Lue keskustelun säännöt.
Asia, mikä uskonnoissa mättää itselleni
25.02.2018 |
Maailmassa on tuhansia, ellei kymmeniä tuhansia uskontoja, suuria tai pieniä. Suurimmassa osassa näistä uskonnoista uskotaan johonkin tiettyyn jumalaan tai jumaliin. Todennäköisesti suurin osa tällaisista uskonnoista myös kieltää muiden jumalien tunnustamisen täysin.
Sinun uskontosi kilpailee tuhansia muita uskontoja vastaan. Sinun jumalasi, jonka/joiden mukaan hän tai he ovat ainoa olemassa oleva jumala kilpailee tuhansia ja taas tuhansia muita jumalia vastaan, joista suuri osa myös vannoo olevansa ainoa oikea jumala.
Mikä on se todennäköisyys, että niistä tuhansista jumalista juuri sinun jumalasi on se ainoa oikea jumala? Kuinka voit olla sataprosenttisen varma siitä, että juuri sinä olet tässä asiassa oikeassa eikä esimerkiksi hindu tai vaikka Tässä kohtaa itselläni tulee logiikka vastaan.
Monet sanovat, että he yksinkertaisesti tietävät oman jumalansa olevan se ainoa oikea. Heidän jumalansa on ilmestynyt heille tai he ovat jollain muulla tavalla saaneet tietää jumalansa varmasti olevan olemassa. Olen kuullut myös sanottavan, että esimerkiksi kristinuskon Jumala on oikea jumala, mutta muiden uskontojen jumalat eivät ole oikeita, vaan sellaisten ihmisten mielikuvituksen tuotetta, jotka haluavat uskoa johonkin yliluonnolliseen.
Näinhän voi kuitenkin sanoa kuka tahansa. Kuka tahansa voi yhtä lailla sanoa, että sinun jumalasi on mielikuvituksesi tuotetta. Kuka tahansa voi väittää, että hänen jumalansa on todistanut olemassaolonsa ja sinun jumalasi ilmestyminen oli omaa mielikuvitustasi. Miten suhtaudut tähän?
Oma kantani on, että joko yksikään jumala ei ole olemassa tai sitten kaikki jumalat ovat olemassa. Ajatus, että on olemassa vain yksi jumala ja kaikki muut tuhannet jumalat ovat ihmisen keksimiä ei omasta mielestäni kuulosta järkevältä.
Kannatan uskonnonvapautta, eli tämä ei missään nimessä ollut hyökkäys. Saa keskustella kommenteissa.
Kommentit (44)
Uskossa on kysymys uskomisesta, vastoin kaikkia todennäköisyyksiäkin. Jos esim. Jumalan olemassaolo ( tai ainut oikea Jumala, niinkun tässä tais olla kyseessä) olisi todistettu, ei se olisi uskoa vaan tiedettä. T. Agnostikko
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uskossa on kysymys uskomisesta, vastoin kaikkia todennäköisyyksiäkin. Jos esim. Jumalan olemassaolo ( tai ainut oikea Jumala, niinkun tässä tais olla kyseessä) olisi todistettu, ei se olisi uskoa vaan tiedettä. T. Agnostikko
Juuri näin. Tässä on asian ydin. Jos sinulla olisi varma tieto asiasta, mihin tarvittaisiin uskoa?
Itseäni kyllä kovasti hämmästyttää, että tänä päivänä joku oikeasti uskoo, että nuo tarut olisivat totta. Ja että elämä muka jatkuu kuoleman jälkeen. Ymmärrän, että se ajatus on tuonut lohtua jonkun pikkupirtin porukalle aikanaan kun on ollut rankka elämä, lapsia kuollut jne. mutta mihin nykyihminen enää jotain henkiä tarvitsee? Täällä ollaan aikamme ja kuollaan pois. Thats it!
Se miten kukakin sen ajan viettää on toki jokaisen oma asia. Pahimpia julmureita ne kristinuskon levittäjät ovat silti olleet, siitä ei päästä mihinkään. Se oli henki tai tää meen uskonto, niin ihme kun ihmiset valitsi pitää henkikultansa. Uskonnot ovat tuoneet myös niin paljon pahaa ja kärsimystä, että hirvittää.
Näistä asioista ei kannata yrittää keskustella järkevästi, koska se on mahdotonta. Uskovaisten perustelut ovat aina kuin vammaisen pikkulapsen suusta.
Tulee vaan vihaiseksi kun kuuntelee aikuisten ihmisten typerääkin typerämpiä solkotuksia.
"Johan nyt jo Raamatussakin.." Voi vitulla päähän saatana.
Buddhalaisuudessa ei periaatteessa uskota jumaliin, halutaan vain lopettaa oma elämä. Hindulaisuudessa uskotaan jumaliin, mutta halutaan silti lopettaa oma elämä. Useimmissa "vanhoissa" uskonnoissa uskotaan, että esi-isät jatkavat vähän niin kuin jumalolentoina jälkikasvunsa seuraamista. Lisäksi voi olla kaikenlaisia luonnonhenkiä. Useimmissa näissä ei lainkaan kielletä uskomasta myös muitten uskontojen jumaliin, vaikka ehkä ajatellaankin, että jotkut tietyt jumalolennot ovat juuri "meitä varten". Juutalaisuus lähti toisin. Oli yksi Jumala, joka ilmoitti itsensä yhdelle miehelle. Oli kiellettyä turvata muihin jumaliin (vaikka sitä käytännössä tehtiin, mutta siitä seurasi rangaistus). Muita oikeita jumalia ei näet ole, korkeintaan jotain henkiolentoja, joiden palvomista oikea Jumala mustasukkaisesti vihaa. Kristityt uskovat tähän samaan Jumalaan. Myös muslimit ajattelevat uskovansa tähän samaan Jumalaan. Eli ei maailmassa ole kuin yksi Jumala, joka vaatii että juuri häntä palvotaan. Siksi haluan palvella juuri häntä. Kristittynä, koska kyseinen Jumala on vaativa Jumala. Hänen tahtoaan on toteltava pilkuntarkasti. Ellei sitten satu kuulumaan "lunastettuun" porukkaan. Siihen, jonka Jumala itse Jeesuksen hahmossa osti itselleen. Siinä on highway to heaven.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä uskon että jos jumala on olemassa niin se ei todennäköisesti ole niin pikkusieluinen, että välittäisi millä nimellä joku matti meikäläinen sitä kutsuu. Eli ihan sama uskotko allahiin, vishnuun vai kristittyjen jumalaan, tuskin jumalaa kiinostaa miten nimität uskoasi. Tärkeintä on elää kohdellen itseään ja muita hyvin, ei niinkään pakonomainen jumalan palvominen ja uskonnoista kiistely. Esimerkiksi Japanin saarille ovat kaikki jumalat tervetulleita. Siellä uskotaan, että mitä enemmän jumalia sen voimakkaampi japani on. Ja on ihan tavallista viettää esim shintolaiset häät ja buddhalaiset hautajaiset. Tuskimpa jumalaa kiinostaa mitä värssyjä sinun häissäsi lauletaan.
sinä joka epäilet jumalan olemassaoloa rukoile seuraavasti: Herra Jeesus, jos olet olemassa ja haluat tehdä itsesi tunnetuksi minulle, niin pyydän sinua tee minusta lapsesi ja auta minua uskomaan sinuun niin kuin sinä haluat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikös joku korkea katolinen? Ole sanonut, että yhteen Jumalaan uskoneet muinaiset egyptiläisetkin olivat oikealla tiellä.
Kaikki uskonnon ovat siinä mielessä oikealla tiellä, että niissä tajutaan yliluonnollisen olevan todellisuutta. Tavallaan yritetään etsiä Jumalaa. Mutta katolisuuden, kuten kaiken kristinuskon, mukaan pelastus löytyy vain Jeesuksesta.
Uskonnonjälkeisessä yhteiskunnassa on kyllä kieltämättä vähän vaikea uskoa. Mutta uskon silti, turvaan Herraan hädän hetkellä ja kiitän häntä kaikesta hyvästä.
Minä palasin uskonnon pariin raskaan nuoruuden ja menetysten jälkeen eli olen ns. poterouskovainen ("poteroissa ei ole ateisteja"). En ole hirveän ylpeä tästä.
Minulle paras osoitus Jumalan rakkaudesta meitä kohtaan on sen heijastus ihmisten kasvoilta, inhimillinen rakkaus ja välittäminen. Pahinta syntiä on välinpitämättömyys ja muiden vahingoittaminen.
Uskon myös, että Jumala on erehtymätön, mutta ihmiset erehtyväisiä. Siksi on houkkamaista väittää muiden uskontojen opetuksia vääriksi ja heidän nimiään Herralle virheellisiksi. Mistä kukaan meistä tietää mikä uskontokunta on oikeassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oleviisas kirjoitti:
sinä joka epäilet jumalan olemassaoloa rukoile seuraavasti: Herra Jeesus, jos olet olemassa ja haluat tehdä itsesi tunnetuksi minulle, niin pyydän sinua tee minusta lapsesi ja auta minua uskomaan sinuun niin kuin sinä haluat.
Kauanko menee että toimii? Kokeilin jotain suunnilleen samansisältöistä noin 8-vuotaana ja siinä rukoillessani tajusin, että ei siellä ketään ole. Että tämä on ihan hölmöläisten hommaa. Ihan tosissani kuitenkin yritin ja monta kertaa.
Vai onko vaan Jumalalla rukouksia niin paljon odottamassa, että jonotusaika venyy 20+ vuoteen?
Vierailija kirjoitti:
oleviisas kirjoitti:
sinä joka epäilet jumalan olemassaoloa rukoile seuraavasti: Herra Jeesus, jos olet olemassa ja haluat tehdä itsesi tunnetuksi minulle, niin pyydän sinua tee minusta lapsesi ja auta minua uskomaan sinuun niin kuin sinä haluat.
Kauanko menee että toimii? Kokeilin jotain suunnilleen samansisältöistä noin 8-vuotaana ja siinä rukoillessani tajusin, että ei siellä ketään ole. Että tämä on ihan hölmöläisten hommaa. Ihan tosissani kuitenkin yritin ja monta kertaa.
Vai onko vaan Jumalalla rukouksia niin paljon odottamassa, että jonotusaika venyy 20+ vuoteen?
Luota vielä siihen, että sinua kuullaan. Etsivä löytää. Tai etsivä löydetään. Joku viisas hengellinen opettaja on sanonut, että Jumala itse on läsnä ihmisen kaipauksessa. Hänessä me elämme, olemme ja liikumme, sanotaan Raamatussakin. Hän on juuri nyt lähellä sinua. Kiitä siitä kaipauksesta, jonka olet tunnistatnut itsessäsi. Kokeile, jaksatko lukea Raamattua, esim. psalmeja tai Johanneksen evankeliumia. On mahdollista, että löydät jotakin, mitä etsit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta taas uskonnot kertovat siitä, että Jumala on olemassa ja ihminen on aina yrittänyt ja yrittää päästä yhteyteen Jumalan kanssa.
Minä olen kristitty. Raamatussakin kerrotaan, että kansat palvovat jumaliaan, mutta niitä ei todellisuudessa ole, koska on vain yksi Jumala.
Minusta kaikki uskonnot taas kertovat aika selkeästi, että ihminen osaa luoda jumalia. Siitä päinvastaisesta taas ei ole mitään todisteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jaa. Olen kristitty ja se, kuinka voimakkaasti yksi yhden miehen, Jumalan Pojan tuntemus on levinnyt kaikkiin kolkkiin, on minulle henkilökohtaisesti eräs todiste.
Se tapa millä se pojan tuntemus on viety kaikkiin kolkkiin sotii minulla taas sitä vastaan, että krtistittyjen jumala olisi totta. Myös joku uhri ristillä, se kuulostaa niin barbaariselta. Jos jumala olisi olemassa, niin ei sen mitään uhreja tarvitsisi ristille ripustella.
Jospa olisit hiljaa, jotta et nolaisi itseäsi enempää. Mikäli on jostakin asiasta noin vähän tuntemusta, ei kannata julistaa kurkku suorana tietämättömyyttään.
Kristinuskossa uskotaan, että Jumala itse on poika ja poika Jumala, joka kantoi maailman synnit elämällä itse, kuten opetti. Ihmiset naulasivat hänet ristille. Ihminen on barbaari, ei hänen Luojansa. Mutta niin paljon on Jumala ihmistä rakastanut, että armahti hänet.
Tämä kaikki on uskoa. Puhdasta, sydämeen tullutta uskoa.
Harry Potterin kolmannessa kirjassa sanotaan blaa blaa blaa blaa blaa.
Aika noloa ettet sitä tiennyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä taas uskon että erilaiset ihmiset tarvivat erilaisia tapoja uskoa, vaikka jumalallista voimaa olisikin loppupeleissä vain se yksi. Eli eri uskonnot mahtuvat omaan näkemykseeni oikein hyvin, eivätkä ole ristiriidassa keskenään.
Mutta mitä järkeä tuollaisessa ajattelussa on, kun siellä kuitenkin on ristiriitaisia asioita? Jos joku on totta, niin se tarkoittaa että joku toinen ei voi olla. Eli kaikki eivät voi olla totta. Ellei sitten ajatella, että joka jumala on omassa universumissaan tai jotain. Kaikki voivat tosin olla vääriä ja sen on kaikkein todennäköisintä. Minusta se on vielä selkeämpi ja perempi tapa ajatella.
dghgfhdf kirjoitti:
Minusta kaikki uskonnot taas kertovat aika selkeästi, että ihminen osaa luoda jumalia. Siitä päinvastaisesta taas ei ole mitään todisteita.
Samoilla linjoilla. Uskontojen syntyminen eri puolille eri ihmisten joukossa voisi viittata siihen että uskonnolla on ollut jokin selkeä hyöty evoluution ja selviytymisen kannalta. Ehkä uskonnolliset rituaalit ja ohjenuorat ovat pitäneet ryhmän sisäisiä levottomuuksia tehokkaasti kurissa tai ehkäisseet kulkutautien leviämistä.
Uskonnot ovat mielestäni typeriä nykyään, ja monessa mielessä jopa vaarallisia ja kehityksen haittana. Toivottavasti tulevat sukupolvet ovat nykyisiä viisaampia ja jättävät nämä huuhaa uskonnot lopullisesti, kuten olemme itsekkin jättäneet antiikinaikojen uskomukset.
Jeesus sanoi tosiuskonnon tunnusmerkiksi rakkauden.
Mites eri uskonnot tuovat rakkautta esiin, tappamalla toinen toisiaan ja eri uskontojen edustajia.
Tietääkseni tuon jeesuksen tunnusmerkin ei onnistu täyttämään muut kuin Jehovantodistajat.
Yksilöinä voi muista löytyä hyvyyttä, mutta suuremmassa mittakaavassa kaikki muut tappaa toinentoisiaan.
Minulla mättää kristinuskossa anteeksiannon käsite. Kaiken muka voi saada anteeksi, kun vain katuu. Miten muka voi antaa anteeksi ja saada anteeksi esimerkiksi lapsen raiskauksen? Ei mitenkään, eikä kuuluisikaan.
Kristinuskossa mättää se että monet opetukset eivät perustu Raamattuun.Esim. Seuraavat:
1. Lapsi kastetaan tiettyyn uskontoon siltä edes kysymättä, Jeesuskin kastettiin yli 30v.
2. Valheet joulusta, Raamattu ei mainitse sanallakaan joulua, eikä kerro yhdestäkään joulunvietosta, eikä Jeesus siihen kehoittanut.
3.Pappien ja uskonnollisten johtajien siunaamat sodat ja sotatarvikkeet.
4. Pääsiäisperinteet jotka jotka eivät monilta osin perustu Raamattuun, tiput, noidat jne.
5. Valtava omaisuus joka eri kirkoilla on hallussaan.
6. Valheet kuolemasta ja kuoleman jälkeisestä elämästä.
7. Kaulassa ja symbolina roikotetaan tappovälinettä, onneksi kysymys ei ollut puukosta, jolloin näitä puukonkuvia roikotettaisiin kaulasta.
8.Pelottelu helvetillä.
Ei itselleni vaan itselläni ap. Väärä sijamuoto on stanasta.
Eikös joku korkea katolinen? Ole sanonut, että yhteen Jumalaan uskoneet muinaiset egyptiläisetkin olivat oikealla tiellä.