Kaveri sai työpaikan valehtelemalla

Työkkärissäkin kehoittavat valehtelemaan minkä ehtii.

Olin muutama vuosi sitten työkkärin tädin juttusillla ja siinä sitten yhdessä kyhättiin työhakemusta(silloin vielä sai palvelua).

Haettavassa paikassa oli paljon vaatimuksia joita en täyttänyt, mutta hakemuksen mukaan osasin kaiken täydellisesti.

Pääsin haastatteluun ja sielä menin ihan jäihin, hävettää vieläkin.

Esim. yksi vaatimus oli ruotsin kielen osaaminen, no osaan muutaman lauseen muodostaa ja haastattelussa olisi osa pitänyt hoitaa ruotsin kielellä.

Tuo ruotsinkielen osaaminen on varmaan hyvin yleinen valhe. Tai sitten se kielitaito loppuu työsopimuksen allekirjoittamishetkellä.

Eiköhän tuo tule ilmi jossain vaiheessa jos räikeästi valehdellut. 

Noinhan se nykypäivänä paljon menee, että työpaikat saadaan valehtelemalla. Taitavimmat valehtelijat pääsevät ministereiksi.

Mullakin kaveri valehteli työhaastattelussa, että on tehnyt kaikenlaista. Eipä se sen takia joutunut ulos, vaan muun (epärehellisen ja manipuloivan) toiminnan ja käytöksen takia, mistä koitui taloudellista ja ilmapiirillistä haittaa. Oli se kuitenkin siinä hommassa varmaan 7 vuotta, ennen kuin tilanne kärjistyi pahaksi.

Tällaisia löytyy. Nyt varmaan seuraavan riesana. Meilläkin meni välit tällaisen käytöksen vuoksi, enkä todellakaan voi sanoa kadehtivani häntä. Ennemmin kavahdan häntä jos on lähellä.

Meinaakohan se pitääkin sen paikan valehtelemalla? Myyntilukuja tai tuloksia kun ei voi valehdella. Kyllähän se selviää heti ensimmäisellä viikolla, jos tyyppi ei osaa sitä mitä on väittänyt osaavansa.

Jännä, että joku oikein leuhkii osaamattomuudellaan. Itse en ainakaan haluaisi toitottaa kaikille sitä, että en osaa jotain. Nykyään työpaikoissa on monen kuukauden koeajat, siinä ajassa kyllä huomaa jos ei henkilö oikeasti osaa asiaa.

En lähtisi mitään emailia lähettämään kaverin työnantajalle tms. mutta jos esim. tuntisin jonkun joka tuntee jonku ko. työpaikalta, saattaisin "vahingossa lipsauttaa" mitä kaveri on itse höpötellyt.

Kateus haisee pitkälle. Kyllä se työnantaja huomaa onko ihminen kykenevä työhön vai ei ja toimii sitten parhaaksi katsomallaan tavalla. Yleensä ne innokkaimmat ja aktiivisimmat työntekijät valehtelevat pikkuisen omaa osaamistaan ylöspäin. Se kertoo ihmisen halusta päästä tekemään töitä ja näyttää, että hän kykenee hommiin siinä missä muutkin. Pidän parempana pientä valehtelua kuin täyttä totuuden puhumista. Tottakai jokainen jossain vaiheessa tuntee, että ei halua tutustua uusiin ihmisiin ja mielummin rekee itsenäistä työtä, mutta ei se tarkoita että sitö kannattaa mainostaa työnhaussa. Ei työnantaja halua työntekijää, joka lähtökohtaisesti vihaa muita ihmisiä ympärillään eikä edes tunne mitään häpeää asennettaan kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Kaveri tai oikeastaan kaverin kaveri sai uuden työpaikan tällä viikolla ja eilen oltiin juhlimassa tyttöporukalla. Siellä kehuskeli kuinka on huijannut haastattelussa isoon terveysfirmaan kuinka on kokemusta jne just sen tyylisistä tehtävistä vaikka ei osaa alasta about mitään. Alkoi ketuttaa sairaasti, koko ajan kehuskeli ja on tosi omahyvänen henkilö kyseessä ja tekis mieli narauttaa tyyppi. Pitäskö antaa jutun olla vai mitä tehdä?

Kun mä kuulen, että joku kehuu onnistumistaan se on mulle ihan ok. Mutta kun kuulen ap sunlaisten juudas näpäyttäjien aikeesta vasikoida niin mun tekee mieli sylkästä sun naamaan tai heittää kahvit naamalle.

Keskity sun omaan elämään ja lopeta toi lapsellinen kateellisuus.

Jos jollain alalla turvallisuus vaarantuu ja tulee haittoja ihmisille, niin ei hyvä. Vähän eri asia jos firma tai asiakkaat eivät kärsi jne. Perehdyttääkö joku henkilön hommaan

Olen itsekin valehdellut. Taisin mainita tämän jossain muussakin ketjussa täällä, mutta olen ollut "töissä" kaverin firmassa. Olen myös "ahkera, sosiaalinen ja tarkka" koska "kroonisesti väsynyt, epäsosiaalinen säheltäjä jonka ainoa työ oli suhteilla hommattu kesätyö psykoottisesta masennuksesta toipumisen jälkeen" ei jostain kumman syystä ole työnantajien mieleen.

Mitä väliä? Hänellä on kuitenkin työhön vaadittava koulutus ja työnantaja on arvionut hänet työhön sopivaksi.  Jos vain halua ja motivaatiota löytyy niin jokainen pystyy skarppaamaan sen verran että selviää työtehtävistään vaikka olisikin liioitellut osaamistaan. Suomalaisilla on useimmin ongelmana omien kykyjen vähätteleminen, eli hyvä että tällainenkin tapaus on joukossa.

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa työnhakijoista valehtelee ainakin jostakin työhaastattelussa. Kaikki ovat vähintäänkin aivan helkkarin ahkeria, sosiaalisia ja ehdottomasti tiimityöntekijöitä, ja valmiit antamaan kaikkensa työnsä eteen. Myös asiantuntemusta riittää alalta kuin alalta, kaikkea ei ole vaan voinut CV:een laittaa, kun ei ole virallisia tutkintoja. Sitten kun vakipaikka on plakkarissa, niin koeajan tehot laskevat vähintäänkin puoleen, ja jos sattuu kysäisemään siitä asiantuntemuksesta, ei asiasta ole koskaan kuultukaan. Maan tapa.

Osin syytän tästä kyllä myös nykyisiä rekrytointi-ilmoituksia - ne ovat aivan mahdottomia. Pitäisi olla alle kolmekymppinen, mutta työkokemusta ja osaamista pitäisi olla kuuskymppisen edestä. 

Todellako jo "maan tapa"?

No jos niin on, se selittää 2 asiaa: miksi itse jään aina rannalle erinomaisista meriiteistä huolimatta (=muilla on olevinaan samat tai sitten minua ei uskota), ja myös sen, miksi nykyisin jatkuvasti törmää ihmisiin, jotka eivät selvästikään ole päteviä työhönsä.

Vierailija kirjoitti:

Kateus haisee pitkälle. Kyllä se työnantaja huomaa onko ihminen kykenevä työhön vai ei ja toimii sitten parhaaksi katsomallaan tavalla. Yleensä ne innokkaimmat ja aktiivisimmat työntekijät valehtelevat pikkuisen omaa osaamistaan ylöspäin. Se kertoo ihmisen halusta päästä tekemään töitä ja näyttää, että hän kykenee hommiin siinä missä muutkin. Pidän parempana pientä valehtelua kuin täyttä totuuden puhumista. Tottakai jokainen jossain vaiheessa tuntee, että ei halua tutustua uusiin ihmisiin ja mielummin rekee itsenäistä työtä, mutta ei se tarkoita että sitö kannattaa mainostaa työnhaussa. Ei työnantaja halua työntekijää, joka lähtökohtaisesti vihaa muita ihmisiä ympärillään eikä edes tunne mitään häpeää asennettaan kohtaan.

Sun asenne kertoo hyvin, millainen mätäläjä nykyinen työelämä on.

Oikeudenmukaisuuden kaipuu on "kateutta", valehtelu ja liioittelu on "innokkuutta" ja "aktiivisuutta". Ja introverttius on "ihmisvihaa", vaikka tutkimuksista tiedetään, että introvertit saavat enemmän aikaan kuin joka paikassa koko ajan sosialisoivat suupaltit ekstrovertit.

Onko kaverisi siis lääkäri/sairaanhoitaja tai muulla tavoin tekemisissä ihmisten kanssa joita pitäisi osata auttaa? Jos on, eikä osaa oikeasti, niin käräyttäisin kyllä tuollaisen jos vain jotenkin pystyy. Lääkäreillä on se solidaarisuus aika suurta, niissä piireissä ei työkaveri toisesta helposti valita. jos kyse on ihmisten terveydestä ja hengestä niin tuollainen todella moraalitonta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kateus haisee pitkälle. Kyllä se työnantaja huomaa onko ihminen kykenevä työhön vai ei ja toimii sitten parhaaksi katsomallaan tavalla. Yleensä ne innokkaimmat ja aktiivisimmat työntekijät valehtelevat pikkuisen omaa osaamistaan ylöspäin. Se kertoo ihmisen halusta päästä tekemään töitä ja näyttää, että hän kykenee hommiin siinä missä muutkin. Pidän parempana pientä valehtelua kuin täyttä totuuden puhumista. Tottakai jokainen jossain vaiheessa tuntee, että ei halua tutustua uusiin ihmisiin ja mielummin rekee itsenäistä työtä, mutta ei se tarkoita että sitö kannattaa mainostaa työnhaussa. Ei työnantaja halua työntekijää, joka lähtökohtaisesti vihaa muita ihmisiä ympärillään eikä edes tunne mitään häpeää asennettaan kohtaan.

Sun asenne kertoo hyvin, millainen mätäläjä nykyinen työelämä on.

Oikeudenmukaisuuden kaipuu on "kateutta", valehtelu ja liioittelu on "innokkuutta" ja "aktiivisuutta". Ja introverttius on "ihmisvihaa", vaikka tutkimuksista tiedetään, että introvertit saavat enemmän aikaan kuin joka paikassa koko ajan sosialisoivat suupaltit ekstrovertit.

Kuulostaa siltä, että olet katkera ihmisille, joilla on työpaikka. Sinä ilmeisesti olet syystä tai toisesta työttömänä ja omasta mielestäsi täysin syyttä. On aika katsoa peiliin ja miettiä hyvin tarkasti, mikä on syy työttömyyteesi. Työelämän mätyys ei ole syy työttömyyteesi eivätkä muut ihmiset. Se syy löytyy aina itsestä. Jos tosiaan olet introvertti huippuosaaja, sinulle kyllä löytyy työpaikka, jossa taitojasi arvostetaan. Usein näissä tapauksissa vain on niin, että se introvertti huippuosaaja ei olekaan kuin introvertti. Ilman sosiaalisia taitoja työelämässä on hankala pärjätä.