Listataan tähän ketjuun syitä miksi kannattaa elää.
Täällä masentunut ja flunssan takia tavallista ahdistuneemmassa mielentilassa oleva henkilö olisi todella kiitollinen siitä, että listaisitte tämän ketjun vastauksiin syitä, että miksi kannattaa elää itsemurhan tekemisen sijasta.
Kommentit (33)
Pakkanen, luistelu, lämmin peitto, pieni retki vaikka kasvitieteelliseen puutarhaan, komediat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on valmis kuolemaan, on elämässään vapaa tekemään mitä tahansa. Siitä voi seurata silloin kaikkea hienoa.
Jep. Se joka luopuu kaikesta, saa kaiken.
Ei toiminut opiskelijana. Mitään ei ollut, paitsi ketutusta. Silloin ei kyllä olisi ollut väliä vaikka olisi kuollut, elämään tuli arvoa vasta myöhemmin.
Oletko yhtään kiinnostunut tekniikasta? Tulevat vuodet ja vuosikymmenet voivat tarjota aika huikeita juttuja.
Mulla on kroonista vakavaa masennustaustaa itselläni, ja joskus päädyin miettimään tätä ihan samaa asiaa.
Jotenkin en vaan halua tappaa itseäni, koska mulla on niin paljon tekemistä täällä ja saavutettavaa. Ja tajusin, että ihminen voi muuttua koska tahansa, ja en tosiaan tiedä, missä olen 10 vuoden päästä.
Itse elän puhtaasti harrastuksistani. Töitä teen melko vähän. Ja mietin aina, onko jotain, mitä haluaisin osata tai tehdä, tai vaikka ostaa. Sitten selvitän, että pystyisinkö saavuttamaan sen. Ostin joskus soittimen, koska halusin opetella sitä. Soitan sitä päivittäin, koska olen nyt hyvä siinä. Selvitän, missä olen siis hyvä, ja kehitän taitojani huvikseni. Se palkitsee.
Toinen juttu on itseni haastaminen. Yritän jatkuvasti muuttaa asioita, joista en pidä, ja joita voi muuttaa. Haasteet luo sellaista jännitystä (ja toivoa) mulle. Ahdistuin ulkonäöstäni useampia vuosia, joten päätin yhtäkkiä muuttaa hiustyylini ja heittää roskiin vihaamani vaatteet. Tästä myöhemmin seurasi kunnon elämäntaparemontti, kun halusin tuloksia ja muutosta yhä enemmän.
Tästä ei välttämättä ollut sulle mitään apua, mutta itselleni sisältöä tuo edelleen aktiivinen itseni etsiminen ja elämäni laadun parantaminen. Jollekin sama elämän mielekkyys voi tulla kumppanin löytämisestä, tietystä työstä tai vaikkapa matkailusta.
Ja jos ainoastaan kuvittelee mielessään nämä asiat, muttei koskaan koe niitä, se ei ole sama asia. Eli siis yritä kokea mahdollisimman paljon.
(Näin konkreettisesti: säästä rahaa, jotta pääset matkalle tai vaikkapa keikoille, mikä tahansa kokemus käy. Etsi harrastus tai toiminta, joka on sulle mieleistä, ja jossa kehityt. Elä reunalla, jos siitä tulee sisältöä elämään. Ota riskejä, ja muuta asioita. Etsi kumppani tai ota lemmikki. Ala suunnitella mieleistäsi elämää, jo pelkkä suunnittelu voi auttaa. Ihmissuhteet parantaa elämää paljon.)
En ole ap, mutta aina ei voi itse vaikuttaa omaan elämään. Joskus sitä on vain sidottu toiseen ilman vapaaksi pääsyä ennen kuin tuo toinen kuolee. Siinä on turha kiukutella ja katsella kauniita kuvia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on valmis kuolemaan, on elämässään vapaa tekemään mitä tahansa. Siitä voi seurata silloin kaikkea hienoa.
Jep. Se joka luopuu kaikesta, saa kaiken.
Ei toiminut opiskelijana. Mitään ei ollut, paitsi ketutusta. Silloin ei kyllä olisi ollut väliä vaikka olisi kuollut, elämään tuli arvoa vasta myöhemmin.
Et selvästi ymmärrä lausetta.
Olet arvokas kirjoitti:
Heitä murheesi Herran huomaan, hän pitää sinusta huolen, ei hän salli vanhurskaan ikinä horjua. (Ps. 55:23 KR33/38)
Heittäkää kaikki murheenne hänen päälleen, sillä hän pitää teistä huolen (2. Piet. 5:7 KR33/38).
Tulkaa minun luokseni, kaikki te, jotka teette raskasta työtä ja kannatte taakkoja, niin minä annan teille levon. Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen sävyisä ja nöyrä sydämeltäni. Näin te löydätte levon sielullenne. (Matt. 11:28,29)
Autuas se mies, joka kestää koetuksen. Kun hänet on koeteltu, hän on saava elämän kruunun. Herra on sen luvannut niille, jotka häntä rakastavat. (Jaak. 1:12)
Jos nämä lukee oikeassa mielentilassa, on nää aika härskejä...
Ottaa Herran "ikeet" päälle ja olla opetettavana ja koeteltavana...
Mulla samoja mietteitä. Mietin joka päivä, että olisi vaan helpompaa lähteä pois kokonaan. Mutta tiedän, että minua tarvitaan täällä vielä. En voisi antaa lapsilleni sellaista taakkaa kannettavaksi elämässään. Yritän ajatella myös, että en murehdi, sillä asiat voivat muuttua ihmeellisesti. Voitan Lotossa tai saan kivan työpaikan vihdoinkin. Jos en hae, en saa. Teen parhaani ja se riittää. Niin kauan, kun henki pihisee, voin yrittää. Onhan tämä aika hieno mahdollisuus, kun on päässyt elämään tälle planeetalle. Ja onneksi Suomeen eikä mihinkään köyhään ja kurjaan paikkaan. Lisäksi ehdin olla kuolleena paljon pitempään. Että katellaan nyt, kun vielä voidaan.
Minua helpottaa rajatiedon kirjallisuus. On mukava lukea henkimaailman juttuja. Myös historian opiskelu auttaa; ihmisillä on mennyt arjessaan paljon huonommin, kaikki on ollut ennen vaikeampaa. Nälkä, taudit, sodat, köyhyys.
Vierailija kirjoitti:
Flash Gordon!
Minä taasen vannon Mandraken nimeen.
1. Se että saa nähdä ja kokea uusia asioita. Ehkä huomenna nauran jollekin ennen kuulemattomalle asialle ja olen hetken iloinen.
2. Jos kaikki on jo ohi eikä ole enää mitään menetettävää, ei ole edes syytä olla pettynyt, koska on niin itsestään selvää, ettei toivoa ole. Jokainen pienikin asia on silloin plussaa.
3. Kuolema tulee aikanaan varmasti, ja siitä saakin nauttia sitten ikuisuuden, joten miksi kiirehtiä?
4. Elämä on sitä mitä tuntee. Ehkä toisena hetkenä tunnet jotain muuta kuin nyt. Minä saatan yhtenä iltana itkeä itseni uneen epätoivossa. Toisena iltana luen jotain hauskaa juttua. Herään ehkä allapäin, mutta saatan kokea päivällä jotain kivaa tai keksiä tekemistä, joka vie ajatukseni pois elämästä. Tunteet ovat vuoristorataa.
5. Jos oma elämä ei ole mitään, voi syventyä muihin maailmoihin ja elää muiden kautta elokuvien ja tv-sarjojen avulla.
Jos ei ole uteliaisuutta eikä tunteiden vuoristorataa vaan pelkkää ilottomuutta (jota on jatkunut vuosia), niin sitten voi olla vähän hankalaa uskoa, että tulisi parempia tunnetiloja. (Jos tilanne on oikeasti toivoton, kokeile mielialalääkkeitä, mutta niitä ei kannata ottaa muuten vaan.) Mutta kuolema tulee lopulta ja palkitsee kärsimyksen siitä vapauttamalla. Toivon ettei kukaan jouduttaisi kuolemaansa, mutta aikaansa voi kyllä nopeuttaa. Vaikkapa viettäen koko päivän AV:llä.
Jep. Se joka luopuu kaikesta, saa kaiken.