Aloin deittailla elämäni kertaa yh:ta ja olen järkyttynyt siitä,
miten kova tämä nainen on lapsilleen. Lpaset ovat 5- ja 2- vuotiaat.
Itselläni siis ei lapsia ole (haaveissa kyllä tulevaisuudessa mutta nyt olen vähän säikähtänyt) ja haluaisinkin nyt kuulla teiltä muut äidit olenko ihan toisesta maailmasta itse vai onko teidän mielestänne esimerkiksi seuraavat asiat aivan normaaleja :
- Kirjastossa lapsi haluaa lainata viisi (vai oliko neljä, en nyt muista) kirjaa, äiti ilmoittaa että korkeintaan kaksi saa lainata, lapsi alkaa itkeä koska ei osaa valita, äiti ilmoittaa että sitten ei lainata yhtään ja kantaa itkevän lapsen pois kirjastosta
- Lapsi haluaa laittaa ulos omasta mielestään kauniimmat hanskat. Äiti ei jousta, laitetaan toiset rukkaset koska "on arki" (molemmat yhtä lämpimät)
- Lapsi kiukutteli ruokapöydässä ruuasta. Joutui omaan huoneeseen jäähylle. Seuraavaan ruokaan oli yli 4 tuntia ja vaikka lapsi itki nälkäänsä, muruakaan ei saanut (tästä tuli tappelu melkein, olisin tehnyt yhden voileivän mutta äitinsä kielsi)
-Lapsi kaatoi vahingossa mutta innostuksissaan mäkkärissä limsansa, ei saanut jälkiruokaa (jätskiä) rangaistukseksi vaikka muut sai. Äiti ei heltynyt vaikka lapsi itki.
Minusta on alkanut tuntumaan, ettei minusta ole isäksi. En osaa enkä edes halua olla noin tiukka, jos tällaiset on kasvatuskäytännöt "nykyään"???
Kommentit (49)
Kyllähän tuo aika pahalta kuulostaa. Miten äiti perusteli toimintaansa? Esim sitä että pitää lasta nälässä.
Aika tiukkaa minun mielestäni näin kahden lapsen äitinä ja perhepäivähoitajana
Kuulostaa mun veljen vaimolta. Mutta se onkin pesunkestävä narsisti ja kasvattaa lapsiaan pelolla. Päällepäin kaikki on hyvin, niin lastensuojelu on kädetön.
Jes! Nyt on mammameinikiä, arvostan! Vaikka on tiukat rajat ja johdonmukaisesti lapsensa kouluttaa niissä toimimaan, niin ei se tarkoita, etteikö lapsille myös annettaisi hellyyttä ja rakkautta. Lapsen pillin mukaan meneminen tekee vaan karhunpalveluksen.
Vähän ehkä överiks menny tuolla äidillä kurinpito. Varsinkin toi nälässä pito ja ettei mäkkärissä saa jäätelöä vahingon takia meni yli.
Kohdissa 2 ja 4 olisin toiminut eri tavalla, kohdissa 1 ja 3 samoin kuin tuo äiti. Natsimutsi ehkä, mutta parempi se kuin liian löperö. Kohta 4 oli kuitenkin minusta aivan väärin lasta kohtaan, koska limsan kaataminen oli vahinko.
Ehkä tälle perheelle olisi hyvä että olisi tasapainoinen aikuinen mukana arjessa mutta mieti nyt tarkasti onko sinusta siihen.
Ainoa mistä olen samaa mieltä on se että leipää ei syödä jos ruoka ei kelpaa, meillä ei olisi muuta syötykään jos siihen olisi menty. Sitä samaa ruokaa saisi palata syömään jos tuntuu että alkaisi kelvata.
Tietysti jos tilanne on ainutkertainen niin kaipa sen leivänkin olisi voinut antaa, mutta jos toistuu monta kertaa viikossa, kuten se joillain lapsilla tuntuu toistuvan, niin on siinä vaikka yritettävä tuota että odottaa seuraavaa ruokaa sitten.
Muut ovat kyllä kummallisia juttuja mielestäni.
Kuulostaa vähän menneiltä vuosikymmeniltä eli omalta lapsuudelta. 'Kukaan ei pääse välitunnille ennenkuin kaikki ruoka on syöty' -koulumeiningiltä ;) Rajat on hyvä olla mutta tuossa on todella kohtia jotka menee hieman 'yli'. Toki äiti tuntee lapsensa että joskus voi olla että on tilanteita joissa ei tehoa kuin tiukka kuri.
Hanska jutun ymmärrän. Nälkää jos itkee kiukuttelun jälkeen olisin kysynyt joko nyt ruoka maistuu ja lämmitetäänkö uudestaan mutta ei mitään voileipiä ruuan tilalle. Kirjasto ja Mäkkäri juttu mun mielestä puhdasta kiusaamista. Tai ite en ainakaan raatsis toimia noin.
Kuulostaa väsyneeltä hermojen menettämiseltä.
Ei noin melkein kukaan vanhempi tee, eikä tarvitse.
Kuulostaa kamalalta äidiltä. Että jos lapselle käy vahinko tulee rangaistus... jos eroatte tee naisesta johonkin ilmoitus. Lapsi raukat. Minusta tuli narsisti eksäni takia sellainen että jos läikytin jotain lattialle pyytelin anteeksi monesti siinä lattialla ihan paniikissa. Nykyinen mieheni sanoi että "ymmärrätkö ettei sun tarvitse mitään anteeksi antoa anoa jos jotain kaatuu tai käy vahinko?"
Ton naisen lapsista tulee samanlaisia kynnysmattoja kun heitä kohtelee noin.
Eikö rajoissa pidä olla jotain järkeäkin? Miksi vain kaksi kirjaa? Mitä järkyttävää tapahtuu, jos äiti lukisi lapsensa kanssa peräti viittä lastenkirjaa? No se, että olisi äidin kainalossa kirjan kanssa kehittämässä mielikuvitustaan. Ihme ettei ap halua noin onnelliseen idylliin mukaan.
Joo kannattaa ehdottomasti rajoittaa lasten kiinnostusta kirjoihin! Nykyään tuntuukin kirjat liikaa lapsia kiinnostavan.
Vierailija kirjoitti:
Hanska jutun ymmärrän. Nälkää jos itkee kiukuttelun jälkeen olisin kysynyt joko nyt ruoka maistuu ja lämmitetäänkö uudestaan mutta ei mitään voileipiä ruuan tilalle. Kirjasto ja Mäkkäri juttu mun mielestä puhdasta kiusaamista. Tai ite en ainakaan raatsis toimia noin.
No meillä on vastaava kirjastosääntö ihan vaan sen takia, että jos ei olisi rajattu kirjamäärää, niitä lähtisi välillä sellainen pino matkaan ettei jaksaisi kantaa. Siksi on helppoa, kun on tietty vakioluku mihin aina voi vedota ja seuraavalla kerralla voi sitten lainata sen kirjan mitä nyt ei saanut.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä tälle perheelle olisi hyvä että olisi tasapainoinen aikuinen mukana arjessa mutta mieti nyt tarkasti onko sinusta siihen.
Siinä on sitten edessä jatkuva tappelu mamman kanssa siitä miten et tue häntä kasvatuksessa, liittoudut lasten kanssa ja lopuksi itku siitä että lapset tykkäävät sinusta enemmän kuin natsimutsista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hanska jutun ymmärrän. Nälkää jos itkee kiukuttelun jälkeen olisin kysynyt joko nyt ruoka maistuu ja lämmitetäänkö uudestaan mutta ei mitään voileipiä ruuan tilalle. Kirjasto ja Mäkkäri juttu mun mielestä puhdasta kiusaamista. Tai ite en ainakaan raatsis toimia noin.
No meillä on vastaava kirjastosääntö ihan vaan sen takia, että jos ei olisi rajattu kirjamäärää, niitä lähtisi välillä sellainen pino matkaan ettei jaksaisi kantaa. Siksi on helppoa, kun on tietty vakioluku mihin aina voi vedota ja seuraavalla kerralla voi sitten lainata sen kirjan mitä nyt ei saanut.
Joo mutta 4-5 kirjaa kahden sijasta ja toiselle jäisi hyvä fiilis kirjasto reissusta äidin kanssa. Kun että noin pienestä syystä lähdetään itkien ja parkuen ja pahallamielellä. Kohtuutonta sanon minä!
Kuulostaa kamalalta. Itse äitinä yritän ensisijaisesti nähdä asiat lapsen silmin, meilläkin vaaditaan lapsia esim osallistumaan kodin siivoukseen ja toisten kunnioittamiseen (veljen huomioimiseen) mutta ei tuolla tavalla. Pehmeää vaikuttamista, omalla esimerkillä. Kuulostaa kovalta ja sydämettömältä äidiltä. Äidin pitää olla rakastava ja lämmin, lasta ymmärtävä.
*elämäni eka kertaa