Olen pettynyt lasteni uravalintaan :-( Miten saisin lapseni tajuamaan minkä virheen he ovat tehneet???

Vierailija kirjoitti:

Olen itse lääkäri, ja molemmat lapseni ovat päättäneet valita helpot duunariammatit itselleen, vaikka heillä olisi ollut rahkeita ihan mihin tahansa :-(. Poika oli lukiossa kympin oppilas ja kirjoitti kuusi ällää, ja päätti mennä töihin RAKENNUSMIEHEKSI. Tytärkin oli peruskoulussa kympin oppilas, ja vastustuksestani huolimatta valitsi amiksen lähihoitajalinjan.

Miten minä saisin lapseni tajuamaan, että heillä riittäisi rahkeet paljon parempiinkin töihin? Lasteni hyvinvointia ajatellen, en halua että he tyytyvät mihinkään matalapalkkaisiin raskaisiin ammatteihin! Olen yrittänyt tarjota heille ihan rahallista tukeakin, jos menisivät yliopistoon ja kouluttautuisivat kunnolla, mutta turhaan. Nyt minä harkitsen jopa että, jätän heidät perinnöttömäksi ja testamenttaan kaiken mieluummin hyväntekeväisyyteen...

Esimerkkisi voimasta lapset ovat jo oppineet että raha ei tuo onnea, eikä varsinkaan tee kenestäkään parempaa ihmistä. Lapsesi ovat fiksumpia kuin sinä.

Jo tavastasi kirjoittaa loistaa kilometrien päähän että todennäköisemmin kun lääkäri olet itse peruskoulua käyvä teini jolla on vanhempien kanssa erimielisyyttä jatko-opintojen suhteen.

Vierailija kirjoitti:

Mikä niissä duunariammateissa on vikana jos ihminen itse tykkää? 

Lapseni tuhlaavat heidän lahjakkuutensa ja mahdollisuutensa saavuttaa tasokkaan ja onnellisen elämän, jos he tyytyvät loppuiäkseen tekemään jotain duunarihommia t:AP

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itse lääkäri, ja molemmat lapseni ovat päättäneet valita helpot duunariammatit itselleen, vaikka heillä olisi ollut rahkeita ihan mihin tahansa :-(. Poika oli lukiossa kympin oppilas ja kirjoitti kuusi ällää, ja päätti mennä töihin RAKENNUSMIEHEKSI. Tytärkin oli peruskoulussa kympin oppilas, ja vastustuksestani huolimatta valitsi amiksen lähihoitajalinjan.

Miten minä saisin lapseni tajuamaan, että heillä riittäisi rahkeet paljon parempiinkin töihin? Lasteni hyvinvointia ajatellen, en halua että he tyytyvät mihinkään matalapalkkaisiin raskaisiin ammatteihin! Olen yrittänyt tarjota heille ihan rahallista tukeakin, jos menisivät yliopistoon ja kouluttautuisivat kunnolla, mutta turhaan. Nyt minä harkitsen jopa että, jätän heidät perinnöttömäksi ja testamenttaan kaiken mieluummin hyväntekeväisyyteen...

Esimerkkisi voimasta lapset ovat jo oppineet että raha ei tuo onnea, eikä varsinkaan tee kenestäkään parempaa ihmistä. Lapsesi ovat fiksumpia kuin sinä.

Mutta raha helpottaisi elämää todella merkittävästi, ja parempi koulutus takaisi etteivät lapset tule ainakaan helposti jäämään työttömiksi tulevaisuudssa. t:AP

Edelleen, rakennusmies voi hyvin tienata paremmin kuin esim. lastentarhanopettaja, kirjastonhoitaja tai farmaseutti. Ja senkin jälkeen on mahdollista opiskella pidemmälle, mikäli kiinnostusta riittää.

Et sinä lääkärinäkään näköjään ihan viisas ole jos ensinnäkin luulet että voit jättää Suomessa lapsesi perinnöttä kokonaan ja vieläpä olet sitä mieltä että lapsesi ei saa olla ammatissa jossa haluaa. Sitä paitsi lähihoitaja voi aina jatkaa johonkin esim. sairaanhoitajaksi tai vaikka fyssariksi.