Mitä sanoa tutulle, jonka äiti kuoli yllättäen?
Ei oltu mitenkään hyviä kavereita, sellaisia harrastustuttuja vaan. Sunnutaina kysyin, onko hän tulossa illalla harrastukseen ja sanoi kyllä. Häntä ei illalla näkynyt, joten lähetin viestiä ja kysyin mikä tuli. Hän vastasi että äiti kuoli.
Ilmeisesti hyvin yllättäen, äiti oli suht nuori (55 vuotias). Lähetin viestin ja sanoin että olen pahoillani, paljon voimis ja että ottaa yhteyttä jos vpin olla jotenkin avuksi.
Nähtiin joka viikko kahdesti tuolla harrastuksen parissa. Oliko tuo mitä sanoin ihan ok? Miten voisin olla tukena? Ajattelin että hänellä varmasti paljon viestiä ja soittoja tms sataa ja paljon ihmisiä jotka tarkoittavat hyvää, en halua olla tungetteleva. Annanko asian nyt olla vai voinko joskus uudestaan lähettää viestiä ja kysyä, miten tuttuni voi ja jos hän vaikka tarvitsee apua kaupassakäyntiin tms.
Kommentit (34)
Vierailija kirjoitti:
Kantsii myöhemminkin kysellä, että miten menee ja voiko olla avuksi tms. Monet ottaa etäisyyttä ja se on todella kylmäävää... Ei hän välttämättä mitään haluakaan, avun tarjoaminen on usein itsessään jo tarpeeksi. Ja sen huomioiminen, että tilanne jatkuu hautajaisten jälkeenkin jne.
Tuolalinen on huonoa käytöstä ja vainoa. Munkin etiset kaverit kyseli että miten menee joo se on ok mutta ei useammin kuin kerran viikkoon.
Vierailija kirjoitti:
Kantsii myöhemminkin kysellä, että miten menee ja voiko olla avuksi tms. Monet ottaa etäisyyttä ja se on todella kylmäävää... Ei hän välttämättä mitään haluakaan, avun tarjoaminen on usein itsessään jo tarpeeksi. Ja sen huomioiminen, että tilanne jatkuu hautajaisten jälkeenkin jne.
Tässäkin kannattaa muistaa, että ihmiset surevat todella eri tavoin. Itse halusin vaan sulkeutua ja olla ihan vaan tiiviin lähipiirin kanssa. Ei noista kyselyistä mitään haittaa toki ollut, mutta ei niistä mitään apuakaan ollut. Tuntui lähinnä oudolta kun ihmiset, jotka eivät muuten koskaan ole yhteydessä olivat nyt yhtäkkiä iholla.
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa on yksi sitkeä trolli.
Pyydä miestäsi tai uuta läheistäsi hoitamaanmt ongelmasi hakkaamalla kuntoon. Se tekee hetken kipeeää mutta tarkoitus on hyvä. Tai sitten olet vain per*aukinen pulih*ora joka on sitä mieltä että kun ei häntä mieleistellä ja olla saamaa mieltä on vastapuoli provo, trolli, ilkeä, mt ongelmainen jne.
Kaikki mita rakastan kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki mita rakastan kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki mita rakastan kirjoitti:
No vaikka niinkuin että otan osaa!
No luitko edes koko tekstiä?
Tuskin luki tai ainakaan ymmärsi lukemaansa. Tää tyyppi kirjoittelee aina mitä sattuu. On joko provo ja varmaan vähän mtt-ongelmainen tai sitten asperger jolla ei ole käytöstapoja.
En ole provo, asperger enkä mielenterveysongelmainen. Ymmärrätkö tämänä vai onko sinulla ongelia ymmärtämisen kanssa.
Ikinä kukaan normaali ei tarjoa tukea yhtään mitäänn. Jokaisen normaalin ihmisen kuuluu tulla toimeen omillaan ilman tukea keneltäkään. Ymäärrätkö. Tuen pyytäminen ja antaminen on merkki vakavista mielenterveys onelmist.a
Eli jos joku 80-vuotias mummo liukastuu eikä pääse ylös, niin jätät siihen maahan makaamaan? Vaikka pakkasta olisi 30 astetta? Sitä kutsutaan heitteille jätöksi ja on laissa rangaistava teko. Onneksi, kun oma äitini kaatui, niin paikalle osui auttavia ihmisiä. Entä jos osut kolaripaikalle ensimmäisenä? Jätätkö soittamasta hätänumeroon?
Mua ei todellakaan kiinnosta jos mummeli makaa maassa jäätykööt siihen. Kolarista voi sanoa että ei huomannut.
Miksi minä auttaisin yhtään ketään? Ei minuakaan kukaan ole koskaan auttanut ei ekanluoka läksysissä eikä missään muussakaan. Jokainen tulkoot omillaan toimeen jos ei onnistu niin se on sitten voivoi
No huonosta lapsuudesta näköjään se katkeruus kumpuaa. Ikävää, että sinulla on ollut huono lapsuus. Eikä ilmeisesti ystäviäkään ole ollut. Kannattaisiko jutella psykologille asiasta? Olet täysin empatiakyvytön ihminen.
Kaikki mita rakastan kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kantsii myöhemminkin kysellä, että miten menee ja voiko olla avuksi tms. Monet ottaa etäisyyttä ja se on todella kylmäävää... Ei hän välttämättä mitään haluakaan, avun tarjoaminen on usein itsessään jo tarpeeksi. Ja sen huomioiminen, että tilanne jatkuu hautajaisten jälkeenkin jne.
Tuolalinen on huonoa käytöstä ja vainoa. Munkin etiset kaverit kyseli että miten menee joo se on ok mutta ei useammin kuin kerran viikkoon.
Kaverisi ovat kyllä varmaan hyvin pian entisiä. Sua ei kukaan jaksa.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki mita rakastan kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kantsii myöhemminkin kysellä, että miten menee ja voiko olla avuksi tms. Monet ottaa etäisyyttä ja se on todella kylmäävää... Ei hän välttämättä mitään haluakaan, avun tarjoaminen on usein itsessään jo tarpeeksi. Ja sen huomioiminen, että tilanne jatkuu hautajaisten jälkeenkin jne.
Tuolalinen on huonoa käytöstä ja vainoa. Munkin etiset kaverit kyseli että miten menee joo se on ok mutta ei useammin kuin kerran viikkoon.
Kaverisi ovat kyllä varmaan hyvin pian entisiä. Sua ei kukaan jaksa.
Minä olen kavereihini välini katkaissut. Eihän huonosti käyttäytyviä ihmishirviöitä kukaan sivistynyt ihminen päästä lähelleen. Minä tein sen virheen tunnustan.
Tuo viesti riittää. Voithan tietenkin seuraavaksi kun tapaatte, kysyä miten menee ja vaikka halata.
Jos ette muuten tunne, niin jätä asia siihen.
Sano se, mitä sanot aidosta empatiasta, vaikka sanoisit vähänkin. Pahimmalta tuntui ne, jotka tuntuivat sellaiselta että sanotaan nyt näin, kun näin pitää sanoa. Paras apu oli heistä, joilta on itseltäkin äiti kuollut.
Jos alkaa näyttää, ettei tuttusi selviä arjestaan, voit tarjota apuasi, jos sinulla on oikeasti tarjota.
Ja sellainen, mitä minun kohdallani ei kukaan tajunnut, voit ottaa asian esille paljon myöhemmin ja kysyä varovasti, miten on selvinnyt asiasta. Minä olisin halunnut puhua aiheesta sitten myöhemmin, muutaman kuukauden, puolen vuoden tai vuoden jälkeen. Siinä vaiheessa kukaan ei enää kysynyt asiasta, vaikka surun pahin vaihe kestikin vuoden.
Kivikissaäiti on saanut terhakkaan haastajan.
Kaikki mita rakastan kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki mita rakastan kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kantsii myöhemminkin kysellä, että miten menee ja voiko olla avuksi tms. Monet ottaa etäisyyttä ja se on todella kylmäävää... Ei hän välttämättä mitään haluakaan, avun tarjoaminen on usein itsessään jo tarpeeksi. Ja sen huomioiminen, että tilanne jatkuu hautajaisten jälkeenkin jne.
Tuolalinen on huonoa käytöstä ja vainoa. Munkin etiset kaverit kyseli että miten menee joo se on ok mutta ei useammin kuin kerran viikkoon.
Kaverisi ovat kyllä varmaan hyvin pian entisiä. Sua ei kukaan jaksa.
Minä olen kavereihini välini katkaissut. Eihän huonosti käyttäytyviä ihmishirviöitä kukaan sivistynyt ihminen päästä lähelleen. Minä tein sen virheen tunnustan.
Oletko koskaan katsonut peiliin? Yleensä se ongelma löytyy sieltä. Ei se koko muu maailma voi olla väärässä. Olisi kyllä kurjaa, jos ei olisi ystäviä.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki mita rakastan kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki mita rakastan kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kantsii myöhemminkin kysellä, että miten menee ja voiko olla avuksi tms. Monet ottaa etäisyyttä ja se on todella kylmäävää... Ei hän välttämättä mitään haluakaan, avun tarjoaminen on usein itsessään jo tarpeeksi. Ja sen huomioiminen, että tilanne jatkuu hautajaisten jälkeenkin jne.
Tuolalinen on huonoa käytöstä ja vainoa. Munkin etiset kaverit kyseli että miten menee joo se on ok mutta ei useammin kuin kerran viikkoon.
Kaverisi ovat kyllä varmaan hyvin pian entisiä. Sua ei kukaan jaksa.
Minä olen kavereihini välini katkaissut. Eihän huonosti käyttäytyviä ihmishirviöitä kukaan sivistynyt ihminen päästä lähelleen. Minä tein sen virheen tunnustan.
Oletko koskaan katsonut peiliin? Yleensä se ongelma löytyy sieltä. Ei se koko muu maailma voi olla väärässä. Olisi kyllä kurjaa, jos ei olisi ystäviä.
Olen katsonut peiliin. Sieltä ei näy yhätkään ongelmaa. Katsos kun kennellekkään ei kuulu lässyttää kohtukuoleman jälkeen terapiasta jne höpölöpölöpöstä yhtään mitään. Nuo ihmiset eivät voi olla täysjärkisiä. Elämä ilma niitä on humattavan paljon helpompaa kuin niiden kanssa.
Niin ka kaikkiin kavereihin en ole laittanut välejä poikki.
Kaikki mita rakastan kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki mita rakastan kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki mita rakastan kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kantsii myöhemminkin kysellä, että miten menee ja voiko olla avuksi tms. Monet ottaa etäisyyttä ja se on todella kylmäävää... Ei hän välttämättä mitään haluakaan, avun tarjoaminen on usein itsessään jo tarpeeksi. Ja sen huomioiminen, että tilanne jatkuu hautajaisten jälkeenkin jne.
Tuolalinen on huonoa käytöstä ja vainoa. Munkin etiset kaverit kyseli että miten menee joo se on ok mutta ei useammin kuin kerran viikkoon.
Kaverisi ovat kyllä varmaan hyvin pian entisiä. Sua ei kukaan jaksa.
Minä olen kavereihini välini katkaissut. Eihän huonosti käyttäytyviä ihmishirviöitä kukaan sivistynyt ihminen päästä lähelleen. Minä tein sen virheen tunnustan.
Oletko koskaan katsonut peiliin? Yleensä se ongelma löytyy sieltä. Ei se koko muu maailma voi olla väärässä. Olisi kyllä kurjaa, jos ei olisi ystäviä.
Olen katsonut peiliin. Sieltä ei näy yhätkään ongelmaa. Katsos kun kennellekkään ei kuulu lässyttää kohtukuoleman jälkeen terapiasta jne höpölöpölöpöstä yhtään mitään. Nuo ihmiset eivät voi olla täysjärkisiä. Elämä ilma niitä on humattavan paljon helpompaa kuin niiden kanssa.
Niin ka kaikkiin kavereihin en ole laittanut välejä poikki.
Ulkona paistaa aurinko. Lähde ulos, jos vaikka rauhoittuisit.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki mita rakastan kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki mita rakastan kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki mita rakastan kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kantsii myöhemminkin kysellä, että miten menee ja voiko olla avuksi tms. Monet ottaa etäisyyttä ja se on todella kylmäävää... Ei hän välttämättä mitään haluakaan, avun tarjoaminen on usein itsessään jo tarpeeksi. Ja sen huomioiminen, että tilanne jatkuu hautajaisten jälkeenkin jne.
Tuolalinen on huonoa käytöstä ja vainoa. Munkin etiset kaverit kyseli että miten menee joo se on ok mutta ei useammin kuin kerran viikkoon.
Kaverisi ovat kyllä varmaan hyvin pian entisiä. Sua ei kukaan jaksa.
Minä olen kavereihini välini katkaissut. Eihän huonosti käyttäytyviä ihmishirviöitä kukaan sivistynyt ihminen päästä lähelleen. Minä tein sen virheen tunnustan.
Oletko koskaan katsonut peiliin? Yleensä se ongelma löytyy sieltä. Ei se koko muu maailma voi olla väärässä. Olisi kyllä kurjaa, jos ei olisi ystäviä.
Olen katsonut peiliin. Sieltä ei näy yhätkään ongelmaa. Katsos kun kennellekkään ei kuulu lässyttää kohtukuoleman jälkeen terapiasta jne höpölöpölöpöstä yhtään mitään. Nuo ihmiset eivät voi olla täysjärkisiä. Elämä ilma niitä on humattavan paljon helpompaa kuin niiden kanssa.
Niin ka kaikkiin kavereihin en ole laittanut välejä poikki.
Ulkona paistaa aurinko. Lähde ulos, jos vaikka rauhoittuisit.
En ulkoile kuin koirien ja hevosten takia. Koirat on käytetty päivälenkillä ja tallille en näin kylmäällä mene. Olen täysin rauhallinen ja sinäkin pääset lukemaan iltapäivälehdistä uutisen jos satun suuttumaan tuhoa talon siihen kuntoon että vahinkojen arvo on siinä kohtaa yli 500 000€
Tässä ketjussa on yksi sitkeä trolli.