Oletko löytänyt jotain arvokasta?
Olin matkalla Kittilästä Ouluun ja pysähdyin eräällä huoltoasemalla. Kävin pisulla ja löysin sieltä lompakon, jossa oli rahaa 1600mk, kirjastokortti, opiskelijakortti, tunnussana pankkikorttiin ja jopa saldo, jossa mainittu summa 6000mk opintorahoja. Vein lompakon Kemin poliisiin, jossa annoin kaikki omatkin tiedot, jos vaikka nuori neitonen haluaisi kiittää löydöstäni. En vaatinut löytöpalkkiota, koska ajattelin hänen olevan köyhä opiskelija. Mitään ei kuulunut, eikä kiitoksen sanaa. Noin kiittämätön nuori. Jos olisin tiennyt, niin olisin pitänyt ainakin sen käteisumman, koska matkaa tuli minullekin ylimääräistä Kemin poliisiin moin 50km keskellä yötä.
Kommentit (29)
Näin ne nuoret nykyään käyttäytyy. Ei mitään kunnioitusta rehellisyyteen. Onko kenelläkään enää omaatuntoa. Eletään vain itseä varten, eli minä ja minä vain eikä kukaan muu. Hävetkää nuoret !!!! Eikö tuossakin ap. tapauksessa nuori nainen olisi voinut edes soittaa ja kiittää.
Kerran löysin 50 euron setelin kaupan kassan kohdalta. Raha kylläkin livahti omaan taskuun.
Kokkikoulussa ollessani opetusravintolan (baari) edellinen käyttäjä oli jemmannut roskakoriin kaksi pulloa punaviiniä ja ison lekan Kossua sekä salmiakkimikserin. Niillä meni pari iltaa rattoisasti.
Löysin kioskin veikkauspöydältä lompakon.
Kurkistin sisään, siellä 700€ ja muutamia kortteja.
Tunsin lompakon omistajan, asutaan pienellä paikkakunnalla, joten ajoin hänen luo viemään lompakon.
Ei ollut vielä huomannutkaan unohdusta.
Vedet silmissä kiitteli, antoi löytöpalkkionkin
Vanhoilla ihmisillä outo tapa pitää paljon käteistä ...
Mieheni löysi kerran parkkipaikalta nahkatakin (vuosi jotain -90), jossa oli lompakko, rahaa ja ehkä jokin kosimista varten oleva kultainen timanttisormus. Osoitteet olivat myös takin taskussa, kun mieheni soitti hänelle, joten hän soitti takaisin. Kiitokseksi hän lähetti miehelleni ihanan lahjapaketin, joka sisälsi aivan ihania tuotteita. Oli hän onnellinen, koska se sormus olikin vielä isoäidin perintösormus. Oli hän raukka ollut paniikissa sen hukatessa, mutta onneksi rehellinen ihminen löysi sen. Se mies oli mieheni ja saimme 2pv kylpyläloman (tosin mieheni sai sen ilmaisen,). Taisi olla se sormus kalliskin ja merkitsi hänelle tosi paljon tunnearvoltaankin. Onnellinen loppu!!!!
Löysin naapurista poikamiehen, joka on nyt minun avomieheni.
Kyllä oli mielessäni jättää huoltoaseman henkilökunnalle sen tytön lompakko, vaan kun se sattui olemaan varsinainen räkäläbaari. Baarimikkokin hyvin epämääräinen rasvahiuksinen (mietin asiaa tarkoin parkkipaikalla), joten päädyin ajamaan Kemin poliisilaitokselle, jotta tiesin varmuudella lompakon päätyvän takaisin omistajalle. Sitä en nyt tiedä menikö oikeaan osoitteeseen. Kyllä minä ainakin kiittäisin löytäjää, jos saisin takaisin tärkeän omaisuuden.
Pari fillaria ja muuta irtaimistoa löytäny pyörävarastoista
Vierailija kirjoitti:
Kerran löysin 50 euron setelin kaupan kassan kohdalta. Raha kylläkin livahti omaan taskuun.
Syylistyit varkauteen. Oletko tyytyväinen itseesi?
Vierailija kirjoitti:
Löysin naapurista poikamiehen, joka on nyt minun avomieheni.
Onko hyvä perse?
Jonkun kerran.... Kaupungin puisto-osastolla kesätöissä 80-luvulla kaksi kertaa löysin liikenneympyrän mäkkiroskien seasta setelin, toinen oli 100 mk ja toinen 500 markkaa. Joillain on sitten rahaa heittää pois...sama kävi Ruotsissa eläinpuistossa, huomasin 100 kruunun setelin leijailevan ohitseni. Ostin muistaakseni rinkan sillä rahalla.
Pari vuotta sitten löysin karanneen mixkoiran klo 11.30. Otin kotiini. Käytin lenkillä myös yöllä kun se vinkui ulos, ja syötin. Vein aamulla Viikkiin, myöhästyin sen takia tunnin töistäkin. Huomasin sitten töissä karkurit- sivustolla ilmoituksen siitä koirasta, soitin numeroon ja kerroin että sieltä koirasi löytyy. Koira oli karannut Tuusulan puolelta saakka ja päätynyt Vantaan Vaaralaan. Omistaja oli kovin tylyn oloinen ja ei edes kiitosta sanonut!... Alkoi harmittaa, että vein Viikkiin... toivottavasti piti huolta koirastaan.
Joku kuolinpesä tyhjensi kamojaan roskikseen, ja pelastin 6 kpl Oiva Toikan signeerattuja lintuja ja aika monta maljakkoa, joilla arvoa n. 100 euroa kappale. Oli savupiippuleima- Arabiaakin. Oli sentään jätetty lasinkeräysroskiksen eteen koriin, että tästä saa ottaa....
Kirppareilla teen vielä edelleen löytöjä. Sanon löydöksi, jos saan sen alle viidellä eurolla ja arvo on moninkertainen. Viimeksi ostin eurolla kirpparilta kehystetyn taulun, jonka tekijä on taiteilijamatrikkelissa ja arvo on monta sataa euroa. Eli käytännössä löysin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerran löysin 50 euron setelin kaupan kassan kohdalta. Raha kylläkin livahti omaan taskuun.
Syylistyit varkauteen. Oletko tyytyväinen itseesi?
Sinulleko se olisi pitänyt antaa?
Löysin erään lihatalon grillimakkarasta tiskiharjasta lahteneen harjastupon. Olisi pitänyt olla yhteydessä asiakaspalveluun, että mahdollisesti olisi saanut itselleen myös sen lopunkin harjan...
Aijaa. Jännää, että minun tavaroitani ei palauteta. Vaikka niissä lukisi nimikin. Terveisiä Pohjanmaalle.
Vierailija kirjoitti:
Löysin kioskin veikkauspöydältä lompakon.
Kurkistin sisään, siellä 700€ ja muutamia kortteja.
Tunsin lompakon omistajan, asutaan pienellä paikkakunnalla, joten ajoin hänen luo viemään lompakon.
Ei ollut vielä huomannutkaan unohdusta.
Vedet silmissä kiitteli, antoi löytöpalkkionkin
Vanhoilla ihmisillä outo tapa pitää paljon käteistä ...
Työkaverillani (hieman yli 50-v. ukko) on aina pullistelevassa, vanhassa lompakossa paksu nippu seteleitä, useita satoja euroja rahaa. Saattaa myös leuhottaa noilla rahoilla, hän oli esitellyt tuoreita 50 euron seteleitä toiselle työkaverilleni, että kokeilepa minkä tuntuisia nämä ovat.
Vierailija kirjoitti:
Näin ne nuoret nykyään käyttäytyy. Ei mitään kunnioitusta rehellisyyteen. Onko kenelläkään enää omaatuntoa. Eletään vain itseä varten, eli minä ja minä vain eikä kukaan muu. Hävetkää nuoret !!!! Eikö tuossakin ap. tapauksessa nuori nainen olisi voinut edes soittaa ja kiittää.
Ko. opiskelija on tänä päivänä lähemmäs 40 vuotias, ei varsinaisesti nykynuorisoa... siirryttiin euroihin 2002.
Kirpputorilta löysin aikoinaan design-esineen muutamalla markalla. Puhdistin ja kunnostin sen ja sain siitä pari tuhatta markkaa.
Vierailija kirjoitti:
Näin ne nuoret nykyään käyttäytyy. Ei mitään kunnioitusta rehellisyyteen. Onko kenelläkään enää omaatuntoa. Eletään vain itseä varten, eli minä ja minä vain eikä kukaan muu. Hävetkää nuoret !!!! Eikö tuossakin ap. tapauksessa nuori nainen olisi voinut edes soittaa ja kiittää.
Näin ne vanhukset nykyään käyttäytyy. Leimataan koko ryhmä yhden tapauksen perusteella. Eikö kellään ole enää järkeä päässä, pitää vain päästä ilkeilemään. Hävetkää vanhukset!!!
Poliisi on ilmoittanut tavaroidensa hakijalle, että löytäjä ei halua löytöpalkkiota eikä näin ollen ole edes oikein antaa löytäjän tietoja.
No olisit pyytänyt sen löytöpalkkion. Olisit myös voinut toimittaa lompakon huoltoaseman henkilökunnalle, niin olisit välttynyt ylimääräiseltä matkalta.
Minä olen löytänyt kerran 30 euroa seteleinä kadulta. Pidin ne tietysti, koska en voinut selvittää omistajaa. Ja kerran löysin pienen mp3-soittimen, joka ei ollut uutenakaan kovin arvokas. Soitin oli täynnä Eminemin "musiikkia", joten päätin että kadottaja ei varmaankaan tarvitse sitä. ;)