Lue keskustelun säännöt.
Puolisoni tyhjentää jääkaapin.
Nyt alkaa jo oikeasti pistään vihaksi. Menen kauppaan, haen tarvikkeet ja kun seuraavana päivänä alan kokkaamaan, hyvä osa niistä puuttuu. Kiva tehdä nakkikastiketta kun nakit puuttuu, kiva tehdä ruokaa kun pähkinät on syöty. Lapsille ostan pikkuiset rahkat, niitä jotka on hyvä jos kahden ruokalusikallisen kokoisia, syöty. Pieni karkkipussi perjantaina ostettu jotta lapset saa hieman herkkuja lauantaina, syöty. Fetajuustot salaattiin, katoavat noin vaan.
Ja olen sanonut, älä syö näitä, käytän ne kunnon ruokaan tai ne on lapsille.
Menen kauppaan kysyn, haluaako mehua tai limsaa itselleen, ikinä ei halua, ei karkkia ei halua ei. Ja sitten vetelee ne illalla pois. Eikä auta vaikka ostan niin paljon että riittä kahdelle aikuiselle ja kahdelle lapselle, ei, se vetää silti kaiken ja lopulta mäkisee miten mahaan sattuu tai karkit lihottaa.
Jumaliste, kaikki pitää piilottaa kuin lapselta ja silti se aloittaa iltaisin kaappien kollaamisen jos jotakin löytäisi. Perhana lapsetkin itkee kun heidänkin osuudet ahneudessaan vetää. Ikinä ei saisi mitään ostaa, mutta en halua lapsiakaan ilman hyvää silloin tällöin jättää tai kokata vaan keittoja, mitä ei pysty närkkimään.
Kun kysyn etsintäretken aikana onko nälkä, ei kuulemma ja lopettaa, kunnes taas myöhemmin aloittaa etsintä retkensä.
Miten hemmetissä mä estän tota miestä syömästä kaikkea. Ruokaa saa syödä niin paljon kun haluaa mutta se syö vaikkei ole nälkä, myöntää sen itsekin.
Kommentit (1186)
Vierailija kirjoitti:
Jos perherauha on pelastettu sillä ehdotuksella, että kotona on aina juusto, hapiksia ja pähkinöitä niin mikä siinä on niin vastoin av-mammojen ehdotonta maailmankuvaa?
Sekö siinä mättää, että ap:n miehen tulee muuttua ahmatista askeetiksi koska se sopii tahtotilaanne?
Emme elä jossakin virtuaalimaailmassa, jossa voimme muuttaa ympärillämme olevia ihmisiä. Tosielämässä on olemassa kaksi vaihtoehtoa: hyväksyä toinen tai ottaa etäisyyttä toiseen. Missään vaiheessa emme saa mahdollisuutta muuttaa toista.
Luulisi, että tämä yksinkertainen totuus olisi kaikkien tiedossa. Hyväksy ihmiset sellaisina kuin he ovat, niin et joudu ikinä ajattelemaan, että jonkun toisen muuttaminen olisi ratkaisu. Yleensä se on pelkkä hedelmää kantamaton ponnistus, jolla voi olla enemmän seurauksia kuin uskoisitkaan. Älä ota sitä riskiä. Muuta itseäsi, hyväksy toiset.
Henkistä väkivaltaa harjoittavan kanssa tuo itsensä muuttaminen on varma tie tuhoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo mies pitää vaimoaan äitinään. Virnuilee kun oli hyvää ja vaimon pitäis sanoa että hyvä poika, hyvä kun maistui ja taputella päähän.
Ei muuta kuin mies keittiöön ruokaa laittamaan. Taikoo sitten lapsille sapuskat vaikka seuraavan kuukauden ajan. Ja vaimo lakkoon. Istumalakko!
Kolme pakettia hapankorppuja ja kilo juustoa päivässä maksaa 352,20€ kuukaudessa. Realistisempaa on ajatella hirmun ahmivan äärimmillään joka päivä kaksi pakettia ja puoli kiloa juustoa eli 155,40€. Ei lähellekään sun viittäsataa, ääliö. Joku raja vouhkaamisellakin, käytä vaikka taskulaskinta sun puhelimessa. Tiedätkö mitä maitolitra maksaa kaupassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos perherauha on pelastettu sillä ehdotuksella, että kotona on aina juusto, hapiksia ja pähkinöitä niin mikä siinä on niin vastoin av-mammojen ehdotonta maailmankuvaa?
Sekö siinä mättää, että ap:n miehen tulee muuttua ahmatista askeetiksi koska se sopii tahtotilaanne?
Emme elä jossakin virtuaalimaailmassa, jossa voimme muuttaa ympärillämme olevia ihmisiä. Tosielämässä on olemassa kaksi vaihtoehtoa: hyväksyä toinen tai ottaa etäisyyttä toiseen. Missään vaiheessa emme saa mahdollisuutta muuttaa toista.
Luulisi, että tämä yksinkertainen totuus olisi kaikkien tiedossa. Hyväksy ihmiset sellaisina kuin he ovat, niin et joudu ikinä ajattelemaan, että jonkun toisen muuttaminen olisi ratkaisu. Yleensä se on pelkkä hedelmää kantamaton ponnistus, jolla voi olla enemmän seurauksia kuin uskoisitkaan. Älä ota sitä riskiä. Muuta itseäsi, hyväksy toiset.
Henkistä väkivaltaa harjoittavan kanssa tuo itsensä muuttaminen on varma tie tuhoon.
Niin - Tosielämässä on olemassa kaksi vaihtoehtoa: hyväksyä toinen tai ottaa etäisyyttä toiseen. Mitä asiaa tässä et ymmärtänyt?
Vierailija kirjoitti:
Jos perherauha on pelastettu sillä ehdotuksella, että kotona on aina juusto, hapiksia ja pähkinöitä niin mikä siinä on niin vastoin av-mammojen ehdotonta maailmankuvaa?
Sekö siinä mättää, että ap:n miehen tulee muuttua ahmatista askeetiksi koska se sopii tahtotilaanne?
Emme elä jossakin virtuaalimaailmassa, jossa voimme muuttaa ympärillämme olevia ihmisiä. Tosielämässä on olemassa kaksi vaihtoehtoa: hyväksyä toinen tai ottaa etäisyyttä toiseen. Missään vaiheessa emme saa mahdollisuutta muuttaa toista.
Luulisi, että tämä yksinkertainen totuus olisi kaikkien tiedossa. Hyväksy ihmiset sellaisina kuin he ovat, niin et joudu ikinä ajattelemaan, että jonkun toisen muuttaminen olisi ratkaisu. Yleensä se on pelkkä hedelmää kantamaton ponnistus, jolla voi olla enemmän seurauksia kuin uskoisitkaan. Älä ota sitä riskiä. Muuta itseäsi, hyväksy toiset.
Oisko aikuisen ihmisen oma tehtävä ostaa ne hapixet ja juustot? Vai pitääkö äidin syöttää isoa poikaa?
Meillä pojatkaan eivät ole tuollaisia vauvoja..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap ei pidä närkkimisvarastoa kotona? Pähkinöitä, rusinoita, hapankorppua, Cars-keksejä, juustoja, joku karkki, kaurakeksejä, mikropopcorn, oliivit, suolakurkku, perunasalaatti, paprikaa, tonnikalaa, ananasta, ananaskirsikoita, omenia, banaani, päärynä, salamia, kinkkua jne. jotain näistä ja en tarkoita, että kaikki nämä :D
Jos on selkeä paikka, jääkaapissa herkkulokero ja kaapissa hylly missä on jotain syötävää niin miehelle ei tule paniikki mitä voi syödä vaan aina on jotain, vaikka hapankorppuja, sinileimaa ja suolakurkkuja yms.
Jää normaali sapuska rauhaan mutta hirveä halu syödä jotain illalla tyyntyy noista jollakin.
Yhtälailla kuin ostat lapsille rahkat niin ostat jotain miehelle. Viisas vaimo osaa ennakoida ja ehkäistä kriisit. Jos mies tykästyy johonkin herkkuun esim. pähkinät niin osaa ostaa niitä itse ja sinun on helppo ostaa niitä jemmaan.
Jos kotona on aina vaikka turkkilaista jugurttia ja mehukeittoa niin se voi olla ratkaisu. Tai aina on hedelmiä, aina on pakkasessa karjalanpiirakoita, jotka voi lämmittää leivänpaahtimessa.
En oikein käsitä MIKSI tämä on joillekin ongelma, ettekö te ole yrittänyt ratkaista asiaa?
Mun mies veti tollaisen turkkilaisen jogurttiämpärin yhdellä kerralla naamariin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos perherauha on pelastettu sillä ehdotuksella, että kotona on aina juusto, hapiksia ja pähkinöitä niin mikä siinä on niin vastoin av-mammojen ehdotonta maailmankuvaa?
Sekö siinä mättää, että ap:n miehen tulee muuttua ahmatista askeetiksi koska se sopii tahtotilaanne?
Emme elä jossakin virtuaalimaailmassa, jossa voimme muuttaa ympärillämme olevia ihmisiä. Tosielämässä on olemassa kaksi vaihtoehtoa: hyväksyä toinen tai ottaa etäisyyttä toiseen. Missään vaiheessa emme saa mahdollisuutta muuttaa toista.
Luulisi, että tämä yksinkertainen totuus olisi kaikkien tiedossa. Hyväksy ihmiset sellaisina kuin he ovat, niin et joudu ikinä ajattelemaan, että jonkun toisen muuttaminen olisi ratkaisu. Yleensä se on pelkkä hedelmää kantamaton ponnistus, jolla voi olla enemmän seurauksia kuin uskoisitkaan. Älä ota sitä riskiä. Muuta itseäsi, hyväksy toiset.
Oisko aikuisen ihmisen oma tehtävä ostaa ne hapixet ja juustot? Vai pitääkö äidin syöttää isoa poikaa?
Meillä pojatkaan eivät ole tuollaisia vauvoja..
Sulla on käsitys päässä että näin tän homman pitää mennä. No jos ei se mee niin niin mitä teet. Mitäpä ehdotat ratkaisuksi? Alkoi muuten kiinnostamaan sun ratkaisu asiaan, ei siis mielipide miten asia olisi tasa-arvoisessa suhteessa vaan tämän esimerkinomaisen ap:n ja hänen ahmattimiehensä suhteessa. No, anna tulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap ei pidä närkkimisvarastoa kotona? Pähkinöitä, rusinoita, hapankorppua, Cars-keksejä, juustoja, joku karkki, kaurakeksejä, mikropopcorn, oliivit, suolakurkku, perunasalaatti, paprikaa, tonnikalaa, ananasta, ananaskirsikoita, omenia, banaani, päärynä, salamia, kinkkua jne. jotain näistä ja en tarkoita, että kaikki nämä :D
Jos on selkeä paikka, jääkaapissa herkkulokero ja kaapissa hylly missä on jotain syötävää niin miehelle ei tule paniikki mitä voi syödä vaan aina on jotain, vaikka hapankorppuja, sinileimaa ja suolakurkkuja yms.
Jää normaali sapuska rauhaan mutta hirveä halu syödä jotain illalla tyyntyy noista jollakin.
Yhtälailla kuin ostat lapsille rahkat niin ostat jotain miehelle. Viisas vaimo osaa ennakoida ja ehkäistä kriisit. Jos mies tykästyy johonkin herkkuun esim. pähkinät niin osaa ostaa niitä itse ja sinun on helppo ostaa niitä jemmaan.
Jos kotona on aina vaikka turkkilaista jugurttia ja mehukeittoa niin se voi olla ratkaisu. Tai aina on hedelmiä, aina on pakkasessa karjalanpiirakoita, jotka voi lämmittää leivänpaahtimessa.
En oikein käsitä MIKSI tämä on joillekin ongelma, ettekö te ole yrittänyt ratkaista asiaa?
Mun mies veti tollaisen turkkilaisen jogurttiämpärin yhdellä kerralla naamariin...
Niin, yhden kerran. Entä jos joka päivä on jugurttiämpäri jääkaapissa? Luuletko oikeesti, että asia toistuu joka päivä about kymmenen vuotta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap ei pidä närkkimisvarastoa kotona? Pähkinöitä, rusinoita, hapankorppua, Cars-keksejä, juustoja, joku karkki, kaurakeksejä, mikropopcorn, oliivit, suolakurkku, perunasalaatti, paprikaa, tonnikalaa, ananasta, ananaskirsikoita, omenia, banaani, päärynä, salamia, kinkkua jne. jotain näistä ja en tarkoita, että kaikki nämä :D
Jos on selkeä paikka, jääkaapissa herkkulokero ja kaapissa hylly missä on jotain syötävää niin miehelle ei tule paniikki mitä voi syödä vaan aina on jotain, vaikka hapankorppuja, sinileimaa ja suolakurkkuja yms.
Jää normaali sapuska rauhaan mutta hirveä halu syödä jotain illalla tyyntyy noista jollakin.
Yhtälailla kuin ostat lapsille rahkat niin ostat jotain miehelle. Viisas vaimo osaa ennakoida ja ehkäistä kriisit. Jos mies tykästyy johonkin herkkuun esim. pähkinät niin osaa ostaa niitä itse ja sinun on helppo ostaa niitä jemmaan.
Jos kotona on aina vaikka turkkilaista jugurttia ja mehukeittoa niin se voi olla ratkaisu. Tai aina on hedelmiä, aina on pakkasessa karjalanpiirakoita, jotka voi lämmittää leivänpaahtimessa.
En oikein käsitä MIKSI tämä on joillekin ongelma, ettekö te ole yrittänyt ratkaista asiaa?
Tuohon naposteltavaan uppoaisi helposti vähintään 500 euroa kuukaudessa (plus sitten normiruuat päälle). Kenellä on muka varaa ostella kaapit täyteen pähkinöitä ja muita herkkuja, jos yhden tekee mieli mässyttää tauotta?
Hapankorppupaketti 200g maksaa 1,39€ ja Oltermanni juusto kilon mötikkä 4,79€. Vaikka ostais uudet joka viikko niin kuukaudessa siitä tulee 24,72€. Osaatko laskea?
Pieni pussi pähkinöitä maksaa melkein neljä euroa x 25 päivää= 100€. Korppupaketti päivässä 1,39x25 = 35€
Tässä sulle vähän laskuoppia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehesi on herra talossaan ja hän saa syödä mitä haluaa, milloin haluaa ja minkä verran haluaa eikä siinä ole akalla saati kakaroilla mitään vastaan sanottavaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap ei pidä närkkimisvarastoa kotona? Pähkinöitä, rusinoita, hapankorppua, Cars-keksejä, juustoja, joku karkki, kaurakeksejä, mikropopcorn, oliivit, suolakurkku, perunasalaatti, paprikaa, tonnikalaa, ananasta, ananaskirsikoita, omenia, banaani, päärynä, salamia, kinkkua jne. jotain näistä ja en tarkoita, että kaikki nämä :D
Jos on selkeä paikka, jääkaapissa herkkulokero ja kaapissa hylly missä on jotain syötävää niin miehelle ei tule paniikki mitä voi syödä vaan aina on jotain, vaikka hapankorppuja, sinileimaa ja suolakurkkuja yms.
Jää normaali sapuska rauhaan mutta hirveä halu syödä jotain illalla tyyntyy noista jollakin.
Yhtälailla kuin ostat lapsille rahkat niin ostat jotain miehelle. Viisas vaimo osaa ennakoida ja ehkäistä kriisit. Jos mies tykästyy johonkin herkkuun esim. pähkinät niin osaa ostaa niitä itse ja sinun on helppo ostaa niitä jemmaan.
Jos kotona on aina vaikka turkkilaista jugurttia ja mehukeittoa niin se voi olla ratkaisu. Tai aina on hedelmiä, aina on pakkasessa karjalanpiirakoita, jotka voi lämmittää leivänpaahtimessa.
En oikein käsitä MIKSI tämä on joillekin ongelma, ettekö te ole yrittänyt ratkaista asiaa?
Tuohon naposteltavaan uppoaisi helposti vähintään 500 euroa kuukaudessa (plus sitten normiruuat päälle). Kenellä on muka varaa ostella kaapit täyteen pähkinöitä ja muita herkkuja, jos yhden tekee mieli mässyttää tauotta?
Hapankorppupaketti 200g maksaa 1,39€ ja Oltermanni juusto kilon mötikkä 4,79€. Vaikka ostais uudet joka viikko niin kuukaudessa siitä tulee 24,72€. Osaatko laskea?
Pieni pussi pähkinöitä maksaa melkein neljä euroa x 25 päivää= 100€. Korppupaketti päivässä 1,39x25 = 35€
Tässä sulle vähän laskuoppia.
Maaliskuussa on 31 päivää, ajattelitko syödä joka päivä? Ja listalla oli eri ehdotuksia, joista voi valita oman maun ja kukkaron mukaan. Vähän kuin keittokirja tai ruokalista ravintolassa. Ei kummakaan kun sinä ahdistut jos oletat, että keittokirjasta tehdään kaikki ruuat yhdellä kerralla tai ravintolassa tilataan kaikki annokset yhdellä kerralla. Hellitä jo vääntö ja väittely, sulle tuli ajatusvirhe tai olet pikkasen tyhmä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinä varmaankin sitten myös käyt kaupasta sitä maitoo ja muuta ostamassa ja muutenkin osaltasi pidät huolen, että taloudessa ruokaa riittää.
Kiltti mies ov. kirjoitti:
Miehesi on herra talossaan ja hän saa syödä mitä haluaa, milloin haluaa ja minkä verran haluaa eikä siinä ole akalla saati kakaroilla mitään vastaan sanottavaa!
Talon herra voisi sitten alkaa käyttäytyä tittelinsä mukaisesti ja tuoda sen ruuan taloon niin kuin tosimies. Eikä odotella että mami (lue: vaimo) tuo höyryävän soppakulhon lusikoineen nenän eteen. Mutta pakkohan se on vähän taaperon tavoin kiukutella, että mamma huomioi ja näytättevä arkkivihollisille (lue: omille lapsille) missä kaapin paikka on syömällä näiden ruuat.
Melkoisia sankareita te ootte.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehen työkaveri kertoo vaimonsa tekevän niin kasvisvoittoista ja kevyttä ruokaa että nälän pitämiseksi käy usein ennen kotiin menoa grillin tai abc:n kautta. Kyseessä normaalipainoinen ja kokoinen henkilö. Kyllä on erikoista ettei kotonaan saa syödä vatsaansa täyteen. Yhdenlaista pahoinpitelyä tämäkin, niin tossun alla ettei uskalla syödä!
Ap:n tapauksessa kyseessä tunnesyöppöys tms. psyykkinen juttu.
Eikö tämä miehen kaveri saa itse kokkailla kotonaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noi on niin huvittavia nuo "Syön helposti 100-kertaa enemmän kuin nainen ja maitoa juon ammeittain koska olen MIES". Heillä on yleensä kuvitelma itsestään "miehen kokoisena miehenä" ja ovat mielestään raamikkaista. Todellisuus on yleensä pitkähkö ja lihavanpuoleinen yksilö. Sellainen joka ylpeänä heittää" alle 100-kiloiset punnitaan neuvolassa"-läppää. Asenne tuttu etenkin rekkamiesten ym. keskuudessa. Tekevät mielestään miehekästä työtä (miehekäs=raskas), mutta todellisuus on , että istutaan perseellään 7h päivässä ja kerätään elintasokumpua.
Kaloreiden kulutus on vahvasti kytköksissä painoon ja kokoon, ei niinkään sukupuoleen. Sille joka julisti kuinka mies voi syödä monta kertaa enemmän kuin nainen: jos mies painaa 90kg ja nainen painaa 60kg, eikä kumpikaan tee kovin fyysistä työtä niin miten on mahdollista, että nainen pärjää päivän 2500kalorilla, mutta mies vaatii mielestäsi 7500kaloria pysyäkseen hengissä?
Laskurin mukaan 190cm pitkällä, 90kg painavalla ammattiurheilijalla saantisuositus on n. 4800kcal (nainen 170cm/70kg 3628kcal).
190cm/90kg, keskiraskasta työtä tekevän ja vapaa-ajalla hieman urheilevan normijampan pitäisi selvitä reilulla 3500kalorilla (nainen 170cm/70kg 2757kcal).
Jos työ on kevyt ja vapaa-ajalla hieman aktiivisuutta (useimmilla normi), energiantarve 190cm/90kg miehellä on 2913kcal (nainen 170cm/70kg 2177kcal).
Ei tuo 1000kalorin erotus ole kuin pari santsilautasellista ja tulee helposti kasaan lounaalla ja päivällisellä jos mies ottaaa isommat annokset. Siihen aamu- ja iltapalalla vielä pari voileipää tai reilumpi puuroannos, niin pitäisi miehenkin selvitä.
Ahmimisessa ei ole kyse kaloreista. Selviämisestä (psyykkisestä) kylläkin, ahmijan aivot on koodattu siten että ahtamalla itsensä täyteen saa tyydytyksen. Ja kun viesti aivoihin ehtii vasta n. 20 minuutin kuluttua ahmimisen aloittamisesta että vatsalaukku on täynnä, ehtii suuhunsa työntää melkoisen määrän evästä. Mitä helpommin ahmittavaa ruokaa, sen parempi. Leikkeleet, juustot ja jogurtit/vanukkaat käyvät oikein hyvin. Tai lempiruoka, ei voi olla ottamatta lisää koska halu on niin voimakas ja ruoka tuo tyytyväisyyden, lohdun, helpotuksen, hyvän olon, rakkautta tai sen mitä vaan on henkisesti vailla/vajaa. Ruoan ahmimisen suhteen on vaikeaa myös se että ilman ruokaa et voi olla. Helpompi lopettaa tupakanpoltto ja viinanjuonti, ilman voit olla mutta ruokaholisti joutuu joka päivä sen eteen kykeneeko syömään normaalisti.
Juu, mä menin hieman offtopic, lähinnä nauroin noille palstamiehille jotka on sitä mieltä, että syy on se, ettei nainen osta/valmista tarpeeksi ruokaa (miesvauvat kun ei osaa itse ennakoida ja tyydyttää omia tarpeita, se on siis vaimon tehtävä ja velvollisuus), sillä Suuri Koiras ja hänen pohjaton Nälkänsä ei saa tyydytystä alle 10 000kalorin muonituksella. Tuo muiden safkojen syöminen nyn on vain ku*ipäisyyttä.
Oma ex, jonka kanssa ei onneksi koskaan muutettu yhteen, söi aina mun aamupalalle ostamat leikkeet ja juustot. Hän ei siis ikinä pitänyt mitään (jääkaapissa vanha ketsuppipullo, ei edes valoa kun se oli palanut) kotonaan eikä syönyt aamupalaa. Itselleni aamupala on todella tärkeä, joten ostin aamupalavermeet itselleni niitä aamuja varten kun lähdin sieltä töihin. Eikä siinä mitään, jos tyyppi olisi tehnyt iltapalaksi voileivän tai pari. Mutta ei, hän naposteli juustot ja leikkeet eikä koskaan kertonut (eli huomasin vasta kun kiireessä piti tehdä lähtöä töihin, nälkäisenä) eikä mikkoinkaan ostanut tilalle. Silloin tutustuin minäkin siihen virneeseen. No mutta se oli aika vajaa yksilö muutenkin. Lapsimies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noi on niin huvittavia nuo "Syön helposti 100-kertaa enemmän kuin nainen ja maitoa juon ammeittain koska olen MIES". Heillä on yleensä kuvitelma itsestään "miehen kokoisena miehenä" ja ovat mielestään raamikkaista. Todellisuus on yleensä pitkähkö ja lihavanpuoleinen yksilö. Sellainen joka ylpeänä heittää" alle 100-kiloiset punnitaan neuvolassa"-läppää. Asenne tuttu etenkin rekkamiesten ym. keskuudessa. Tekevät mielestään miehekästä työtä (miehekäs=raskas), mutta todellisuus on , että istutaan perseellään 7h päivässä ja kerätään elintasokumpua.
Kaloreiden kulutus on vahvasti kytköksissä painoon ja kokoon, ei niinkään sukupuoleen. Sille joka julisti kuinka mies voi syödä monta kertaa enemmän kuin nainen: jos mies painaa 90kg ja nainen painaa 60kg, eikä kumpikaan tee kovin fyysistä työtä niin miten on mahdollista, että nainen pärjää päivän 2500kalorilla, mutta mies vaatii mielestäsi 7500kaloria pysyäkseen hengissä?
Laskurin mukaan 190cm pitkällä, 90kg painavalla ammattiurheilijalla saantisuositus on n. 4800kcal (nainen 170cm/70kg 3628kcal).
190cm/90kg, keskiraskasta työtä tekevän ja vapaa-ajalla hieman urheilevan normijampan pitäisi selvitä reilulla 3500kalorilla (nainen 170cm/70kg 2757kcal).
Jos työ on kevyt ja vapaa-ajalla hieman aktiivisuutta (useimmilla normi), energiantarve 190cm/90kg miehellä on 2913kcal (nainen 170cm/70kg 2177kcal).
Ei tuo 1000kalorin erotus ole kuin pari santsilautasellista ja tulee helposti kasaan lounaalla ja päivällisellä jos mies ottaaa isommat annokset. Siihen aamu- ja iltapalalla vielä pari voileipää tai reilumpi puuroannos, niin pitäisi miehenkin selvitä.
Ahmimisessa ei ole kyse kaloreista. Selviämisestä (psyykkisestä) kylläkin, ahmijan aivot on koodattu siten että ahtamalla itsensä täyteen saa tyydytyksen. Ja kun viesti aivoihin ehtii vasta n. 20 minuutin kuluttua ahmimisen aloittamisesta että vatsalaukku on täynnä, ehtii suuhunsa työntää melkoisen määrän evästä. Mitä helpommin ahmittavaa ruokaa, sen parempi. Leikkeleet, juustot ja jogurtit/vanukkaat käyvät oikein hyvin. Tai lempiruoka, ei voi olla ottamatta lisää koska halu on niin voimakas ja ruoka tuo tyytyväisyyden, lohdun, helpotuksen, hyvän olon, rakkautta tai sen mitä vaan on henkisesti vailla/vajaa. Ruoan ahmimisen suhteen on vaikeaa myös se että ilman ruokaa et voi olla. Helpompi lopettaa tupakanpoltto ja viinanjuonti, ilman voit olla mutta ruokaholisti joutuu joka päivä sen eteen kykeneeko syömään normaalisti.
Juu, mä menin hieman offtopic, lähinnä nauroin noille palstamiehille jotka on sitä mieltä, että syy on se, ettei nainen osta/valmista tarpeeksi ruokaa (miesvauvat kun ei osaa itse ennakoida ja tyydyttää omia tarpeita, se on siis vaimon tehtävä ja velvollisuus), sillä Suuri Koiras ja hänen pohjaton Nälkänsä ei saa tyydytystä alle 10 000kalorin muonituksella. Tuo muiden safkojen syöminen nyn on vain ku*ipäisyyttä.
Oma ex, jonka kanssa ei onneksi koskaan muutettu yhteen, söi aina mun aamupalalle ostamat leikkeet ja juustot. Hän ei siis ikinä pitänyt mitään (jääkaapissa vanha ketsuppipullo, ei edes valoa kun se oli palanut) kotonaan eikä syönyt aamupalaa. Itselleni aamupala on todella tärkeä, joten ostin aamupalavermeet itselleni niitä aamuja varten kun lähdin sieltä töihin. Eikä siinä mitään, jos tyyppi olisi tehnyt iltapalaksi voileivän tai pari. Mutta ei, hän naposteli juustot ja leikkeet eikä koskaan kertonut (eli huomasin vasta kun kiireessä piti tehdä lähtöä töihin, nälkäisenä) eikä mikkoinkaan ostanut tilalle. Silloin tutustuin minäkin siihen virneeseen. No mutta se oli aika vajaa yksilö muutenkin. Lapsimies.
En tajuu miks te nyt niinku ruoka-annoksista puhutte, on ok että ei oo mikään yli-lihava mutta ei myöskään mikään yli-laiha. Siis jos totta puhutaan.
MirandaUusi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noi on niin huvittavia nuo "Syön helposti 100-kertaa enemmän kuin nainen ja maitoa juon ammeittain koska olen MIES". Heillä on yleensä kuvitelma itsestään "miehen kokoisena miehenä" ja ovat mielestään raamikkaista. Todellisuus on yleensä pitkähkö ja lihavanpuoleinen yksilö. Sellainen joka ylpeänä heittää" alle 100-kiloiset punnitaan neuvolassa"-läppää. Asenne tuttu etenkin rekkamiesten ym. keskuudessa. Tekevät mielestään miehekästä työtä (miehekäs=raskas), mutta todellisuus on , että istutaan perseellään 7h päivässä ja kerätään elintasokumpua.
Kaloreiden kulutus on vahvasti kytköksissä painoon ja kokoon, ei niinkään sukupuoleen. Sille joka julisti kuinka mies voi syödä monta kertaa enemmän kuin nainen: jos mies painaa 90kg ja nainen painaa 60kg, eikä kumpikaan tee kovin fyysistä työtä niin miten on mahdollista, että nainen pärjää päivän 2500kalorilla, mutta mies vaatii mielestäsi 7500kaloria pysyäkseen hengissä?
Laskurin mukaan 190cm pitkällä, 90kg painavalla ammattiurheilijalla saantisuositus on n. 4800kcal (nainen 170cm/70kg 3628kcal).
190cm/90kg, keskiraskasta työtä tekevän ja vapaa-ajalla hieman urheilevan normijampan pitäisi selvitä reilulla 3500kalorilla (nainen 170cm/70kg 2757kcal).
Jos työ on kevyt ja vapaa-ajalla hieman aktiivisuutta (useimmilla normi), energiantarve 190cm/90kg miehellä on 2913kcal (nainen 170cm/70kg 2177kcal).
Ei tuo 1000kalorin erotus ole kuin pari santsilautasellista ja tulee helposti kasaan lounaalla ja päivällisellä jos mies ottaaa isommat annokset. Siihen aamu- ja iltapalalla vielä pari voileipää tai reilumpi puuroannos, niin pitäisi miehenkin selvitä.
Ahmimisessa ei ole kyse kaloreista. Selviämisestä (psyykkisestä) kylläkin, ahmijan aivot on koodattu siten että ahtamalla itsensä täyteen saa tyydytyksen. Ja kun viesti aivoihin ehtii vasta n. 20 minuutin kuluttua ahmimisen aloittamisesta että vatsalaukku on täynnä, ehtii suuhunsa työntää melkoisen määrän evästä. Mitä helpommin ahmittavaa ruokaa, sen parempi. Leikkeleet, juustot ja jogurtit/vanukkaat käyvät oikein hyvin. Tai lempiruoka, ei voi olla ottamatta lisää koska halu on niin voimakas ja ruoka tuo tyytyväisyyden, lohdun, helpotuksen, hyvän olon, rakkautta tai sen mitä vaan on henkisesti vailla/vajaa. Ruoan ahmimisen suhteen on vaikeaa myös se että ilman ruokaa et voi olla. Helpompi lopettaa tupakanpoltto ja viinanjuonti, ilman voit olla mutta ruokaholisti joutuu joka päivä sen eteen kykeneeko syömään normaalisti.
Juu, mä menin hieman offtopic, lähinnä nauroin noille palstamiehille jotka on sitä mieltä, että syy on se, ettei nainen osta/valmista tarpeeksi ruokaa (miesvauvat kun ei osaa itse ennakoida ja tyydyttää omia tarpeita, se on siis vaimon tehtävä ja velvollisuus), sillä Suuri Koiras ja hänen pohjaton Nälkänsä ei saa tyydytystä alle 10 000kalorin muonituksella. Tuo muiden safkojen syöminen nyn on vain ku*ipäisyyttä.
Oma ex, jonka kanssa ei onneksi koskaan muutettu yhteen, söi aina mun aamupalalle ostamat leikkeet ja juustot. Hän ei siis ikinä pitänyt mitään (jääkaapissa vanha ketsuppipullo, ei edes valoa kun se oli palanut) kotonaan eikä syönyt aamupalaa. Itselleni aamupala on todella tärkeä, joten ostin aamupalavermeet itselleni niitä aamuja varten kun lähdin sieltä töihin. Eikä siinä mitään, jos tyyppi olisi tehnyt iltapalaksi voileivän tai pari. Mutta ei, hän naposteli juustot ja leikkeet eikä koskaan kertonut (eli huomasin vasta kun kiireessä piti tehdä lähtöä töihin, nälkäisenä) eikä mikkoinkaan ostanut tilalle. Silloin tutustuin minäkin siihen virneeseen. No mutta se oli aika vajaa yksilö muutenkin. Lapsimies.
En tajuu miks te nyt niinku ruoka-annoksista puhutte, on ok että ei oo mikään yli-lihava mutta ei myöskään mikään yli-laiha. Siis jos totta puhutaan.
Anteeksi, mä en nyt tajunnut tuota sun kommenttia ollenkaan. Puhuin annoksista, kun palstan miesvahvistus kokee, että vaimo tässä on pahantekijä kun pitää miespoloa nälässä (sillä heidän mukaansa mies tarvii PALJON ruokaa, enemmän kuin naiset kykenevät ymärtämään).
Itse taas uskon, että jos mies vetäisee telkkaria katsellessa paketin meetvurstia paljaaltaan, sillä ei ole nälkä, vaan sitä napostaa. Ja jos vedät lastesi safkat vain, koska napostaa, olet aika mul*ku. Itseasiassa olet mul*ku silloinkin, jos vedät lastesi safkat nälkääsi. Lapset ei voi mennä kauppaan ostamaan lisää ruokaa. Vanhempi voi. Myös isä.
Minulle serkkupoika. Oli aina kova välipalanälkä. Siis heidän äiti laittoi aina kunnon ruokaa, mutta teini-iässä hänellä oli kuienkin aina pää jääkaapissa. Sitten keksittiin helpotus : pullaa ja kylmää maitoa. se oli aivan lemppari. Hän pelasi siihen aikaan jääkiekkoa. Leikkeleitä ei sielläkään saanut syödä ilman leipää. Ilmeisesti hän vain tykkäsi siitä makeasta ja helposta puputuksesta.
Itsekäs poikaystävä on eri asia kuin itsekäs aviomies. Jos suhteessa on lapsia niin panokset kovenee. Sulloin pitää selvittää itselleen aikooko jatkaa suhdetta, avioliittoa. Sitten suhteen plussat ja miinukset. Sitten vain on päätettävä miten ongelmat ratkaistaan. Jos haluaa elää hyvää elämää.
Jos perherauha on pelastettu sillä ehdotuksella, että kotona on aina juusto, hapiksia ja pähkinöitä niin mikä siinä on niin vastoin av-mammojen ehdotonta maailmankuvaa?
Sekö siinä mättää, että ap:n miehen tulee muuttua ahmatista askeetiksi koska se sopii tahtotilaanne?
Emme elä jossakin virtuaalimaailmassa, jossa voimme muuttaa ympärillämme olevia ihmisiä. Tosielämässä on olemassa kaksi vaihtoehtoa: hyväksyä toinen tai ottaa etäisyyttä toiseen. Missään vaiheessa emme saa mahdollisuutta muuttaa toista.
Luulisi, että tämä yksinkertainen totuus olisi kaikkien tiedossa. Hyväksy ihmiset sellaisina kuin he ovat, niin et joudu ikinä ajattelemaan, että jonkun toisen muuttaminen olisi ratkaisu. Yleensä se on pelkkä hedelmää kantamaton ponnistus, jolla voi olla enemmän seurauksia kuin uskoisitkaan. Älä ota sitä riskiä. Muuta itseäsi, hyväksy toiset.