kelvannut. Sukkia ei halunnut käyttää sisällä, sukkahousut ehdoton ei koska niitä ei saanut helposti jalasta pois. Meillä ratkaistiin asia niin että mentiin lapsen ehdoilla, käytti lemppareitaan vaikka hihansuut rispaantuivat rikki, päiväkodissa sai olla ilman sukkia, toki tossut jalassa. Vuoden pari tätä kesti, vähitellen sain ujutettua lisää vaatteita valikoimaan. Ajattelen tämän oleva osin dysfasiaan liittyvää, osin ehkä keino jotenkin hallita omaa elämää. Puheen ymmärtämisen vaikeus tekee pienen lapsen elämästä hankalaa ja kaoottistakin kun keinot käsitellä omia kokemuksia ja tuntemuksia ovat normaalia heikommat. Oma lapsi hyötyi paljon puhe- ja toimintaterapiasta, normaalia enemmän tukea tarvitsee edelleenkin mutta vaatteet nykyisin ongelmista pienimpiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä minä sanon lapsille, että mitkä vaatteet heidän kuuluu pistää päälle ja ne heidän on päälle pistettävä, elleivät sitten halua lähteä esim. kouluun alasti. Tämä toimii kaikkien lasten kanssa, heistä vanhin on 18v ja nuorin 6kk.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten hyvä vinkki kääntää sukat nurinpäin! Oikeasti, miksi en ole tätä ajatellut! Kiitos!!
Kommentoija nro 32: Meilläkin kelpaa vain vanhan malliset kalsarit. Siis blackhorset tai vastaavat. Niitäkään ei ole ihan helppo aina löytää kun joka paikassa myydään vain boxerimalleja. Toivottavasti Prisma ei muuta valikoimaa. ;-)
ap
#30 ja #34 tässä; ole hyvä! Bongasin tuon nurinpäin sukkavinkin jostain aistiyliherkille lapsille tehdystä opasvihkosesta. Meillä on lapselle löytynyt sopivia sukkia Polarn o pyretistä ja yllättäen XXL:ssa oli pakettitarjouksena sukkia, jossa sauma oli tosi matala. Nämä eivät kuitenkaan ole lämpimiä sukkia, joten pitäisi ehdottomasti löytää lämpimät sukat, joita hän voisi pitää. Hyvä vinkki nuo vaellussukat, taas pitää siis lähteä kaupoille.. Meillä ei käytetä mitään hajustettuja pesuaineita, joten ei johdu kyllä siitä. Kaukana on ne ajat, kun lapsi veti ongelmitta parivuotiaana päälleen merinovillakerrastot uloslähtiessä.
Meillä tähän selvästi liittyy talviaika, koska lapsen ongelma on selvästi pienempi kesäisin. Silloin kelpaa melkein mekko kuin mekko kunhan on väljää ja hulmuavaa. Lapsella on kuiva iho, joka varmasti pahentaa tilannetta. On nyt käytetty todella ahkeraan, ihan päivittäin apteekin kalvon jättäviä erittäin rasvaisia voiteita - niistä on ollut ehkä vähän apua.
Katselin itse eilen Ruskovillan valikoimaa ja mietin, että tilaisin sieltä jotkut kerrastot kokeiluun.
Mulla tuli mieleen tuo kuiva iho, jos se olisi ongelma. Lapsen iho kuitenkin tuntuu pehmeällä. Ja - yllätys, yllätys - se rasvaaminen on lapsen mielestä kamala toimenpide. Kesällä tämä ongelma ei ole niin suuri meilläkään. Ja silloin käy ne hupparitkin, koska huppu ei jää takin kauluksen kanssa runttuun. Mutta vaellussukkia täytyy mennä ostamaan ja Tokmannilta katsomaan niitä villasekoitesukkia.
ap
Itsellä ei ole aistiyliherkkiä, mutta atoopikkoja on perheessä, ja he pitävät Pilkkoset -firman kerrastoista. Syy: ei saumoja, ei pesulappuja ei mitään mikä painaa tai puristaa. Heillä on myös hyviä sukkia valikoimissa. Eikä ole pahan hintaisiakaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
14 lapsen äiti ov. kirjoitti:
Meillä minä sanon lapsille, että mitkä vaatteet heidän kuuluu pistää päälle ja ne heidän on päälle pistettävä, elleivät sitten halua lähteä esim. kouluun alasti. Tämä toimii kaikkien lasten kanssa, heistä vanhin on 18v ja nuorin 6kk.
Nyt lähti mitali postiin! KERROT 6kk ikäiselle mitä hänen pitää pukea päälle ja se tapahtuu! Kyllä omilla kesti yli 1v ikäiseksi, että alkoivat yrittämään itse sukkaa jalkaan.
Vierailija kirjoitti:
Silti nuo hetket, joissa väkisin puetaan ovat vanhemmallekin ihan hirveitä; vaikka lapsi ne unohtaisikin, kumpikin meistä miehen kanssa muistaa erittäin hyvin edelleen tuon hiihtohetken.
Voin niin hyvin kuvitella miltä tuo tuntuu. <3 Meillä lapset ovat puhuneet, että menisimme laivalle. Kuulostaisi kivalle idealle, jos tietäisimme varmasti ettei siellä tarvitsisi tapella vaatteista. Se olisi jotain kamalaa kun olisimme hytissä, eskarilainen huutaa ja itkee vaatteiden huonoutta. Samaan aikaan itse kuvittelen miten naapurihyteissä kauhistellaan... Siinä on kaikilta iloinen ja hauska matkafiilis tiessään.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten hyvä vinkki kääntää sukat nurinpäin! Oikeasti, miksi en ole tätä ajatellut! Kiitos!!
Kommentoija nro 32: Meilläkin kelpaa vain vanhan malliset kalsarit. Siis blackhorset tai vastaavat. Niitäkään ei ole ihan helppo aina löytää kun joka paikassa myydään vain boxerimalleja. Toivottavasti Prisma ei muuta valikoimaa. ;-)
ap
#30 ja #34 tässä; ole hyvä! Bongasin tuon nurinpäin sukkavinkin jostain aistiyliherkille lapsille tehdystä opasvihkosesta. Meillä on lapselle löytynyt sopivia sukkia Polarn o pyretistä ja yllättäen XXL:ssa oli pakettitarjouksena sukkia, jossa sauma oli tosi matala. Nämä eivät kuitenkaan ole lämpimiä sukkia, joten pitäisi ehdottomasti löytää lämpimät sukat, joita hän voisi pitää. Hyvä vinkki nuo vaellussukat, taas pitää siis lähteä kaupoille.. Meillä ei käytetä mitään hajustettuja pesuaineita, joten ei johdu kyllä siitä. Kaukana on ne ajat, kun lapsi veti ongelmitta parivuotiaana päälleen merinovillakerrastot uloslähtiessä.
Meillä tähän selvästi liittyy talviaika, koska lapsen ongelma on selvästi pienempi kesäisin. Silloin kelpaa melkein mekko kuin mekko kunhan on väljää ja hulmuavaa. Lapsella on kuiva iho, joka varmasti pahentaa tilannetta. On nyt käytetty todella ahkeraan, ihan päivittäin apteekin kalvon jättäviä erittäin rasvaisia voiteita - niistä on ollut ehkä vähän apua.
Katselin itse eilen Ruskovillan valikoimaa ja mietin, että tilaisin sieltä jotkut kerrastot kokeiluun.
Mulla tuli mieleen tuo kuiva iho, jos se olisi ongelma. Lapsen iho kuitenkin tuntuu pehmeällä. Ja - yllätys, yllätys - se rasvaaminen on lapsen mielestä kamala toimenpide. Kesällä tämä ongelma ei ole niin suuri meilläkään. Ja silloin käy ne hupparitkin, koska huppu ei jää takin kauluksen kanssa runttuun. Mutta vaellussukkia täytyy mennä ostamaan ja Tokmannilta katsomaan niitä villasekoitesukkia.
ap
Itsellä ei ole aistiyliherkkiä, mutta atoopikkoja on perheessä, ja he pitävät Pilkkoset -firman kerrastoista. Syy: ei saumoja, ei pesulappuja ei mitään mikä painaa tai puristaa. Heillä on myös hyviä sukkia valikoimissa. Eikä ole pahan hintaisiakaan...
Kiitos vinkistä!
ap
Tuo on aistiyliherkkyyttä, sanoo toimintaterapeutti mitä tahansa. Jos teillä on muutama vaate, jotka lapsi hyväksyy osta niitä useampi kappale. Vaatteita ei tarvitse olla montaa - muutamat pehmeät housut, muutama pitkähihainen t-paita, muutama lyhythihainen t-paita ja muutama college.
Unohda legginsit. Ne eivät lämmitä. Osta väliasuksi silkkipuuvillahousut ja -paita. Jos talvipuku on uusi ja laadukas ja kengät lämpimät väliasua ei välttämättä tarvitse collegeasun alla. Esim. Cubuksessa ihanan pehmeitä lasten college-asuja, niillä tarkenee hyvän talviasun alla ulkona.
Ihollaan reagoiva lapsi ei välttämättä pidä kerrospukeutumisen tunteesta sisällä. Siksi ei halua collegehousujen alle mitään.
Silittäminen pehmentää vaatteita. Sitäkin voit kokeilla.
Meillä dyspraatikko, joka vaihtaa vaatteita 3-4 kertaa päivässä. Yleensä kaikkeen löytyy ratkaisu. Meidänkin ongelmaan. Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisiko olla SI-häiriö (sensorisen integraation häiriö). Yliherkät aistit siis. Ei se, että tykkää halailusta ja silityksestä tarkoita, ettei voisi olla aistien yliherkkyyttä, haloo taas. SI-häiriöisillä voi olla myös ymmärtämisen ja puhumisen kanssa ongelmaa. Autismi, SI-häiriö ja dysfasia ovat sukua keskenään, ja voi olla vaikea erottaa mikä on mitäkin ja ne voivat olla päällekkäinkin. Omalla lapsella on autismi ja SI-häiriö.
Vierailija kirjoitti:
Ihollaan reagoiva lapsi ei välttämättä pidä kerrospukeutumisen tunteesta sisällä. Siksi ei halua collegehousujen alle mitään.
Silittäminen pehmentää vaatteita. Sitäkin voit kokeilla.
Joskus olenkin vaatteita silittänyt. Se pehmentää mukavasti ja saa samalla vähän venyteltyä vaatteita, jos ovat pesussa vetäytyneet vähän kasaan.
Eskarilainen ei kotona ollessaan koskaan laita pitkähihaista päälle ennen kuin lähtee kaverille ulos. Eikä laita kyllä sukkiakaan paitsi sitten kun menee ulos. Jos hän saisi valita, hän olisi aina isoveljen vanhoissa yöpaidoissa ja -housuissa. Ne kun ovat kuluneet sellaisiksi pehmeiksi, ohuiksi, "pehmeän luruiksi". Niistä me emme muuten tappele koskaan.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voisiko olla SI-häiriö (sensorisen integraation häiriö). Yliherkät aistit siis. Ei se, että tykkää halailusta ja silityksestä tarkoita, ettei voisi olla aistien yliherkkyyttä, haloo taas. SI-häiriöisillä voi olla myös ymmärtämisen ja puhumisen kanssa ongelmaa. Autismi, SI-häiriö ja dysfasia ovat sukua keskenään, ja voi olla vaikea erottaa mikä on mitäkin ja ne voivat olla päällekkäinkin. Omalla lapsella on autismi ja SI-häiriö.
Voisihan se olla sitäkin. Olen ymmärtänyt, ettei täällä tehdä tarkempia tutkimuksia ja diagnooseja ennen kouluikää ellei lapsi ole selkeästi esim. autistinen. Eskarilaisella on nyt vain tällainen hatusta heitetty diagnoosi "monialainen kehitysviive" (koska viivettä puheessa ja motoriikassa). Itse kaipaan jo vähän konkreettisempaa ja todellista.
ap
Mitä te täällä valitatte niistä lapsistanne, nauttikaa niistä nyt täysillä kun äitiyttähän te halusitte. Rasittaa nää valitukset. Lapsia pitää kyllä saada hinnalla millä hyvänsä täyttämään oman elämänsä tarkoitus ja sitten ei kuitenkaan kelpaa.
Lapsi ei itse ymmärrä muuta kuin että vaate tuntuu pahalle :( Älä ainakaan pakota häntä, muuten ahdistus vain kasvaa!
Kokeile että otatte aamulla enemmän aikaa lähdön tekemiseen, kiire pois (itselläni on edelleen tuo että kiire saa ahdistuksen nousemaan! Myös vaateherkkyys vaivasi paljon!) anna lapsen valita itse vaatteet (poistat tietysti kasasta tai kaapista ne epäsopivat, eli kesä tai uikkarit...) Näin lapsi saa itse valita ja "vaikuttaa" asiaan, tulee onnistumisen tunne.
Muista myös kertoa, että et ole vihainen hänelle, ja että tuo menee kyllä ohi ja helpottaa kun kasvaa isommaksi. Myös palkkio viikonlopulle, esim, herkkuja, lelu tms ja vaikka kaapin oveen tarra taulu hyvin menneestä pukemisesta :) Muista että lapsi ei tee sitä ilkeyttään! tsemppiä :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on inhottavasti sanottu tuo "päässä vikaa" jos toisella on yliherkkyys.
No eipä mitään, minun mielestäni noin sanovalla ihmisellä on itsellään päässä vikaa. Nimittäin älykkyyden suhteen.
Yliherkällä on päässä ehkä limbisessäjärjestelmässä jotain poikkeamaa ja hän on hermostollisesti herkempi.
Hulluudesta tai idioottimaisuudesta= pää viat, eivät mitkään herkkyydet ole merkki.
En kiellä ollenkaan etteikö itsellänikin olisi jonkinlaista vikaa tuolla pääkopassa. Ei vaan hermo kestä tuollaista showta joka asiasta. Eikö yliherkkyys ole siis nimenomaan "päässä", jos jossain? Vai onko tämä nyt joku sama asia että lihavaa ei saa sanoa lihavaksi.
No nyt kun olette päässeet toteamaan, että lapsella on päässä vikaa, niin olisiko teillä antaa ratkaisuehdotusta ap:n ongelmaan semantiikasta kiistelemisen sijaan? Auttaako se lasta pukeutumaan, jos häntä sanoo päävikaiseksi? Tai ylipainoista laihtumaan, jos häntä kutsuu lihavaksi?
Kyllähän ap itsekin totesi, että diagnoosia odotellaan, mutta se ei nyt liene ongelmaa vielä ratkaise?
Vierailija kirjoitti:
Meillä ainakin valitaan vaatteet aina yhdessä lapsen kanssa ostohetkellä ja lapsi saattaa kokeilla päälle sanoen vaatteen olevan hyvä. Sitten kun vaate otetaan käyttöönottopesun jälkeen käyttöön, se ei enää olekaan hyvä. Monien sukkien kanssa on taas käynyt niin, että sukat kelpaavat lapselle pari viikkoa, sen jälkeen alkaa itku, että sukkia pitäisi venyttää paljon ennen jalkaanlaittoa eikä siltikään tunnu hyvältä.
Minäkin tulen hulluksi, jos pestyjä sukkia ei ole venytetty ennen kuivaamista. Saatan jättää ulkokenkien laittamisen kesken ja lähteä vaihtamaan sukkia, jos tuntuvat huonoilta ja myös kärkisaumoja inhoan. Meillä kaikki pyykit menevät kuivausrummun kautta ja venyttelen vaatteet kunnolla ennen kuivaamista, sukatkin saa tyyliin vetää puolimetrisiksi ennen kuivaamista. Ihan sama miten kuidut vinkuvat, kunhan on kuivaamisen jälkeen hyvältä tuntuvat paidat ja sukat käytössä.
En itsekään tykkäisiä käyttää lyhythihaista paitaa pitkähihaisen alla ja lisäksi inhona täysimittaisia hihoja, eli hiha pitää voida nostaa 3/4-mittaan tai olla jo valmiiksi sellainen. Paksut, hiostavat paidat ovat nou nou, samoin jäykät farkut. Jos saisin valita, viipottaisin pelkässä joustavassa, ohuessa puuvillatunikanssa ja leggingsseissä. Töissä käytän stretch-farkkuja ja astetta siistimpiä paitoja, mutta kotiin tullessa lähtevät vaatteet nopeasti vaihtoon. Ja ei, en ole tehnyt tästä numeroa, enkä ole siirtänyt asiaa eteenpäin yhdelle kolmesta lapsestamme. Lapsi 2/3 nyt vain sattuu olemaan tällainen ja ymmärrän oikein hyvin. Kiukkutilanteessa yritän johdatella muihin ajatuksiin tai sitten vain odotetaan, että kohtaus laantuu. Tämä tarkoittaa myös sitä, että aamulla noustaan niin aikaisin, että pitkäkään kiukkusessio ei kaada aikatauluja...
Nauti persehedelmästäsi!
t. vela
Ehkä niissä vaatteissa on oikeasti joku ongelma, voisiko yhdessä valita vaatteet ostaessa (tarkastaa) ja miettiä minkälaiseksi muuttuu pesussa - riidatta. Edellisenä iltana valmiiksi vaatteet. Hyvät vaatemerkit muistiin. Lapsi peilaa vanhemman käytöstä, joten sun tehtävä aikuisena on olla hermostumatta jos hän haluaa kertoa jotain ja voit ymmärtää, kuunnella. Älä riitele, se on hukkaan heitettyä aikaa elämässä. Voit sanoa ettei tarvitse enää huutaa, että kuulet kyllä kun nätisti jutellaan. Voi olla lisäksi muu syy, miksi aamu tai lähtötilanne on hankala. Onko ympäristö rahallinen vai levoton. Oletko välittävä vai hermostuva vanhempi. -Jos sisäsauma on äkillisesti todella hankala, vaatteen saa väärinpäin päälle siksi aikaa kun keksii ratkaisun.