Lue keskustelun säännöt.
Puolisoni tyhjentää jääkaapin.
Nyt alkaa jo oikeasti pistään vihaksi. Menen kauppaan, haen tarvikkeet ja kun seuraavana päivänä alan kokkaamaan, hyvä osa niistä puuttuu. Kiva tehdä nakkikastiketta kun nakit puuttuu, kiva tehdä ruokaa kun pähkinät on syöty. Lapsille ostan pikkuiset rahkat, niitä jotka on hyvä jos kahden ruokalusikallisen kokoisia, syöty. Pieni karkkipussi perjantaina ostettu jotta lapset saa hieman herkkuja lauantaina, syöty. Fetajuustot salaattiin, katoavat noin vaan.
Ja olen sanonut, älä syö näitä, käytän ne kunnon ruokaan tai ne on lapsille.
Menen kauppaan kysyn, haluaako mehua tai limsaa itselleen, ikinä ei halua, ei karkkia ei halua ei. Ja sitten vetelee ne illalla pois. Eikä auta vaikka ostan niin paljon että riittä kahdelle aikuiselle ja kahdelle lapselle, ei, se vetää silti kaiken ja lopulta mäkisee miten mahaan sattuu tai karkit lihottaa.
Jumaliste, kaikki pitää piilottaa kuin lapselta ja silti se aloittaa iltaisin kaappien kollaamisen jos jotakin löytäisi. Perhana lapsetkin itkee kun heidänkin osuudet ahneudessaan vetää. Ikinä ei saisi mitään ostaa, mutta en halua lapsiakaan ilman hyvää silloin tällöin jättää tai kokata vaan keittoja, mitä ei pysty närkkimään.
Kun kysyn etsintäretken aikana onko nälkä, ei kuulemma ja lopettaa, kunnes taas myöhemmin aloittaa etsintä retkensä.
Miten hemmetissä mä estän tota miestä syömästä kaikkea. Ruokaa saa syödä niin paljon kun haluaa mutta se syö vaikkei ole nälkä, myöntää sen itsekin.
Kommentit (1186)
Vierailija kirjoitti:
Kummallista arkea täällä kyllä osa elää, jos AP:n tarina nähdään niin, että miespolo se siellä nälkää vain näkee ja AP on täysin epäonnistunut kumppanina ja äitinä, kun ei tajua ruokaa raahata enemmän. Jos se mies on sinne oikeasti nääntymässä niin mikä estää tätä raukkaa menemästä itse kauppaan hakemaan ruokaa? Mutta ei, kyllähän se lasten eväiden ja karkkien syöminen on ihan looginen ratkaisu tuollaisella "suurella hädän hetkellä".
Tämä.
Miehen käytöksessä tunnistan jotain itsestäni. Minäkään "en koskaan" syö herkkuja, kuitenkin kuluseuranta paljasti, että käytän herkkuihin muutaman satasen kuussa....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotain halpaa mättöä miehelle, taloussuklaata tai vastaavaa. Voit myös opettaa häntä tekemään kaurahyveen. Tai osta tarjouskääretorttuja, sellaisia jotka ei ikinä vanhene koska säilötty ikuisiksi ajoiksi, torttupohjia tai sitruunamuffineja, määrää että jos jotain pitää mättää niin mättää sitten niitä. Jos mies pikkuhiljaa vaikka oppisi itse jotenkin hallitsemaan syömistään kun maha kasvaa niin ettei enää mahdu tuoliinsa.
En ymmärrä, miksi sen vaimon pitäisi niskalimassa raahata sille miehelle niitä herkkuja? Ja ei ne koskaan riitä, silti syödään aina kaikki mitä löytyy. Kukaan ei jaksa kaupasta niin paljoa kantaa, eikä varsinkaan rahat riitä tuollaisen roskaruuan kassikaupalla kotiin kantamiseen. Meillä lähtee rusinoita myöten kaapeista kaikki. Eikä auta, vaikka ostaisin 10 laatikkoa niitä rusinoita. Sitten kun niitä tarvitsee, ei niitä kuitenkaan ole. Muutenkin kun käy kaupassa joutuu sitä ruokaa kantamaan monta kassillista, niin sitten vielä miehelle siihen päälle yksi "herkkukassi". Ei kiitos. (Meillä on 6 henkinen perhe, joten jo pelkkaa maitoa saa tuoda mielettömän määrän. Turha lie kertoa, kuka sitä maitoa litratolkulla päivässä/illassa juo.) Mutta jos käy itse kaupassa, tuo sitä purkillisen ;) Näitten kanssa on vaan opittava elämään.
Reillä ei selvästikkään ole tarpeeksi sitä ruokaa.
Ruokaa pitää AINA olla niin paljon kuin sitä tarvitaan. Jos tekee mieli syödä niin sitten syödään.
Juu, mutta a) miksi mies ei pidä itse huolta siitä, että hänellä on itselleen sopiva määrä ruokaa, ettei tarvitse lapsille varattuja ruokia/herkkuja syödä ja b) ap:han kysyy mieheltä ennen kauppaan menoa, haluaako hän jotain ja kuinka paljon, ja mies sanoo aina, että ei...ja sitten syö kaiken.
Perheen ruoat ostaa se joka sinne kauppaan menee.
En usko hetkeäkään että AP kysyy yhtään mitään mieheltä. Jo pelkästä hänen tekstistä näkee sen että hän vihaa miestänsä.
Ap kirjoitti useassa viestissä, että hän kysyy spesifisti mieheltä, mitä tämä haluaisi syödä ja mitä toisi hänelle kaupasta. Jos ei usko aloittajaa, on varmaan turha osallistua keskusteluun.
Ja kyllä minäkin tuntisin vihaa ihmistä kohtaan, joka söisi lasten karkit.
Alaikäisen ei edes pitäisi syödä karkkia.
Ehkäpä, mutta se on eri keskustelu. Luulisin kuitenkin, että on lapselle vahingollisempaa katsoa, kun isä kerta toisensa jälkeen vetää lapselle ostetut karkit, tai jopa perheelle tarkoitetun ruoan naamaansa, kuin syödä kerran viikossa karkkia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei hitto. Mä kirjoitin joskus tänne aloituksen "V*tuttaa kun mies syö kaikki ruoat!!" joka sitten sen yhen pässinpää-äijän toimesta poistettiin.
Ymmärrän sua ap. Mä en nähnyt enää muuta vaihtoehtoa kuin lähteä. Tietenkään se ahmiminen ei ollut ainoa syy, mutta onhan toi niin käsittämättömän itsekästä mieheltä vedellä kaikkien muiden sapuskat naamariin. Mun ex teki juuri tota, ja nimenomaan niin, että jos kaapissa oli esim. makaronilaatikkoa, voileipäainekset, salaattia, lihapullia, muussia, rahkaa, suklaata ja hedelmiä joista pyysin säästämään sen yhden mansikkarahkan (Hei älä syö sitä mansikkarahkaa, tarvitsen sitä huomenna naapurin Pentin kakun täytteeseen kun lupasin leipoa), niin voit olla satavarma, että se rahka oli kadonnut yöllä kun nukuin.
Moinen toiminta aiheuttaa armotonta v*tutusta. Varsinkin kun miehen ostoksen kaupasta oli sarjaa mikropizzaa, nakkeja, leipää ja kaljaa. Minä tein kaikki ruoat.
Viimeinen niitti oli, kun tein eräänä perjantai-iltana suolaista piirakkaa ja ISON kulhollisen halloumi-salaattia, kun meille oli lauantaina tulossa pari ystävääni pitkästä aikaa kylään. Herätessäni la-aamuna, koko salaattikulho oli tyhjä. Täysin tyhjä. Ja olohoneen lattialla. Pellillisestä piirakkaa oli kadonnut puolet. "Kun ne oli vaan niin hyviä" *lievästi syyllinen virne*Jumalauta mä räjähdin. Että olis pitänyt tietenkin mun lähteä kauppaan hakemaan kaikki ainekset uudelleen ja ryhtyä pilkkomaan kasviksia ja väkertämään piirakkataikinaa kun nimenomaan olin tehnyt kaiken valmiiksi, että ehdin siinä aamupäivällä rauhassa käydä suihkussa, pukea, meikata ja siivoilla vähän ennen vieraiden tuloa. Mulle riitti. Soitin kavereille, selitin tilanteen just niin kun se oli (saatoin käyttää sanoja porsas, ahmatti ja itsekäs sika) ja mentiin sitten ulos syömään. Ilman miestä.
Bonuksena tarinaan, mies oli vedellyt myös koiralle tarkoitetut vanhaksi menneet kinkkusiivut. Näin. Kun mikään ei riitä, syödään perkele KOIRANkin safkat.
Kaksi viikkoa myöhemmin muutin pois. Sieltä se on lähetellyt säännöllisesti viestejä kuinka on ikävä sekä mua että kokkauksiani. Voi voi. Ihan tippa tulee linssiin, eiku. Ihanaa mennä jääkaapille kun tietää mitä siellä on. Vieläkin alkoi nyppimään ja lujaa kun muistelin. Argh.
Konkreettista neuvoa en osaa ap:lle antaa, muuta kuin erilliset jääkaapit. Miehen kaappi vois olla kellarissa. Itseasiassa niin vois se mieskin. Surettaa sekä sun että lasten puolesta. Minkälainen mulkeroisä syö omien lastensa namit? Kuspää se on, anteeksi vaan.
😂😂😂
Mua ei naurattanut yhtään. Itse asiassa niskavillat nousivat pystyyn ja hälytyskellot soivat tuossa virneen kohdalla. Olin aokanaan naimisissa ilkeän ja kontrolloivan miehen kanssa (jotkut luonnevikaiset ovat hurmaavia, kunnes katsovat toisen olevan ansassa). Musta hälyttävää tässä on se, että (edellisen ja ap:n) mies on täysin välinpitämätön (lasten ja) vaimonsa toiveita kohtaan JA samalla täysin haluton muuttamaan toimintaansa...Eikä kadu.
Mua nauratti, kun se oli niin hauskasti kirjoitettu. Harvoin tunne tulee niin hyvin läpi. Ja se koirankin sakfa- juttu oli railakas!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei hitto. Mä kirjoitin joskus tänne aloituksen "V*tuttaa kun mies syö kaikki ruoat!!" joka sitten sen yhen pässinpää-äijän toimesta poistettiin.
Ymmärrän sua ap. Mä en nähnyt enää muuta vaihtoehtoa kuin lähteä. Tietenkään se ahmiminen ei ollut ainoa syy, mutta onhan toi niin käsittämättömän itsekästä mieheltä vedellä kaikkien muiden sapuskat naamariin. Mun ex teki juuri tota, ja nimenomaan niin, että jos kaapissa oli esim. makaronilaatikkoa, voileipäainekset, salaattia, lihapullia, muussia, rahkaa, suklaata ja hedelmiä joista pyysin säästämään sen yhden mansikkarahkan (Hei älä syö sitä mansikkarahkaa, tarvitsen sitä huomenna naapurin Pentin kakun täytteeseen kun lupasin leipoa), niin voit olla satavarma, että se rahka oli kadonnut yöllä kun nukuin.
Moinen toiminta aiheuttaa armotonta v*tutusta. Varsinkin kun miehen ostoksen kaupasta oli sarjaa mikropizzaa, nakkeja, leipää ja kaljaa. Minä tein kaikki ruoat.
Viimeinen niitti oli, kun tein eräänä perjantai-iltana suolaista piirakkaa ja ISON kulhollisen halloumi-salaattia, kun meille oli lauantaina tulossa pari ystävääni pitkästä aikaa kylään. Herätessäni la-aamuna, koko salaattikulho oli tyhjä. Täysin tyhjä. Ja olohoneen lattialla. Pellillisestä piirakkaa oli kadonnut puolet. "Kun ne oli vaan niin hyviä" *lievästi syyllinen virne*Jumalauta mä räjähdin. Että olis pitänyt tietenkin mun lähteä kauppaan hakemaan kaikki ainekset uudelleen ja ryhtyä pilkkomaan kasviksia ja väkertämään piirakkataikinaa kun nimenomaan olin tehnyt kaiken valmiiksi, että ehdin siinä aamupäivällä rauhassa käydä suihkussa, pukea, meikata ja siivoilla vähän ennen vieraiden tuloa. Mulle riitti. Soitin kavereille, selitin tilanteen just niin kun se oli (saatoin käyttää sanoja porsas, ahmatti ja itsekäs sika) ja mentiin sitten ulos syömään. Ilman miestä.
Bonuksena tarinaan, mies oli vedellyt myös koiralle tarkoitetut vanhaksi menneet kinkkusiivut. Näin. Kun mikään ei riitä, syödään perkele KOIRANkin safkat.
Kaksi viikkoa myöhemmin muutin pois. Sieltä se on lähetellyt säännöllisesti viestejä kuinka on ikävä sekä mua että kokkauksiani. Voi voi. Ihan tippa tulee linssiin, eiku. Ihanaa mennä jääkaapille kun tietää mitä siellä on. Vieläkin alkoi nyppimään ja lujaa kun muistelin. Argh.
Konkreettista neuvoa en osaa ap:lle antaa, muuta kuin erilliset jääkaapit. Miehen kaappi vois olla kellarissa. Itseasiassa niin vois se mieskin. Surettaa sekä sun että lasten puolesta. Minkälainen mulkeroisä syö omien lastensa namit? Kuspää se on, anteeksi vaan.
😂😂😂
Mua ei naurattanut yhtään. Itse asiassa niskavillat nousivat pystyyn ja hälytyskellot soivat tuossa virneen kohdalla. Olin aokanaan naimisissa ilkeän ja kontrolloivan miehen kanssa (jotkut luonnevikaiset ovat hurmaavia, kunnes katsovat toisen olevan ansassa). Musta hälyttävää tässä on se, että (edellisen ja ap:n) mies on täysin välinpitämätön (lasten ja) vaimonsa toiveita kohtaan JA samalla täysin haluton muuttamaan toimintaansa...Eikä kadu.
Mua nauratti, kun se oli niin hauskasti kirjoitettu. Harvoin tunne tulee niin hyvin läpi. Ja se koirankin sakfa- juttu oli railakas!
Kieltämättä kirjoittajan tunnetilan pystyy aistimaan... Jännä, miten nuo fiilikset palaavat vielä aikojenkin takaa. Huh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen työkaveri kertoo vaimonsa tekevän niin kasvisvoittoista ja kevyttä ruokaa että nälän pitämiseksi käy usein ennen kotiin menoa grillin tai abc:n kautta. Kyseessä normaalipainoinen ja kokoinen henkilö. Kyllä on erikoista ettei kotonaan saa syödä vatsaansa täyteen. Yhdenlaista pahoinpitelyä tämäkin, niin tossun alla ettei uskalla syödä!
Ap:n tapauksessa kyseessä tunnesyöppöys tms. psyykkinen juttu.Onko vaimo niin ilkeäkin, että ei päästä miestä keittiöön laittamaan ruokaa? Sano sille, että ottaa eron, pahoinpitelijän kanssa ei kannata olla.
Itse asiassa mies saa hyvin harvoin laittaa heillä ruokaa koska keittiö on vaimon valtakunta. Koska lapsille ei saa antaa mitään missä on liikaa rasvaa tai liikaa höttöä eli hiilareita, miehen kokkaukset eivät käy. Ei ole siis kyseessä ahmijamies tai ainakaan ei ahmi sieltä kotijääkaapista koska sinne ei ole lupa mennä :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehen työkaveri kertoo vaimonsa tekevän niin kasvisvoittoista ja kevyttä ruokaa että nälän pitämiseksi käy usein ennen kotiin menoa grillin tai abc:n kautta. Kyseessä normaalipainoinen ja kokoinen henkilö. Kyllä on erikoista ettei kotonaan saa syödä vatsaansa täyteen. Yhdenlaista pahoinpitelyä tämäkin, niin tossun alla ettei uskalla syödä!
Ap:n tapauksessa kyseessä tunnesyöppöys tms. psyykkinen juttu.
Nainen syö varmaan kevyesti, jottei lihoa. Jos tarpeet ovat erilaiset, mies huolehtii itselleen lisäkalorinsa niin, ettei se ole naiselta pois. Tuo mies käy grillillä, mutta voisi aivan hyvin ostaa itselleen jääkaappiin vaikka omia rahkoja tai keittää valmiiksi vaikka kananmunia. Varmasti nainen ei kiellä miestä kotona kokkaamasta tai syömästä, mutta esim. 5 litran keitosta pitää jäädä naisellekin oma puoliskonsa, tai edes enemmän kuin yksi annos. Siitä täällä keskustellaan, niistä ahmateista, jotka syövät sen lämpimän ruoankin yksin, ja päälle vielä kaapeista kaiken helposti naposteltavan.
Joku näissä keskusteluissa aina inisee, miten naiset yrittävät kontrolloida syömistä ja jättää miehen nälkäiseksi. Yleensä naiselle kyllä riittäisi kohtuullisuus ja reiluus! Eihän se ole reilua, että nainen vaikka ensin suunnittelee kauppalistan, käy kaupassa, kokkaa, siivoaa ruokailun jäljet - ja saa lopulta itse siitä ruoasta alle kolmasosan. Monesti miehet maksattavatkin ruoat puoliksi, mutta rohmuavat itse enemmän.
Harva ahmattimies on kehonrakentaja, jolle on tarpeellista vetää kilotolkulla ruokaa. Jos on tarve, niin sen voi täyttää syömällä monipuolisesti kaikkea ja HUOMIOIMALLA oman naisensa ja perheensä. Ja mies voi itsekin käydä siellä kaupassa ja kokata.
Mutta tässähän ei perimmillään ole kyse ruoasta, vaan toisen arvostamisesta ja huomioimisesta... Miehet monesti luulevat, että nainen "nalkuttaa" vaikkapa kotitöistä tai rahankäytöstä huvikseen jonkinlaisena valtataisteluna, vaikka oikeasti nainen kaipaisi vain ymmärtävää ja välittävää miestä.
Koska asia on jäänyt monelle epäselväksi niin kerrataan:
AP:N MIES ON ITSE SANONUT, ETTÄ HÄNELLÄ EI OLE NÄLKÄ. HÄNESTÄ ON VAIN MUKAVA LAITTAA JOTAIN SUUHUN.
AP KERTOO MIEHELLE MITKÄ RAAKA-AINEET ON TARKOITETTU RUOKAA VARTEN. MIES TIETÄÄ TÄMÄN. SILTI HÄN SYÖ NE RAAKA-AINEET.
AP KERTOO MIEHELLE MITÄ KAAPISSA ON TARKOITETTU LAPSILLE. MIES TIETÄÄ TÄMÄN. SILTI HÄN SYÖ LAPSILLE TARKOITETUT VÄLIPALAT.
Anteeksi että huudan, mutta tämä ohiymmärtäminen ja saman asian ("miehellä on nälkä") jankkaaminen alkaa väsyttää. Voitte jatkaa. :-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noi on niin huvittavia nuo "Syön helposti 100-kertaa enemmän kuin nainen ja maitoa juon ammeittain koska olen MIES". Heillä on yleensä kuvitelma itsestään "miehen kokoisena miehenä" ja ovat mielestään raamikkaista. Todellisuus on yleensä pitkähkö ja lihavanpuoleinen yksilö. Sellainen joka ylpeänä heittää" alle 100-kiloiset punnitaan neuvolassa"-läppää. Asenne tuttu etenkin rekkamiesten ym. keskuudessa. Tekevät mielestään miehekästä työtä (miehekäs=raskas), mutta todellisuus on , että istutaan perseellään 7h päivässä ja kerätään elintasokumpua.
Kaloreiden kulutus on vahvasti kytköksissä painoon ja kokoon, ei niinkään sukupuoleen. Sille joka julisti kuinka mies voi syödä monta kertaa enemmän kuin nainen: jos mies painaa 90kg ja nainen painaa 60kg, eikä kumpikaan tee kovin fyysistä työtä niin miten on mahdollista, että nainen pärjää päivän 2500kalorilla, mutta mies vaatii mielestäsi 7500kaloria pysyäkseen hengissä?
Laskurin mukaan 190cm pitkällä, 90kg painavalla ammattiurheilijalla saantisuositus on n. 4800kcal (nainen 170cm/70kg 3628kcal).
190cm/90kg, keskiraskasta työtä tekevän ja vapaa-ajalla hieman urheilevan normijampan pitäisi selvitä reilulla 3500kalorilla (nainen 170cm/70kg 2757kcal).
Jos työ on kevyt ja vapaa-ajalla hieman aktiivisuutta (useimmilla normi), energiantarve 190cm/90kg miehellä on 2913kcal (nainen 170cm/70kg 2177kcal).
Ei tuo 1000kalorin erotus ole kuin pari santsilautasellista ja tulee helposti kasaan lounaalla ja päivällisellä jos mies ottaaa isommat annokset. Siihen aamu- ja iltapalalla vielä pari voileipää tai reilumpi puuroannos, niin pitäisi miehenkin selvitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen työkaveri kertoo vaimonsa tekevän niin kasvisvoittoista ja kevyttä ruokaa että nälän pitämiseksi käy usein ennen kotiin menoa grillin tai abc:n kautta. Kyseessä normaalipainoinen ja kokoinen henkilö. Kyllä on erikoista ettei kotonaan saa syödä vatsaansa täyteen. Yhdenlaista pahoinpitelyä tämäkin, niin tossun alla ettei uskalla syödä!
Ap:n tapauksessa kyseessä tunnesyöppöys tms. psyykkinen juttu.Nainen syö varmaan kevyesti, jottei lihoa. Jos tarpeet ovat erilaiset, mies huolehtii itselleen lisäkalorinsa niin, ettei se ole naiselta pois. Tuo mies käy grillillä, mutta voisi aivan hyvin ostaa itselleen jääkaappiin vaikka omia rahkoja tai keittää valmiiksi vaikka kananmunia. Varmasti nainen ei kiellä miestä kotona kokkaamasta tai syömästä, mutta esim. 5 litran keitosta pitää jäädä naisellekin oma puoliskonsa, tai edes enemmän kuin yksi annos. Siitä täällä keskustellaan, niistä ahmateista, jotka syövät sen lämpimän ruoankin yksin, ja päälle vielä kaapeista kaiken helposti naposteltavan.
Joku näissä keskusteluissa aina inisee, miten naiset yrittävät kontrolloida syömistä ja jättää miehen nälkäiseksi. Yleensä naiselle kyllä riittäisi kohtuullisuus ja reiluus! Eihän se ole reilua, että nainen vaikka ensin suunnittelee kauppalistan, käy kaupassa, kokkaa, siivoaa ruokailun jäljet - ja saa lopulta itse siitä ruoasta alle kolmasosan. Monesti miehet maksattavatkin ruoat puoliksi, mutta rohmuavat itse enemmän.
Harva ahmattimies on kehonrakentaja, jolle on tarpeellista vetää kilotolkulla ruokaa. Jos on tarve, niin sen voi täyttää syömällä monipuolisesti kaikkea ja HUOMIOIMALLA oman naisensa ja perheensä. Ja mies voi itsekin käydä siellä kaupassa ja kokata.
Mutta tässähän ei perimmillään ole kyse ruoasta, vaan toisen arvostamisesta ja huomioimisesta... Miehet monesti luulevat, että nainen "nalkuttaa" vaikkapa kotitöistä tai rahankäytöstä huvikseen jonkinlaisena valtataisteluna, vaikka oikeasti nainen kaipaisi vain ymmärtävää ja välittävää miestä.
Tässä perheessä nainen päättää mitä kaupasta saa ostaa ja mitä syödään. Mies ei saa päättää. Jääkaapilla ei saa käydä. Aika hankala siinä on "omia ruokiaan" tuoda kotiin. Myöskään keittiöön ei ole asiaa eikä ruoanlaittoon mukaan, vaikka mies osaakin kokata. Siivousapu kelpaa kyllä. Joten en tiedä kuinka ymmärtävä ja välittävä miehen pitäisi olla että saisi syödä kotonaan tarpeeksi. Mies ratkaissut asian omalla laillaan koska haluaa perheensä pitää...
Kun mies yksin kotonaan ja vaimo ja lapset esim. reissussa, saa tehdä sitä ruokaa mitä haluaa ja kuinka paljon haluaa ja jopa ostaa kaupasta mitä haluaa. SURULLISTA.
Tämä kommentti osaksi tätä keskustelua, että myös toisenlaista vallankäyttöä on. Ja voisiko AP:n miehen äiti olla tällainen että rajoittanut niin pojalle tullut ahmimisen kulttuuri ruokailuun. Niin jotta oikein keittiöpsykologiksi tässä alkaisi :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ap ei pidä närkkimisvarastoa kotona? Pähkinöitä, rusinoita, hapankorppua, Cars-keksejä, juustoja, joku karkki, kaurakeksejä, mikropopcorn, oliivit, suolakurkku, perunasalaatti, paprikaa, tonnikalaa, ananasta, ananaskirsikoita, omenia, banaani, päärynä, salamia, kinkkua jne. jotain näistä ja en tarkoita, että kaikki nämä :D
Jos on selkeä paikka, jääkaapissa herkkulokero ja kaapissa hylly missä on jotain syötävää niin miehelle ei tule paniikki mitä voi syödä vaan aina on jotain, vaikka hapankorppuja, sinileimaa ja suolakurkkuja yms.
Jää normaali sapuska rauhaan mutta hirveä halu syödä jotain illalla tyyntyy noista jollakin.
Yhtälailla kuin ostat lapsille rahkat niin ostat jotain miehelle. Viisas vaimo osaa ennakoida ja ehkäistä kriisit. Jos mies tykästyy johonkin herkkuun esim. pähkinät niin osaa ostaa niitä itse ja sinun on helppo ostaa niitä jemmaan.
Jos kotona on aina vaikka turkkilaista jugurttia ja mehukeittoa niin se voi olla ratkaisu. Tai aina on hedelmiä, aina on pakkasessa karjalanpiirakoita, jotka voi lämmittää leivänpaahtimessa.
En oikein käsitä MIKSI tämä on joillekin ongelma, ettekö te ole yrittänyt ratkaista asiaa?
Vierailija kirjoitti:
Noi on niin huvittavia nuo "Syön helposti 100-kertaa enemmän kuin nainen ja maitoa juon ammeittain koska olen MIES". Heillä on yleensä kuvitelma itsestään "miehen kokoisena miehenä" ja ovat mielestään raamikkaista. Todellisuus on yleensä pitkähkö ja lihavanpuoleinen yksilö. Sellainen joka ylpeänä heittää" alle 100-kiloiset punnitaan neuvolassa"-läppää. Asenne tuttu etenkin rekkamiesten ym. keskuudessa. Tekevät mielestään miehekästä työtä (miehekäs=raskas), mutta todellisuus on , että istutaan perseellään 7h päivässä ja kerätään elintasokumpua.
Kaloreiden kulutus on vahvasti kytköksissä painoon ja kokoon, ei niinkään sukupuoleen. Sille joka julisti kuinka mies voi syödä monta kertaa enemmän kuin nainen: jos mies painaa 90kg ja nainen painaa 60kg, eikä kumpikaan tee kovin fyysistä työtä niin miten on mahdollista, että nainen pärjää päivän 2500kalorilla, mutta mies vaatii mielestäsi 7500kaloria pysyäkseen hengissä?
Laskurin mukaan 190cm pitkällä, 90kg painavalla ammattiurheilijalla saantisuositus on n. 4800kcal (nainen 170cm/70kg 3628kcal).
190cm/90kg, keskiraskasta työtä tekevän ja vapaa-ajalla hieman urheilevan normijampan pitäisi selvitä reilulla 3500kalorilla (nainen 170cm/70kg 2757kcal).
Jos työ on kevyt ja vapaa-ajalla hieman aktiivisuutta (useimmilla normi), energiantarve 190cm/90kg miehellä on 2913kcal (nainen 170cm/70kg 2177kcal).
Ei tuo 1000kalorin erotus ole kuin pari santsilautasellista ja tulee helposti kasaan lounaalla ja päivällisellä jos mies ottaaa isommat annokset. Siihen aamu- ja iltapalalla vielä pari voileipää tai reilumpi puuroannos, niin pitäisi miehenkin selvitä.
Ahmimisessa ei ole kyse kaloreista. Selviämisestä (psyykkisestä) kylläkin, ahmijan aivot on koodattu siten että ahtamalla itsensä täyteen saa tyydytyksen. Ja kun viesti aivoihin ehtii vasta n. 20 minuutin kuluttua ahmimisen aloittamisesta että vatsalaukku on täynnä, ehtii suuhunsa työntää melkoisen määrän evästä. Mitä helpommin ahmittavaa ruokaa, sen parempi. Leikkeleet, juustot ja jogurtit/vanukkaat käyvät oikein hyvin. Tai lempiruoka, ei voi olla ottamatta lisää koska halu on niin voimakas ja ruoka tuo tyytyväisyyden, lohdun, helpotuksen, hyvän olon, rakkautta tai sen mitä vaan on henkisesti vailla/vajaa. Ruoan ahmimisen suhteen on vaikeaa myös se että ilman ruokaa et voi olla. Helpompi lopettaa tupakanpoltto ja viinanjuonti, ilman voit olla mutta ruokaholisti joutuu joka päivä sen eteen kykeneeko syömään normaalisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen työkaveri kertoo vaimonsa tekevän niin kasvisvoittoista ja kevyttä ruokaa että nälän pitämiseksi käy usein ennen kotiin menoa grillin tai abc:n kautta. Kyseessä normaalipainoinen ja kokoinen henkilö. Kyllä on erikoista ettei kotonaan saa syödä vatsaansa täyteen. Yhdenlaista pahoinpitelyä tämäkin, niin tossun alla ettei uskalla syödä!
Ap:n tapauksessa kyseessä tunnesyöppöys tms. psyykkinen juttu.Nainen syö varmaan kevyesti, jottei lihoa. Jos tarpeet ovat erilaiset, mies huolehtii itselleen lisäkalorinsa niin, ettei se ole naiselta pois. Tuo mies käy grillillä, mutta voisi aivan hyvin ostaa itselleen jääkaappiin vaikka omia rahkoja tai keittää valmiiksi vaikka kananmunia. Varmasti nainen ei kiellä miestä kotona kokkaamasta tai syömästä, mutta esim. 5 litran keitosta pitää jäädä naisellekin oma puoliskonsa, tai edes enemmän kuin yksi annos. Siitä täällä keskustellaan, niistä ahmateista, jotka syövät sen lämpimän ruoankin yksin, ja päälle vielä kaapeista kaiken helposti naposteltavan.
Joku näissä keskusteluissa aina inisee, miten naiset yrittävät kontrolloida syömistä ja jättää miehen nälkäiseksi. Yleensä naiselle kyllä riittäisi kohtuullisuus ja reiluus! Eihän se ole reilua, että nainen vaikka ensin suunnittelee kauppalistan, käy kaupassa, kokkaa, siivoaa ruokailun jäljet - ja saa lopulta itse siitä ruoasta alle kolmasosan. Monesti miehet maksattavatkin ruoat puoliksi, mutta rohmuavat itse enemmän.
Harva ahmattimies on kehonrakentaja, jolle on tarpeellista vetää kilotolkulla ruokaa. Jos on tarve, niin sen voi täyttää syömällä monipuolisesti kaikkea ja HUOMIOIMALLA oman naisensa ja perheensä. Ja mies voi itsekin käydä siellä kaupassa ja kokata.
Mutta tässähän ei perimmillään ole kyse ruoasta, vaan toisen arvostamisesta ja huomioimisesta... Miehet monesti luulevat, että nainen "nalkuttaa" vaikkapa kotitöistä tai rahankäytöstä huvikseen jonkinlaisena valtataisteluna, vaikka oikeasti nainen kaipaisi vain ymmärtävää ja välittävää miestä.
Tässä perheessä nainen päättää mitä kaupasta saa ostaa ja mitä syödään. Mies ei saa päättää. Jääkaapilla ei saa käydä. Aika hankala siinä on "omia ruokiaan" tuoda kotiin. Myöskään keittiöön ei ole asiaa eikä ruoanlaittoon mukaan, vaikka mies osaakin kokata. Siivousapu kelpaa kyllä. Joten en tiedä kuinka ymmärtävä ja välittävä miehen pitäisi olla että saisi syödä kotonaan tarpeeksi. Mies ratkaissut asian omalla laillaan koska haluaa perheensä pitää...
Kun mies yksin kotonaan ja vaimo ja lapset esim. reissussa, saa tehdä sitä ruokaa mitä haluaa ja kuinka paljon haluaa ja jopa ostaa kaupasta mitä haluaa. SURULLISTA.
Tämä kommentti osaksi tätä keskustelua, että myös toisenlaista vallankäyttöä on. Ja voisiko AP:n miehen äiti olla tällainen että rajoittanut niin pojalle tullut ahmimisen kulttuuri ruokailuun. Niin jotta oikein keittiöpsykologiksi tässä alkaisi :D
Tunnetko siis työkaverin perheen ja vaimon hyvin? Onko hänen vaimonsa hyvä ystäväsi?
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap ei pidä närkkimisvarastoa kotona? Pähkinöitä, rusinoita, hapankorppua, Cars-keksejä, juustoja, joku karkki, kaurakeksejä, mikropopcorn, oliivit, suolakurkku, perunasalaatti, paprikaa, tonnikalaa, ananasta, ananaskirsikoita, omenia, banaani, päärynä, salamia, kinkkua jne. jotain näistä ja en tarkoita, että kaikki nämä :D
Jos on selkeä paikka, jääkaapissa herkkulokero ja kaapissa hylly missä on jotain syötävää niin miehelle ei tule paniikki mitä voi syödä vaan aina on jotain, vaikka hapankorppuja, sinileimaa ja suolakurkkuja yms.
Jää normaali sapuska rauhaan mutta hirveä halu syödä jotain illalla tyyntyy noista jollakin.
Yhtälailla kuin ostat lapsille rahkat niin ostat jotain miehelle. Viisas vaimo osaa ennakoida ja ehkäistä kriisit. Jos mies tykästyy johonkin herkkuun esim. pähkinät niin osaa ostaa niitä itse ja sinun on helppo ostaa niitä jemmaan.
Jos kotona on aina vaikka turkkilaista jugurttia ja mehukeittoa niin se voi olla ratkaisu. Tai aina on hedelmiä, aina on pakkasessa karjalanpiirakoita, jotka voi lämmittää leivänpaahtimessa.
En oikein käsitä MIKSI tämä on joillekin ongelma, ettekö te ole yrittänyt ratkaista asiaa?
MIKSIMIKSIMIKSI se on vaimon tehtävä ostaa miehelle herkkuja, seurata mistä mies tykkää ja ostaa sitten niitä jatkossa? Miten kauhean vaikea miehelle on mennä kauppaan ja ostaa mässynsä itse? Tai jos mahdollista, tilata ne nettikaupan kautta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap ei pidä närkkimisvarastoa kotona? Pähkinöitä, rusinoita, hapankorppua, Cars-keksejä, juustoja, joku karkki, kaurakeksejä, mikropopcorn, oliivit, suolakurkku, perunasalaatti, paprikaa, tonnikalaa, ananasta, ananaskirsikoita, omenia, banaani, päärynä, salamia, kinkkua jne. jotain näistä ja en tarkoita, että kaikki nämä :D
Jos on selkeä paikka, jääkaapissa herkkulokero ja kaapissa hylly missä on jotain syötävää niin miehelle ei tule paniikki mitä voi syödä vaan aina on jotain, vaikka hapankorppuja, sinileimaa ja suolakurkkuja yms.
Jää normaali sapuska rauhaan mutta hirveä halu syödä jotain illalla tyyntyy noista jollakin.
Yhtälailla kuin ostat lapsille rahkat niin ostat jotain miehelle. Viisas vaimo osaa ennakoida ja ehkäistä kriisit. Jos mies tykästyy johonkin herkkuun esim. pähkinät niin osaa ostaa niitä itse ja sinun on helppo ostaa niitä jemmaan.
Jos kotona on aina vaikka turkkilaista jugurttia ja mehukeittoa niin se voi olla ratkaisu. Tai aina on hedelmiä, aina on pakkasessa karjalanpiirakoita, jotka voi lämmittää leivänpaahtimessa.
En oikein käsitä MIKSI tämä on joillekin ongelma, ettekö te ole yrittänyt ratkaista asiaa?
MIKSIMIKSIMIKSI se on vaimon tehtävä ostaa miehelle herkkuja, seurata mistä mies tykkää ja ostaa sitten niitä jatkossa? Miten kauhean vaikea miehelle on mennä kauppaan ja ostaa mässynsä itse? Tai jos mahdollista, tilata ne nettikaupan kautta?
MITES luulet, MIKSI se on niin vaikeaa ja MIKSI tässäkin ketjussa monella naisella on/on ollut vastaava mies? MIKSIMIKSIMIKSI?
Jos se olisi helppoa ei olisi ongelmaa, ei tarvitsisi keskustella. Kun se on ongelma niin se pitää ratkaista. MITENMITENMITEN sinä saat tuon miehen kauppaan tai nettikauppaan?
MIKSIMIKSIMIKSI se on niin vaikeaa muuttaa toista ihmistä?
Ja jos se EI ONNISTU, se toisen ihmisen muuttaminen niin sitten pitää itse muuttua. SIKSI.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen työkaveri kertoo vaimonsa tekevän niin kasvisvoittoista ja kevyttä ruokaa että nälän pitämiseksi käy usein ennen kotiin menoa grillin tai abc:n kautta. Kyseessä normaalipainoinen ja kokoinen henkilö. Kyllä on erikoista ettei kotonaan saa syödä vatsaansa täyteen. Yhdenlaista pahoinpitelyä tämäkin, niin tossun alla ettei uskalla syödä!
Ap:n tapauksessa kyseessä tunnesyöppöys tms. psyykkinen juttu.Nainen syö varmaan kevyesti, jottei lihoa. Jos tarpeet ovat erilaiset, mies huolehtii itselleen lisäkalorinsa niin, ettei se ole naiselta pois. Tuo mies käy grillillä, mutta voisi aivan hyvin ostaa itselleen jääkaappiin vaikka omia rahkoja tai keittää valmiiksi vaikka kananmunia. Varmasti nainen ei kiellä miestä kotona kokkaamasta tai syömästä, mutta esim. 5 litran keitosta pitää jäädä naisellekin oma puoliskonsa, tai edes enemmän kuin yksi annos. Siitä täällä keskustellaan, niistä ahmateista, jotka syövät sen lämpimän ruoankin yksin, ja päälle vielä kaapeista kaiken helposti naposteltavan.
Joku näissä keskusteluissa aina inisee, miten naiset yrittävät kontrolloida syömistä ja jättää miehen nälkäiseksi. Yleensä naiselle kyllä riittäisi kohtuullisuus ja reiluus! Eihän se ole reilua, että nainen vaikka ensin suunnittelee kauppalistan, käy kaupassa, kokkaa, siivoaa ruokailun jäljet - ja saa lopulta itse siitä ruoasta alle kolmasosan. Monesti miehet maksattavatkin ruoat puoliksi, mutta rohmuavat itse enemmän.
Harva ahmattimies on kehonrakentaja, jolle on tarpeellista vetää kilotolkulla ruokaa. Jos on tarve, niin sen voi täyttää syömällä monipuolisesti kaikkea ja HUOMIOIMALLA oman naisensa ja perheensä. Ja mies voi itsekin käydä siellä kaupassa ja kokata.
Mutta tässähän ei perimmillään ole kyse ruoasta, vaan toisen arvostamisesta ja huomioimisesta... Miehet monesti luulevat, että nainen "nalkuttaa" vaikkapa kotitöistä tai rahankäytöstä huvikseen jonkinlaisena valtataisteluna, vaikka oikeasti nainen kaipaisi vain ymmärtävää ja välittävää miestä.
Tässä perheessä nainen päättää mitä kaupasta saa ostaa ja mitä syödään. Mies ei saa päättää. Jääkaapilla ei saa käydä. Aika hankala siinä on "omia ruokiaan" tuoda kotiin. Myöskään keittiöön ei ole asiaa eikä ruoanlaittoon mukaan, vaikka mies osaakin kokata. Siivousapu kelpaa kyllä. Joten en tiedä kuinka ymmärtävä ja välittävä miehen pitäisi olla että saisi syödä kotonaan tarpeeksi. Mies ratkaissut asian omalla laillaan koska haluaa perheensä pitää...
Kun mies yksin kotonaan ja vaimo ja lapset esim. reissussa, saa tehdä sitä ruokaa mitä haluaa ja kuinka paljon haluaa ja jopa ostaa kaupasta mitä haluaa. SURULLISTA.
Tämä kommentti osaksi tätä keskustelua, että myös toisenlaista vallankäyttöä on. Ja voisiko AP:n miehen äiti olla tällainen että rajoittanut niin pojalle tullut ahmimisen kulttuuri ruokailuun. Niin jotta oikein keittiöpsykologiksi tässä alkaisi :D
Tunnetko siis työkaverin perheen ja vaimon hyvin? Onko hänen vaimonsa hyvä ystäväsi?
Tunnen sen verran että tiedän heidän perheensä dynamiikasta tämän asian. Nainen kokee toimivansa oikein. Mies silti toistuvasti töissä valittaa vaimonsa ruokahuollosta. Emme tunne niin hyvin vaimon kanssa että olisimme ystäviä.
Miksi kysyt?
Ap, sun mies on syöppö, sinä ja lapset kärsivät, täällä ehdotetaan, että eroa. No, aiotko erota ahmatista miehestäsi?
Oletko kirjoittanut ennenkin otsikolla "mies syö lasten vanukkaat"?
No, tässä uudemman kerran samat neuvot: tee ruoka-annokset siten, että esimerkiksi vanukkaaksi maitokiisseli, joka syödään heti kun on jäähtynyt.
Osta jostakin sellainen jääkaappiin sopiva kannellinen rasia, johon voit laittaa lukon. Sinne nakit ja vanukkaat, ja avain omalle vyölle. Isompi laatikko sitten pähkinöille ja muille sellaisille, joita ei tarvitse säilyttää kylmässä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap ei pidä närkkimisvarastoa kotona? Pähkinöitä, rusinoita, hapankorppua, Cars-keksejä, juustoja, joku karkki, kaurakeksejä, mikropopcorn, oliivit, suolakurkku, perunasalaatti, paprikaa, tonnikalaa, ananasta, ananaskirsikoita, omenia, banaani, päärynä, salamia, kinkkua jne. jotain näistä ja en tarkoita, että kaikki nämä :D
Kerrataan. Kotona on ruokaa. Mies on sanonut, että ei hänellä nälkä ole, on vain kiva laittaa jotain suuhun. Närkkimisvaraston lisäksi Ap. on varannut raaka-aineita ruokaan ja salaattiin, lapsille jotain tiettyä välipalaa. Ap. kertoo sen miehelle. Mies tietää tämän. Mies syö lapsille varatut välipalat ja ruokiin varatut raaka-aineet. Tästä on kyse. Ei nälästä. Ei ruuan puutteesta.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap ei pidä närkkimisvarastoa kotona? Pähkinöitä, rusinoita, hapankorppua, Cars-keksejä, juustoja, joku karkki, kaurakeksejä, mikropopcorn, oliivit, suolakurkku, perunasalaatti, paprikaa, tonnikalaa, ananasta, ananaskirsikoita, omenia, banaani, päärynä, salamia, kinkkua jne. jotain näistä ja en tarkoita, että kaikki nämä :D
Jos on selkeä paikka, jääkaapissa herkkulokero ja kaapissa hylly missä on jotain syötävää niin miehelle ei tule paniikki mitä voi syödä vaan aina on jotain, vaikka hapankorppuja, sinileimaa ja suolakurkkuja yms.
Jää normaali sapuska rauhaan mutta hirveä halu syödä jotain illalla tyyntyy noista jollakin.
Yhtälailla kuin ostat lapsille rahkat niin ostat jotain miehelle. Viisas vaimo osaa ennakoida ja ehkäistä kriisit. Jos mies tykästyy johonkin herkkuun esim. pähkinät niin osaa ostaa niitä itse ja sinun on helppo ostaa niitä jemmaan.
Jos kotona on aina vaikka turkkilaista jugurttia ja mehukeittoa niin se voi olla ratkaisu. Tai aina on hedelmiä, aina on pakkasessa karjalanpiirakoita, jotka voi lämmittää leivänpaahtimessa.
En oikein käsitä MIKSI tämä on joillekin ongelma, ettekö te ole yrittänyt ratkaista asiaa?
Tuohon naposteltavaan uppoaisi helposti vähintään 500 euroa kuukaudessa (plus sitten normiruuat päälle). Kenellä on muka varaa ostella kaapit täyteen pähkinöitä ja muita herkkuja, jos yhden tekee mieli mässyttää tauotta?
Itseasiassa minäkin tunnen tämmöisen perheen. Vaimo on kasvissyöjä, eikä oikein ilmeisesti ole sisäistänyt kasvispitoisten proteiinien osuutta ruokavaliossa. Saattaa siis laittaa ruuaksi tyyliin vaan salaattia ja jotain juustonpaloja sinne sekaan. Mies käy sitten tosiaan kotimatkalla päivittäin Macin kautta (tämä tosin on lihonut todella paljon sinä aikana kun ovat olleet yhdessä), vaimo ei nimittäin halua lihatuotteita kotiinsakaan "käryn takia".
Tämä ei ole kuitenkaan verrattavissa AP:n tapaukseen - mies syö ilkeyttään ja kiusallaan ja vielä virnistelee päälle, eikä kuitenkaan itse osta ruokaa tai esitä toiveita siitä, kun vaimo käy kaupassa.