Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Puolisoni tyhjentää jääkaapin.
Nyt alkaa jo oikeasti pistään vihaksi. Menen kauppaan, haen tarvikkeet ja kun seuraavana päivänä alan kokkaamaan, hyvä osa niistä puuttuu. Kiva tehdä nakkikastiketta kun nakit puuttuu, kiva tehdä ruokaa kun pähkinät on syöty. Lapsille ostan pikkuiset rahkat, niitä jotka on hyvä jos kahden ruokalusikallisen kokoisia, syöty. Pieni karkkipussi perjantaina ostettu jotta lapset saa hieman herkkuja lauantaina, syöty. Fetajuustot salaattiin, katoavat noin vaan.
Ja olen sanonut, älä syö näitä, käytän ne kunnon ruokaan tai ne on lapsille.
Menen kauppaan kysyn, haluaako mehua tai limsaa itselleen, ikinä ei halua, ei karkkia ei halua ei. Ja sitten vetelee ne illalla pois. Eikä auta vaikka ostan niin paljon että riittä kahdelle aikuiselle ja kahdelle lapselle, ei, se vetää silti kaiken ja lopulta mäkisee miten mahaan sattuu tai karkit lihottaa.
Jumaliste, kaikki pitää piilottaa kuin lapselta ja silti se aloittaa iltaisin kaappien kollaamisen jos jotakin löytäisi. Perhana lapsetkin itkee kun heidänkin osuudet ahneudessaan vetää. Ikinä ei saisi mitään ostaa, mutta en halua lapsiakaan ilman hyvää silloin tällöin jättää tai kokata vaan keittoja, mitä ei pysty närkkimään.
Kun kysyn etsintäretken aikana onko nälkä, ei kuulemma ja lopettaa, kunnes taas myöhemmin aloittaa etsintä retkensä.
Miten hemmetissä mä estän tota miestä syömästä kaikkea. Ruokaa saa syödä niin paljon kun haluaa mutta se syö vaikkei ole nälkä, myöntää sen itsekin.
Kommentit (1186)
Vierailija kirjoitti:
Ongelmaa ei ole kun ostaa ruokaa riittävästi. Olen oppinut paljonko meidän perheessä ruokaa menee, ja tankkaan kaapit sen mukaan. Jos haluan vaikka vuohenjuustoa, ostan sitä kilon. Jos mies imuroi siitä 500 g niin silti jää puoli kiloa ruuanlaittoon. Pääsääntöisesti ostan tarpeeseen nähden kolminkertaisen määrän, eipä sitten lopu. Ja jos jotain jää, tehdään niistä jotain muuta.
Jos paistan pihvejä 5-henkiselle perheellemme, paistan niitä noin 15. Mies syö yleensä 6-8 ja meille muille yksi pihvi / henkilö. Ja siinä on varaa jos joku haluaa toisen pihvin.
Mies on 190 cm ja painaa 80 kg, en tiedä mihin mahaan hän syö.
Jännä miten tämä ostos- ja ruoanlaittopuoli on niin pääsääntöisesti naisten vastuulla silloinkin, kun mies syö kahdeksankertaisesti muihin nähden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
TheTruth kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
TheTruth kirjoitti:
Itselläni on kotona valasta muistuttava naishenkilö joka popsii päivät läpeensä. Kunnon vätys ihan missä tahansa hommassa, mutta kun ruokaa näkee energiatasot kohoavat sen verran, että saa muhkunsa liikkeelle sohvalta vain palatakseen siihen samaan paikkaan sormet öljyisinä sipseistä (ei...en kanna ruokaa hänelle. Valas saa sentään uitua kauppaan itse). Tämän maan naiset ovat lihavaa massaa.
Kylläpä kirjoitat nätisti vaimostasi. Vielä jos kertoisit, miksi olet hänen kanssaan naimisissa. Jotainv aimo kuitenkin tekee oikein, kun hänen seurassaan viihdyt.
Näetkö omiasi vai et ymmärrä luettua. En ole käyttänyt sanaa "vaimo". Vaimon tapauksessa syynä olisi sen ainoa kireän kohdan luukutus joka hänestä löytyy.
Ahaa, ei siis vaimo. Onko avovaimo? Vai tytär? Tai äiti?
Jos kyseessä on äitisi, niin ongelmahan ratkeaa sillä, että muutat pois kotoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmaa ei ole kun ostaa ruokaa riittävästi. Olen oppinut paljonko meidän perheessä ruokaa menee, ja tankkaan kaapit sen mukaan. Jos haluan vaikka vuohenjuustoa, ostan sitä kilon. Jos mies imuroi siitä 500 g niin silti jää puoli kiloa ruuanlaittoon. Pääsääntöisesti ostan tarpeeseen nähden kolminkertaisen määrän, eipä sitten lopu. Ja jos jotain jää, tehdään niistä jotain muuta.
Jos paistan pihvejä 5-henkiselle perheellemme, paistan niitä noin 15. Mies syö yleensä 6-8 ja meille muille yksi pihvi / henkilö. Ja siinä on varaa jos joku haluaa toisen pihvin.
Mies on 190 cm ja painaa 80 kg, en tiedä mihin mahaan hän syö.Jännä miten tämä ostos- ja ruoanlaittopuoli on niin pääsääntöisesti naisten vastuulla silloinkin, kun mies syö kahdeksankertaisesti muihin nähden.
Meillä sovittu malli. Minä ostan ja teen ruuat, mies siivoaa aina keittiön ruuanlaiton ja syömisen jälkeen. Toimii meillä oikein hyvin. Ja tienaamme yhtä paljon, ja kulut jaetaan tasan. T. tuo pihvinpaistaja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmaa ei ole kun ostaa ruokaa riittävästi. Olen oppinut paljonko meidän perheessä ruokaa menee, ja tankkaan kaapit sen mukaan. Jos haluan vaikka vuohenjuustoa, ostan sitä kilon. Jos mies imuroi siitä 500 g niin silti jää puoli kiloa ruuanlaittoon. Pääsääntöisesti ostan tarpeeseen nähden kolminkertaisen määrän, eipä sitten lopu. Ja jos jotain jää, tehdään niistä jotain muuta.
Jos paistan pihvejä 5-henkiselle perheellemme, paistan niitä noin 15. Mies syö yleensä 6-8 ja meille muille yksi pihvi / henkilö. Ja siinä on varaa jos joku haluaa toisen pihvin.
Mies on 190 cm ja painaa 80 kg, en tiedä mihin mahaan hän syö.Jännä miten tämä ostos- ja ruoanlaittopuoli on niin pääsääntöisesti naisten vastuulla silloinkin, kun mies syö kahdeksankertaisesti muihin nähden.
Meillä sovittu malli. Minä ostan ja teen ruuat, mies siivoaa aina keittiön ruuanlaiton ja syömisen jälkeen. Toimii meillä oikein hyvin. Ja tienaamme yhtä paljon, ja kulut jaetaan tasan. T. tuo pihvinpaistaja
Hyvä että toimii. Ajallisesti mies tosin voittaa.
Voi hyvä ihme, sekunttikellostako nykyään katsotaan ettei kumpikaan voita mitään.
Yleensä on jo voitto sinällään, että jakaa työt niin, että se missä joku on hyvä tai tekee mielellään niin tekee sen homman.
Pääasia on, että ollaan systeemiin tyytyväisiä, ei se kilpailu.
Ei ihme, että avioliitot eivät nykyään kestä kun se yhteiseen hiileen puhaltaminen ja yleensä parisuhteen idea ovat hukassa.
Toisessa asiassa voittaa toinen ja toisella kertaa toinen, ei sen tarvitse olla joka asiassa fiftyfifty.
Metsään menee jos niin pakosta pitää olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmaa ei ole kun ostaa ruokaa riittävästi. Olen oppinut paljonko meidän perheessä ruokaa menee, ja tankkaan kaapit sen mukaan. Jos haluan vaikka vuohenjuustoa, ostan sitä kilon. Jos mies imuroi siitä 500 g niin silti jää puoli kiloa ruuanlaittoon. Pääsääntöisesti ostan tarpeeseen nähden kolminkertaisen määrän, eipä sitten lopu. Ja jos jotain jää, tehdään niistä jotain muuta.
Jos paistan pihvejä 5-henkiselle perheellemme, paistan niitä noin 15. Mies syö yleensä 6-8 ja meille muille yksi pihvi / henkilö. Ja siinä on varaa jos joku haluaa toisen pihvin.
Mies on 190 cm ja painaa 80 kg, en tiedä mihin mahaan hän syö.Jännä miten tämä ostos- ja ruoanlaittopuoli on niin pääsääntöisesti naisten vastuulla silloinkin, kun mies syö kahdeksankertaisesti muihin nähden.
Meillä sovittu malli. Minä ostan ja teen ruuat, mies siivoaa aina keittiön ruuanlaiton ja syömisen jälkeen. Toimii meillä oikein hyvin. Ja tienaamme yhtä paljon, ja kulut jaetaan tasan. T. tuo pihvinpaistaja
Jos jaatte ruokakulut tasan niin olet melkoinen sponsori miehen mässäilylle. Miehen pitäisi maksaa omansa ja puolet lasten kuluista. Sinun omasi ja puolet lastenkuluista.
Vierailija kirjoitti:
Ongelmaa ei ole kun ostaa ruokaa riittävästi. Olen oppinut paljonko meidän perheessä ruokaa menee, ja tankkaan kaapit sen mukaan. Jos haluan vaikka vuohenjuustoa, ostan sitä kilon. Jos mies imuroi siitä 500 g niin silti jää puoli kiloa ruuanlaittoon. Pääsääntöisesti ostan tarpeeseen nähden kolminkertaisen määrän, eipä sitten lopu. Ja jos jotain jää, tehdään niistä jotain muuta.
Jos paistan pihvejä 5-henkiselle perheellemme, paistan niitä noin 15. Mies syö yleensä 6-8 ja meille muille yksi pihvi / henkilö. Ja siinä on varaa jos joku haluaa toisen pihvin.
Mies on 190 cm ja painaa 80 kg, en tiedä mihin mahaan hän syö.
Muista pistää rahaa säästöön sitten leskenä elelemistä varten. Tuollainen määrä lihaa niin ei ole paksusuolensyöpä kaukana. Huhhuh, 6-8 pihviä!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ongelmaa ei ole kun ostaa ruokaa riittävästi. Olen oppinut paljonko meidän perheessä ruokaa menee, ja tankkaan kaapit sen mukaan. Jos haluan vaikka vuohenjuustoa, ostan sitä kilon. Jos mies imuroi siitä 500 g niin silti jää puoli kiloa ruuanlaittoon. Pääsääntöisesti ostan tarpeeseen nähden kolminkertaisen määrän, eipä sitten lopu. Ja jos jotain jää, tehdään niistä jotain muuta.
Jos paistan pihvejä 5-henkiselle perheellemme, paistan niitä noin 15. Mies syö yleensä 6-8 ja meille muille yksi pihvi / henkilö. Ja siinä on varaa jos joku haluaa toisen pihvin.
Mies on 190 cm ja painaa 80 kg, en tiedä mihin mahaan hän syö.
6-8 pihviä yhdellä aterialla????
Nyt jotain järkeä noihin annoskokoihin, eihän tuossa ole enää mitään tolkkua.
Vierailija kirjoitti:
Minulle oli ihan uusi asia tämän ketjun myötä, että kotonaan ei saisi ottaa jääkaapista ruokaa kun mieli tekee. Toki kaikki aikuiset ovat vastuussa siitä, että jääkaapissa on aina riittävästi ruokaa, vähän niin kuin yhteinen juttu. Mutta, kyllä, kaikki ruoka jääkaapissa on syötävää eikä kotonaan tarvitse kysyä lupaa.
Jos tämä on ongelma niin kotona on joko ruokailutottumukset pielessä, jollakin on syömishäiriö, tai kaupassa käynnistä tai siitä mitä ostetaan (liikaa herkkuja) on tullut ongelma ja nämä ongelmat pitää aikuisten ratkaista yhdessä.
Sinulle siis on ok, jos ostat jääkaapin täyteen ruokaa ja aamuun mennessä puolisosi on syönyt kaiken?
Ja ettei tämä puoliso suostu silti käymään kaupassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä käyn ihan mielelläni kaupassa jos mies on taas jossain inhoamassani asiassa aktiivinen.
Ei se mitenkään naista alenna, vaikka täällä niin annetaan ymmärtää.
Ei minun kunniaani naisena nosta esimerkiksi joku tapetoiminen, osaisin sen varmaan jos pakko olisi, mutta ihan mielelläni kälyn sinä aikana kaupassa ja laitan ruokaa kuin sählään ja tuskastun sellaiseen työhön josta en pidä.
En yhtään tykkää niinsanotuista miesten töistä, en pikkutarkkuutta vaativista asioista jne.
Miksi tasa-arvon nimissä pakottaisi niihin itseni ja vastaavasti miehen niihin hommiin joita hän inhoaa tai ei oikein osaa?
Meillä tämä toimii hyvin, vaatii vaan kommunikointitaitoja ja toisen ihmisen ymmärtämistä, vaikeita useimmille täällä.
Vierailija kirjoitti:
Minulle oli ihan uusi asia tämän ketjun myötä, että kotonaan ei saisi ottaa jääkaapista ruokaa kun mieli tekee. Toki kaikki aikuiset ovat vastuussa siitä, että jääkaapissa on aina riittävästi ruokaa, vähän niin kuin yhteinen juttu. Mutta, kyllä, kaikki ruoka jääkaapissa on syötävää eikä kotonaan tarvitse kysyä lupaa.
Jos tämä on ongelma niin kotona on joko ruokailutottumukset pielessä, jollakin on syömishäiriö, tai kaupassa käynnistä tai siitä mitä ostetaan (liikaa herkkuja) on tullut ongelma ja nämä ongelmat pitää aikuisten ratkaista yhdessä.
Ei se nyt ole normaalia hotkia kerralla kokonaista leikkelepakettia tai nakkipakettia. Teillä ei selkeästikään osata syödä ruokarytmin mukaan ja kunnollista tavaraa kun täytyy ruoka-aineita napostella kaapista. Selkeästi täällä monetkaan miehet ei osallistu ruoanlaittoon ollenkaan kun heillä ei ole mitään käsitystä siitä mitkä tavarat kaapissa on menossa ruokaan. Kyllä meillä mies tietää mitä ollaan ruoaksi laittamassa, vaikka ei kyllä tarvitse muutenkaan pelätä että mies rohmuaisi kaiken jääkaapista. Jos mulla on nälkä vaikka lounasaikaan paistan kananmunan, syön leivän, teen pikapuuroa raejuustolla ym. mutta en vedä kokonaista pakettia leikkeleitä tai juustoa. Ei sellainen ole oikea ateria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle oli ihan uusi asia tämän ketjun myötä, että kotonaan ei saisi ottaa jääkaapista ruokaa kun mieli tekee. Toki kaikki aikuiset ovat vastuussa siitä, että jääkaapissa on aina riittävästi ruokaa, vähän niin kuin yhteinen juttu. Mutta, kyllä, kaikki ruoka jääkaapissa on syötävää eikä kotonaan tarvitse kysyä lupaa.
Jos tämä on ongelma niin kotona on joko ruokailutottumukset pielessä, jollakin on syömishäiriö, tai kaupassa käynnistä tai siitä mitä ostetaan (liikaa herkkuja) on tullut ongelma ja nämä ongelmat pitää aikuisten ratkaista yhdessä.
Sinulle siis on ok, jos ostat jääkaapin täyteen ruokaa ja aamuun mennessä puolisosi on syönyt kaiken?
Ja ettei tämä puoliso suostu silti käymään kaupassa?
On ok että jääkaappi olisi aamulla tyhjä ja ei ole ok ettei puoliso kävisi kaupassa, asia ei ole ollut koskaan ongelma ja osaisin moisen ongelman ratkaista sormia napsauttamalla, en ole avuton.
Miksi ostaa ainoastaan niitä kahden lusikallisen jugurtteja kaappiin?
Esimerkiksi Lidlissä on puolen litran vanukkaita, vaniljaa ja suklaata, osta niitä kaappiin. Tuskin ahmattimies viitsii räplätä piiperovanukasta auki kun vieressä on kunnon purkki.
Kun vetää kerralla puoli litraa makeaa vanukasta tai vahvaa jugurttia, niin avot.
Tavallistakin jugurttia on isoissa purkeissa. Osta litran purkki tai pari.
Jos on pelkästään pikkupurkkeja niin tottakai sitten mies ottaa sen pikkupurkin.
Lauantaimakkara on halpaa, sitä voi ostaa vaikka kilon paketin siivuina tai pötkönä. Miehet yleensä tykkää lauantaimakkarasta.
Sinistä lenkkiä muutama paketti jne.
En usko, että mies on pohjaton. Miehenkokoisia juttuja miehelle riittävästi niin jää lasten herkut rauhaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle oli ihan uusi asia tämän ketjun myötä, että kotonaan ei saisi ottaa jääkaapista ruokaa kun mieli tekee. Toki kaikki aikuiset ovat vastuussa siitä, että jääkaapissa on aina riittävästi ruokaa, vähän niin kuin yhteinen juttu. Mutta, kyllä, kaikki ruoka jääkaapissa on syötävää eikä kotonaan tarvitse kysyä lupaa.
Jos tämä on ongelma niin kotona on joko ruokailutottumukset pielessä, jollakin on syömishäiriö, tai kaupassa käynnistä tai siitä mitä ostetaan (liikaa herkkuja) on tullut ongelma ja nämä ongelmat pitää aikuisten ratkaista yhdessä.
Ei se nyt ole normaalia hotkia kerralla kokonaista leikkelepakettia tai nakkipakettia. Teillä ei selkeästikään osata syödä ruokarytmin mukaan ja kunnollista tavaraa kun täytyy ruoka-aineita napostella kaapista. Selkeästi täällä monetkaan miehet ei osallistu ruoanlaittoon ollenkaan kun heillä ei ole mitään käsitystä siitä mitkä tavarat kaapissa on menossa ruokaan. Kyllä meillä mies tietää mitä ollaan ruoaksi laittamassa, vaikka ei kyllä tarvitse muutenkaan pelätä että mies rohmuaisi kaiken jääkaapista. Jos mulla on nälkä vaikka lounasaikaan paistan kananmunan, syön leivän, teen pikapuuroa raejuustolla ym. mutta en vedä kokonaista pakettia leikkeleitä tai juustoa. Ei sellainen ole oikea ateria.
Sinulla ei ole valtaa määritellä kenellekään ihmiselle mikä on hänelle oikea ateria. Jos mieheni tulee nälkäisenä kotiin niin hän saa syödä paketin häränpaistileikkelettä tai vaikka nakkipaketin (meillä on aniharvoin nakkeja). Sitä tapahtuu harvoin, että joku sydeemi menee kokonaan mutta raejuusto tai kotijuusto on sellainen. Tai pieni pala 1/4 leipäjuustoa. Tai litran jugurtti. Tai maitopurkki. Jokaiselle ihmiselle iskee mielitekoja ja häntä ei tarvitse syömisestä rankaista, pikkusieluista touhua.
Haista huilu myös sinun kommentillesi ettei meillä syötäisi ruokarytmin mukaan tai kunnollista tavaraa, sinun muna-leipä-pikapuuro-raejuusto on mitään ymmärtämättömän pikkusievän kevyttä työskentelyä tekevän ihmisen pikkupikkupipertelyä, ei raskasta vuorotyötä tekevä yli kaksimetrinen mies sillä pärjää. Kas kun ei pitäisi syödä retiisi-kikherneet-lehtisalaatti ilman ikävästi lihottavaa kastiketta, ehkä raikas pirskahdus sitruunaa tuo siihen houkuttelevuutta. So not. Enemmän proteiinia ja hiilareita. Työssä joutuu syömään kevyesti että ei tule ähky kesken pitkän työvuoron niin jossain kohtaa kotona ennen lepovuoroa on pakko tankata. Samoin urheilun jälkeen. Miehelläni on muuten työllä ja urheilulla tehty upea kroppa, hän ei ole mikään plösö.
Jos tuputat oman ruuan murenen nakertelusi perusteella ravinto-oppeja ihan erilaisessa tilanteessa olevalle ihmiselle niin olet klassinen esimerkki sisäänpäin kääntyneen ajattelun edustajasta.
MItäpä jos vaihtaisit mansikkarahkat ja muut sokerikarkit/herkut porkkanatikkuihin, kurkkutikkuihin, kukkakaaliin joita voi dipata erilaisiin dippikastikkeisiin. Makean himoon käy mainiosti erilaiset hedelmät. Takuuvarmasti myös halvempaa ja terveellisempää. Saattaa olla että herkkuhimotkin vähenevät kun tulee syötyä vähäsokerisempaa ja lisäaineettomampaa välipalaa.
Meillä oli näitä aina lapsuudessani välipalana eikä edelleenkään mieleeni tule ostaa kaupasta karkkipusseja tai limppareita. :) Mitä miehesi käytökseen tulee, aika moinen iso vauva taitaa olla. Vauvoille hedelmäsosetta eikä karkkia etteivät villiinny :D
Voisiko olla helppo ratkaisu kaksi jääkaappia?
Toisessa olisi vain miehen *herkkuruokia* ja niitä mies saisi ottaa vapaasti.
Miehen kaapissa olisi aina ruokaa mistä ottaa.
Toinen jääkaappi olisi vaimon hallinnassa, siitä laitetaan yhteinen ruoka ja lasten herkut olisivat siellä.
Tuskin mies menisi sille vaimon kaapille jos saisi vapaasti käyttää omaa kaappiaan.
Sovittaisi, että mies pistää purkkiin *herkkurahaa* vähintään yhdessä sovitun summan joka viikko.
Kaikki olisivat uskoakseni tyytyväisiä ja ei tarvitse kytätä ja kinata.
Kommentoijat unohtavat että ap:n mies valittaa jos ap tuo kaupasta liikaa ruokaa ja mies syö itsensä ähkyyn ja lihoo.
Itse en saa makeannälkää tyydyttettyä porkkanatikuilla tai vastaavilla. Turhia neuvoja, joita antavat ne, jotka eiväit tiedä mistä puhuvat.
Tuskin se mieskään, koska en naisenakaan.
Banaani on sellainen joka täyttää vatsaa ja vie makean himon, niitä ei kovin montaa pysty kerralla syömään.
878, senkus sitten valittaa.
Vaimo voi antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos tai sanoo, että vai niin, aha.
Alue: Aihe vapaa
Ongelmaa ei ole kun ostaa ruokaa riittävästi. Olen oppinut paljonko meidän perheessä ruokaa menee, ja tankkaan kaapit sen mukaan. Jos haluan vaikka vuohenjuustoa, ostan sitä kilon. Jos mies imuroi siitä 500 g niin silti jää puoli kiloa ruuanlaittoon. Pääsääntöisesti ostan tarpeeseen nähden kolminkertaisen määrän, eipä sitten lopu. Ja jos jotain jää, tehdään niistä jotain muuta.
Jos paistan pihvejä 5-henkiselle perheellemme, paistan niitä noin 15. Mies syö yleensä 6-8 ja meille muille yksi pihvi / henkilö. Ja siinä on varaa jos joku haluaa toisen pihvin.
Mies on 190 cm ja painaa 80 kg, en tiedä mihin mahaan hän syö.