Kuinka pitkälle raskausviikoissa uskaltaa pyöräillä?

taidan olla tosin aika huoletonta tyyppiä, mutta pyöräilin jonnekin viikolle 32. Rauhallisesti tosin ja kypärä päässä. Olisin pyöräillyt pitempäänkin mutta silloin alkoivat ihmiset huomautella, en siis olisi varmaan itse lopettanut vielä silloinkaan kun tuntui ihan hyvältä. Spinnasin sitten salilla :)

kkoja olisi vasta 18 ja supistelisi niin, ettet kävelemään pystyisi.



Kerran täällä oli flaidis tästä aiheesta ja joku kehui pyöräilleensä jopa synnytykseensä XD Että näin av:lla..

Sitten tuli syksyn liukkaat kelit ja en enää uskaltanut. Ohjaustankoa piti nostaa, kun maha ei muuten mahtunut, mutta muuten ei ollut ongelmia. Mulla oli liitoskipuja joiden takia pyöräily oli mukavampaa kuin käveleminen.

Ja siellä käskettiin pyöräillä kuoppaisia teitä kotia...pyöräillä voi niin kauan kunse tuntuu hyvältä ja uskoo pysyvänsä pystyssä.

Kun kuukautiset alkaa, niin sitten ei enää pyöräillä.

siis lyhyempiä ja rauhallisia matkoja tasaisella tiellä. En mitään pitkiä himolenkkejä kuitenkaan :) Ei kai siinä mun mielestä mitään suurta varaa ole, muutakun kaatuminen.

Myös mä spinnasin loppuun asti

pysynkö pystyssä vai en!! Ja juu, tämä tekee minusta läskin, ruman,köyhän, tyhmän ja tietenkin; huonon äidin.

ehken rv 35, tosin talvella oli aika liukasta pyöräillä muutenkin ;) Ja alkuraskaudessa rajoitti pahoinvointi, oksensin aina hengästyessäni (ylämäessä).

7.kuulla kun toisen pyörä hajosi kesken matkan :)

Kesäkeleillä siis, en ois uskaltanu jäisellä tiellä fillaroida.

Onko se pyöräily, jumankauta niin tärkeää, että sitä pitää tehdä, vaikka peräsuoli roikkuisi pinnojen välissä??!! Ihan hullulta kuulostaa, että pakko fillaroida, vaikka oksennus tulee.

Mä poljin loppu raskauteen asti,neuvolaan ja joka paikkaan kyllä se neuvolan täti aina hourus ettei saa siis siinä ihan lopussa

Lapsivedet vaan lotisi polkimille. Onneksi matkaa ei ollut kun 15 km. Hyvin ehdin laittaa pyörän vielä telineeseenkin ja lukkoon.

Kyllä mä pyöräilen, nyt rv 27. Tuskin mahdollinen kaatuminenkaan mitään lapselle aiheuttaisi, on se sen verran turvassa siellä. Tarkoitan nyt että jos kaatuu niin että vähän esim. polvesta nirhaa, en sellaista että jää rekan alle :D

Itse olen sen verran kolhinut itseäni pyörällä, että aina se riski on mielessä. En siis mitenkään kovin usein, mutta sen verran, että huonolla tuurilla voisin juuri raskaana ajellessani töppäillä jotain. Erityisesti se, kun yrittää olla varovainen, aiheuttaa meikäläisellä usein mokia! Aion ehkä tänä kesänä vähän pyöräillä, vaikka viikot on siinä 20-35 kesällä. Mutta ei siitä kovasti nauti, kun pitää varoa.



t. Eräs, joka oli juuri laskettelemassa ja otti päähän kun piti koko ajan varoa itseä -ja varsinkin muita!

Kai nyt kaikki muutenkin varoo, ettei suoraan auton alle aja taikka seinää päin? Ja kypärä pitäisi aina olla päässä tietysti..

en ollut av mamma tuolloin...tiennyt koko palstan olemassaolosta ;) Asuttiin tuolloin pikkupaikkakunnalla, julkiset ei kulkenut, autoa ei mulla ollut, kauppaan ja neuvolaan 2.5 km, töihin 5 km. Piti valita kahden tehtävän välillä (vrt Amazing race) joko kävely tai pyöräily. Pyöräily oli silti kävelyä mukavampi vaihtoehto :), en ole nyttemmin fillariin koskenut ainakaan 2:een vuoteen...

Ajaahan ihmiset autollakin raskaana :o

9. kuun loppuun asti. En päässyt noin rv:lta 30 enää kunnolla kävelemään ja koska kuitenkin piti päästä paikasta A paikkaan B niin helpoiten se kävi pyörällä.