Lapsilla kuri ja säännöt - mitä yhteistä on äideissä?
Luin tuota ketjua " saako teillä juosta sisällä" . Tuli mieleeni, onko tiukoilla kasvattajilla (siis ei saa juosta sisällä ja muutenkin tarkat säännöt) jotain yhteistä? Löytyykö esim. yhteinen koulutustausta, vai mikä olisi yhteinen nimittäjä?
Meillä saa juosta sisällä. Olen opiskellut käyttäytymistieteitä.
Tunnen erään, jolla ei takuulla saa juosta sisällä. Hän on lastentarhanopettaja.
Voiko tästä tehdä jotain johtopäätöksiä? Jos ei, niin mistä sitten?
Kommentit (37)
On se kumma, ettei tämä keskustelu ota syttyäkseen. Eikö kukaan muu pohdi, löytyykö tiukoille kasvattajille yhteistä nimittäjää? Eikö ne opettajat perinteisesti ole tiukkoja?
Tiedoksi kolmoselle: olen kasvatustieteen maisteri. Eikö tiedekunta ole tätä nykyä käyttäytymistieteellinen?
Kuria pitää kaksi filosofian maisteria (aineenopettaja ja ohjelmistosuunnittelija).
meillä on kyllä säännöt ja kuri.
Lähinnä miehelle, koska ainoa lapsi on vielä melko pieni :)
Kuitenkin selkeää linjaa mennään.
Olen varma, että työni on tehnyt minusta tiukkiksen. Pelkillä kasvatustieteiden maisterin paperilla en tullut nipoksi. Mutta vuodet hullunmyllyssä nimeltä suomalainen peruskoulu ovat muuttaneet minua. Näen työssäni niin paljon huonosti käyttäytyviä lapsia, että ihan neurooseihin saakka yritän pitää omani kaidalla polulla.
Koulutus ei minusta tehnyt nipottajaa. Työ teki. Meillä ei juosta.
Kuri ja järjestys on silti. Meillä ei käytöksestä tingitä, mutta lasten pitää saada riehua, muuten energia puretaan muilla tavoin. Olen ammatiltani lastenohjaaja.
joka on aika pieni. Muuten hyväksyn sisällä juoksemisen. Ja olen kasvatustieteen kandidaatti (lastentarhanopettaja).
Tdk vaihtoi juu nimeään, kun mukaan tuli muitakin tieteenaloja kuin kasvatustiede. Mutta sellaista tieteenalaa ei ole kuin käyttäytymistiede. Termi vain kokoaa kasvatustieteen, psykologian yms. kätevästi yhden nimikkeen alle tdk:n nimessä.
Ei niinkään koulutus. Ja lisäksi, kuten joku jo sanoi, myös asunnon koko ja lattiamateriaalit.
Meillä ei saa juosta sisällä (periaatteessa;)), koska tilat ovat sen verran ahtaat. Minä joustan tästä säännöstä helposti, mieheni on tarkempi. Mutta mieheni on muutenkin meillä se, joka on enemmän huolissaan siitä, että lapset satuttavat itsensä.
Niin ja sekä minä että mieheni olemme viestintä-ihmisiä :D
Vierailija:
Ei niinkään koulutus. Ja lisäksi, kuten joku jo sanoi, myös asunnon koko ja lattiamateriaalit.Me asuimme sellaisen perheen alapuolella, joss lapset juoksivat, hyppivät, pomppivat, pelasivat sählyä ja vaikka mitä! Ja se oli HELVETILLISTÄ.
Minä en halua pistää meidän alakerran naapureita kokemaan samaa.
Mietin itsekin tuota, että kotitausta vaikuttaa, mutta lopulta tulin tulokseen, että työ/koulutus vaikuttaa vieläkin enemmän.
Koska meillä saa juosta, ja mies oikein yllyttää lapsia riehumaan. Meno on hulvatonta.
Samasta kotitaustalla oleva sisko pitää sellaista kuria kotona, ettei ole tosikaan. Kaikessa. Hän on lastentarhanopettaja.
Tarkoitus oli vetää mukaan yleinen kurinpito, ei vain juokseminen. Eli asunnon koko ei ole selittävä tekijä.
Näyttää siis olevan totta, että opettajat pitävät kuria...? (itse en ole opettaja enkä lapsien kanssa tekemisessä, vaikka olenkin KM).
pinnani ei kestä sitä, että alakerrassa, jossa on vain n. 40 neliötä, kohelletaan ympäriinsä. Jos tilaa olisi enemmän, antaisin varmaan melskata vapaammin.
Olen filosofian maisteri (pääaineenani kirjallisuustiede), mieheni on insinööri. Hän on useissa asioissa huomattavasti tiukempi kasvattaja kuin minä.
käytännön realiteetit. Meillä on kolme lasta, kaksi kerrosta ja reilut 70 neliötä ja liukkaat puulattiat. Ei täällä mahdu juoksemaan. Ei tarvitse kenekään kauaa juosta, kun jo itketään. Mutta enpä usko, että meillä hirmuisesti juostaisi, vaikka tilaa olisi enemmänkin. Ehkä enemmän saisi kuitenkin liikkuvaisesti leikkiä.
silloin kun lapsi on kohtuullisen virkeä eli väsyneenä, kun vahinkojen todennäköisyys kasvaa tulee rauhoittua. Syynä tähän on enemmänkin se, että lapsia on todellakin vain yksi, lapsi on perusluonteeltaan rauhallinen ja " kiltti" ja tilaa on paljon. Kun lapsia on enemmän kuri alkaa tiukentumaan lähinnä sen vuoksi, etten siedä melua ja riehumista.
Tähän olen päässyt hallintotieteiden tutkinnolla ehkä sitten hallitsen etäältä tai jotain
Tiedän siskokset, joilla on toisella pelkkiä tyttöjä ja toisella taas poikia. Poikien äiti pitää paljon tiukempaa kuria, koska pojilla karkaa helpommin mopo käsistä ja meno äityy turhan hurjaksi, tulee tappeluita yms.
Tietenkään kaikki pojat eivät riehu ja tytöt ole rauhallisia enkeleitä, mutta siis lasten luonne vaikuttaa varmasti. Toisille on pidettävä kovempaa kuria.
Toisten hermot ovat kuin lehmällä ja minä taas olen tottunut rauhallisuuteen ja pinna palaa herkemmin, joten kuri on tiukempi. Varmasti noi lo:t on jo työpäivän jälkeen niin puhki, etteivät vain siedä melua enää ja toiminta on sen näköistä
Olen muuten kateellinen sille kellä on tiukka insinööri-isä.. mistähän sellaisenkin saisi? ei ole tähän taloon tupsahtanut eikä kavereillekaan..
ja onpa tässä ketjussa paljon maistereita?!
Meillä se on kyllä mies (ei ole opettaja), joka pitää enemmän kuria, on johdonmukainen ja lukee jopa kasvatusoppaita. Minä taas enemmän riehun lasten kanssa.
hyppiä sohvilla, kastaa leipää maitoon ja muutenkin elää.
Selittävänä tekijänä lienee korkea ikäni, joka on nostanut kummasti kaaoksen sieto kykyä.
Joskus reilu kaksikymppisenä olin tooodella tiukkis...
Juoksemisesta sisällä kiellän. Olen sääntöjen kanssa mielestäni kohtuullinen, löysä mutta ehdotonkin joskus. Ammattina toimintaterapeutti; ymmärrän lapsen tarpeen liikkua, leikkiä ja tutkia kaikkea, mutta järki pitää olla myös mukana ja hommassa " laatua" .
ammattina lto. Varmaan ammattitauti, väkisinkin tulee työpaikan säännöt kotiin kun ne on kerran hyväksi todettu!
Ja koulutukseltani olen filosofian maisteri, ammatiltani aineenopettaja. Ja en anna lasten melskata myöskään minun tunneillani ;) Olen kai varsinainen vääpeli siis. Tosin omassa lapsuuden kodissani kuri oli paljon tiukempi ¿ itse en pysty samaan määrätietoisuuteen kuin vanhempani...