Muistellaan vanhoja kirjeenvaihto-ilmoituksia!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluan 13-17 vuotiaan kirjekaverin. Rumat ja rillipäät älkää kirjottako.

t: tyttö -78

Unohdin tämän! "Rumat ja rillipäät älkää vaivautuko"  :D taisi olla myös "läskit älkää vaivautuko"

Tätä olin minäkin tulossa muistelemaan kuina rumia, rillipäitä ja läskejä kiellettiin vastaamasta. Näin jälkikäteen ihmetyttää todella paljon, että tuollaisia ilmotuksia on menty julkaisemaan lastenlehdissä.

T. silmälasit 10-vuotiaasta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluan 13-17 vuotiaan kirjekaverin. Rumat ja rillipäät älkää kirjottako.

t: tyttö -78

Unohdin tämän! "Rumat ja rillipäät älkää vaivautuko"  :D taisi olla myös "läskit älkää vaivautuko"

Tätä olin minäkin tulossa muistelemaan kuina rumia, rillipäitä ja läskejä kiellettiin vastaamasta. Näin jälkikäteen ihmetyttää todella paljon, että tuollaisia ilmotuksia on menty julkaisemaan lastenlehdissä.

T. silmälasit 10-vuotiaasta

Minä olen ihmetellyt ja vähän kauhistellutkin samaa. Eikö silloin tosiaan tajuttu näiden lehtien toimituksissa, kuinka satuttavia ja suorastaan epäoleellisia tuollaiset vaatimukset ovat?

Toinen, mikä pisti näillä kirjeenvaihtopalstoilla silmään, oli lukuisat suomalaisten (mies)vankien kirjeenvaihtoilmoitukset. Koululaisessa tai Eläinmaailmassa niitä ei sentään ollut, mutta esim. SinäMinässä, jonka lukijakunnassa nuorimmat olivat n. 12-vuotiaita, oli näitä ilmoituksia aina silloin tällöin. Monesti olivat vielä herkkään runopoikatyyliin kirjoitettuja ja sehän tunnetusti vetoaa moniin teinityttöihin. Suosikissakin näitä ilmoituksia näkyi mutta lehden lukijakunta oli vielä 90-luvun puolessavälissä paljon vanhempaa kuin näillä tyttöjenlehdillä. Sinne ne ilmoitukset ehkä sopivatkin mutta SinäMinän toimitukselta oli aika harkitsematonta laittaa aikuisten, vankilassa olevien miesten kirjeenvaihtoilmoituksia lehteen.

PS. Ei heppätytöille eikä yhden kirjeen kirjoittajille! Kuva ois kiva.

Vierailija kirjoitti:

Oli jännää kun sai brittiläiseen Smash Hits -lehteen ilmoituksen ja tuli kasoittain kirjeitä englanniksi :D Jossain vaiheessa alkoivat nämä FB (silloin ihan matoposti Friendbook) ja Swapit ympäri maailmaa. Musamaku oli tässä ihan keskiössä, ja lyhenteet NNP (no new pals vai olikohan se need new pals), NPW (new pals welcome), ja sitä rataa 😂

Äffyt! En kestä, olin jo unohtanut!

"Apua! Olen lihava!"

Minua naurattaa vieläkin, kuinka pitkään itselläni kesti tajuta monessa ilmoituksessa ollut "Ei nimeä kuoreen!". Ihmettelin vuosia, että miten ne kirjeet ovat voineet löytää perille, jos vastaanottajan nimeä ei ole saanut laittaa kuoreen. Vihdoin hoksasin, että se taisikin tarkoittaa "ei lähettäjän nimeä kuoreen". Eräs kaverini vahvisti tämän ja sanoi, että jotkut kielsivät nimen laittamisen kuoreen mm. siksi, että vastakkaiselta sukupuolelta tulevat kirjeet olisivat olleet kiellettyjä monissa perheissä tai sitten niistä olisi kiusattu ja härnätty kyllästymiseen saakka.

Te, jotka k-vaihtoa (taas yksi nostalginen termi!) harrastitte, niin oliko teillä myös poikia kirjeenvaihtokavereina? Itselläni oli vain tyttöjä enkä muista, että olisin kummemmin nähnyt poikien kirjeenvaihtoilmoituksia missään.

up

Vierailija kirjoitti:

Se oli kans hauskaa kuinka ihmiset yritti keksiä mahdollisimman erilaisia ilmaisuja ja ne ilmoitukset kävi välillä aika villeiksi, tyyliin "BANZAI! Olen 13w immeinen eliccäs nyt kynät sauhuamaan kaikki Karvis-fanit willisti scriivailemaan ja rustailemaan seuraavin coordinaatein!!! Ja kuoreen saa tunkea myös fläbbää ja skräbää, eli ei muutaku LOISKIS MOISKIS JA SII JUU SUUN!!!""

"Banzai!" ja "immeinen" oli ilmoitusten muotitermejä jossain vaiheessa :D

Kauhulla vasta muistelimme kaverin kanssa kirjeenvaihtoilmoituksia, joita nuorilla oli vielä 80-90-luvullakin esim. teksti-tv:ssä. Usein oli valehtelematta todellakin lause: "lihavat ja rillipäät älköön vaivautuko vastaamaan". Ei menisi nykyään läpi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se oli kans hauskaa kuinka ihmiset yritti keksiä mahdollisimman erilaisia ilmaisuja ja ne ilmoitukset kävi välillä aika villeiksi, tyyliin "BANZAI! Olen 13w immeinen eliccäs nyt kynät sauhuamaan kaikki Karvis-fanit willisti scriivailemaan ja rustailemaan seuraavin coordinaatein!!! Ja kuoreen saa tunkea myös fläbbää ja skräbää, eli ei muutaku LOISKIS MOISKIS JA SII JUU SUUN!!!""

"Banzai!" ja "immeinen" oli ilmoitusten muotitermejä jossain vaiheessa :D

Karvisella oli tapana huutaa Banzai (joka taitaa olla joku aasialainen taisteluhuuto) hyökätessään lasagnen kimppuun..

Mulla oli kirjekamuina myös poikia ja ympäri maailmaa. Muistaakseni Keniasta, Skotlannista, Englannista, Filippiineiltä, Länsi-Saksasta, Itä-Saksasta, Italiasta. Jep, Saksa oli silloin vielä jakautunut kahtia. Sitten huhuttiin, että noista köyhemmistä maista toivoivat aina tavaralähetyksiä ja jollekin oli käynyt niin, että yks päivä ovikello oli vaan soinut ja joku ghanalainen oli seissyt oven takana, että terve, tulin kylään :D En tiedä oliko urbaanilegendaa. Mä sain kenialaiselta kamultani rahaa. Ja jossain siellä on mun lähettämiä markkoja haha.

Ajatelkaa miten maailma on muuttunut. Tuolloin lapsi pystyi julkisemaan nimensä ja osoitteensa lehdessä ilman että siitä seurasi mitään pahaa. Olin todellinen kirjoittelija ja minulla oli kymmeniä ilmoituksia. Koskaan en saanut mitään asiatonta postia.

Minulla oli lapsena silmälasit ja olin pullea. Selailin joskus 11-vuotiaana jotain nuortenlehteä, en enää muista mitä. Muistan kuinka hämmentävän monessa ilmoituksessa oli tuo "Ei läskeille tai rillipäille" Sitten itkin äidille, että kukaan ei halua kirjoitella kanssani. Äiti sanoi että älä nyt valehtele ja näytin lehteä. Hänkään ei voinut uskoa että tuollaisia ilmoituksia julkaistiin :D

Minulla oli kans kymmeniä kirjekavereita ympäri Suomen. Oliko ne fb ja swäpit niitä pieniä vihkoja mitä kierrätettiin kirjekaverilta toiselle? En muista mitä niihin kirjoitettiin? Tein myös serkkuni kanssa eläinlehteä jota jotkut tilasivat, ilmoitus tais olla Lemmikkilehdessä. He siis lähettivät tyyliin 3 markkaa meille postissa ja me tehtiin käsin identtiset lehdet kaikille tilaajille. Vm.1980

Mulla oli yksi kirjekaveri, serkkuni harrasti tätä enemmän ja halusin itsekkin jotain tekemistä. Kirjoiteltiin muutamat kirjeet Tampereella asuvan tytön kanssa. Sen jälkeen kun lähetin lemmikeistämme kuvia, taisi olla tosi hyvä kuva toisesta koirasta ja sitten omasta hamsteristani, tyttö ei enää kirjoittanut. Ja jäi ne kuvat sille. Että jos omatunto kolkuttaa, niin tänne ne takas!!! 😂

Musamaullasi ei ole väliä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluan 13-17 vuotiaan kirjekaverin. Rumat ja rillipäät älkää kirjottako.

t: tyttö -78

Unohdin tämän! "Rumat ja rillipäät älkää vaivautuko"  :D taisi olla myös "läskit älkää vaivautuko"

Tätä olin minäkin tulossa muistelemaan kuina rumia, rillipäitä ja läskejä kiellettiin vastaamasta. Näin jälkikäteen ihmetyttää todella paljon, että tuollaisia ilmotuksia on menty julkaisemaan lastenlehdissä.

T. silmälasit 10-vuotiaasta

Minä olen ihmetellyt ja vähän kauhistellutkin samaa. Eikö silloin tosiaan tajuttu näiden lehtien toimituksissa, kuinka satuttavia ja suorastaan epäoleellisia tuollaiset vaatimukset ovat?

Toinen, mikä pisti näillä kirjeenvaihtopalstoilla silmään, oli lukuisat suomalaisten (mies)vankien kirjeenvaihtoilmoitukset. Koululaisessa tai Eläinmaailmassa niitä ei sentään ollut, mutta esim. SinäMinässä, jonka lukijakunnassa nuorimmat olivat n. 12-vuotiaita, oli näitä ilmoituksia aina silloin tällöin. Monesti olivat vielä herkkään runopoikatyyliin kirjoitettuja ja sehän tunnetusti vetoaa moniin teinityttöihin. Suosikissakin näitä ilmoituksia näkyi mutta lehden lukijakunta oli vielä 90-luvun puolessavälissä paljon vanhempaa kuin näillä tyttöjenlehdillä. Sinne ne ilmoitukset ehkä sopivatkin mutta SinäMinän toimitukselta oli aika harkitsematonta laittaa aikuisten, vankilassa olevien miesten kirjeenvaihtoilmoituksia lehteen.

Mulla tulee mieleen, että kerran jossain lehdessä, tyyliin just SinäMinä tai suosikki, oli tällainen herkkään tapaan kirjoitettu kirje ja siihen perään oli sitten laitettu saateteksti tyyliin: "Tämän tekstin kirjoittaja istuu vankilassa rangaistusta..." jne. ja allekirjoituksena oli tyyliin Suomen vankeinhoitolaitos. Sain sen käsityksen että vankilasta käsin työntekijät lukevat lähtevät kirjeet läpi ja siksi oli tällainen saate perässä.

Aloitustervehdyksinä yhdessä vaiheessa in olivat Moicca, tsau (tai zau?) ja Ciao!

 

Mulla oli kerran ilmoitus jossain heppalehdessä. Ilmoituksen julkaisu kesti varmaan 7 kuukautta, vähän ihmetytti kun yhtäkkiä postilaatikko alkoi täyttyä kirjeistä (siinä vaiheessa olin jo unohtanut koko asian). Olin varmaan kirjoittanut, että 0-100 vuotiaat saa kirjoittaa ja vastaan kaikille. No en vastannut kun kirjeitä tuli varmaan joku 80. 

Me saatiin koulun kautta kansainvälisiä kirjekavereita. Mulla oli ala- ja yläasteella (kyllä, nämä "suhteet" kestivät useampia vuosia, aloitinkohan 12-vuotiaana) kirjekavereita Espanjasta (1), Italiasta (2), Sveitsistä (1) ja Malesiasta (1). Kaikki olivat tietysti poikia. ;) Yhden italialaisen luoksi suunniteltiin jopa menevämme kylään (äidin kanssa), mutta yh-äidillä ei kait koskaan riittänyt rahat moiseen luksusmatkaan (lomat vietettiin aina kotimaassa sukulaisten luona). 

Olen nyt 43-vuotias, mutta muistan vieläkin, että italialaisten nimet oli Giuliano ja Maurizio (muistan itseasiassa sukunimetkin ;) ) ja sen sveitsiläisen nimi oli Rosario. 

Puhuttiin lähinnä musiikista ja harrastuksista ja vaihdeltiin valokuvia ja lehdistä leikattuja kuvia omista maista, Rosario taisi olla vähän rikkaammasta perheestä kun siltä tuli pari kertaa vuodessa ihan pakettejakin, joissa mm. sveitsiläistä suklaata. Lopetin itseasiassa sen kanssa kirjoittelun, koska mua hävetti ettei mulla ollut ikinä varaa laittaa sille pakettia (ja se, että lopetin, hävettää vieläkin). 

Mieleeni jäi joskus Hevoshullussa ollut kirjeenvaihtoilmoitus jossa mainittiin "Voit harrastaa joko ratsastusta tai ridausta" :D

Ridaushan oli siis "cool" muoto sanasta ratsastaa ja ne tarkoittavat ihan samaa asiaa.