Osaako joku oikeasti kertoa mikä on Jumala?
Jotta voi sanoa onko Jumalaa olemassa vai ei, pitää ensin määritellä mikä on Jumala. Kysyin papilta mikä ja millainen on Jumala ja pappi vastasi siihen ettei kukaan voi tietää. Miten siis sellaisesta voi sanoa yhtikäs mitään?
Kommentit (333)
Srila Bhakti Bimal Avadhut Maharaj
Suhde Jumalaan
(12. joulukuuta 2004)
Mikä ero on tuon maailman ja meidän maailmamme välillä? Mikä on aineellinen olemassaolo? Jumalalliselle maailmalle on ominaista, että siinä jokainen elävä olento voi päästä suhteeseen Jumalan kanssa. Jumalan ja sielun välisiä suhteita on viisi eri tyyppiä: neutraali suhde, palvelija, ystävyys, vanhempien rakkaus ja jumalallinen avioliitto. Näemme, että kaikki nämä suhteet ovat olemassa myös ihmisten välillä maailmassamme. Esimerkiksi jokaisella on ystäviä, vanhempia, ja jokainen haluaa löytää rakkaan. Kukaan ei sano, ettei hänellä ole vanhempia, ei ystäviä tai että hän ei halua ystäviä. Kukaan ei sano, että hän ei halua rakastaa ja olla rakastettu. Päinvastoin, kaikki, mihin pyrimme tässä maailmassa, on löytää ystävyys, rakkaus. Sitä varten teemme kaiken — opimme, ansaitsemme rahaa, yritämme saada suosiota ja niin edelleen. Toivomme rakkautta, ystävyyttä ja läheisiä ihmissuhteita. Näemme, että kaikki, mihin pyrimme tässä maailmassa — rakkaus, ystävyys, läheiset suhteet — kaikki tämä ilmenee ylivoimaisesti henkisessä maailmassa.
Krishnan Nimen laulaminen sisältää kaikki nämä potentiaaliset olemassaolon tasot. Krishnan Nimi saa ihmisen tajuamaan hänen suhteensa Jumalaan ja asettaa hänet Todellisuuden korkeammalle tasolle.
6t
Srila Bhakti Bimal Avadhut Maharaj
Sielun subjektiivinen maailma ja ehdollistetun tietoisuuden vankila
(12. joulukuuta 2004)
Maailma on täysin subjektiivinen, ja se, mitä ajattelemme siitä tietoisuudessamme, on aivan erilaista, kun sitä tarkastellaan henkisestä näkökulmasta. Yleensä materialistit näkevät korkeamman maailman kauheana ja tämän maailman kauniina. Mutta itse asiassa olemme tyytyväisiä mihin tahansa olemassaolon tasoon, jossa voimme toteuttaa suunnitelmamme. Tämä on luonteemme paradoksi.
Sen sijaan Veda-tekstit kuvaavat korkeamman tietoisuuden maailmaa, toisin sanoen henkistä maailmaa, jossa ”jokainen askel on tanssi, ja jokainen sana on laulu”, ja jossa kaikki olemassa oleva on elävää, kaikella on tietoisuus. Tässä maailmassa, jossa elämme, meistä näyttää siltä, että kaikki on kuollut. Meistä tuntuu, että meitä ympäröi vain kuollut luonto, ja että vain minä olen elossa. Mutta missä määrin olen itse elossa? Minussa on jonkinlaista elämää, mutta se lämpenee. Hyvin usein tunnemme itsemme uupuneiksi ja musertuneiksi. Miksi? Koska sielua ei peitä pelkästään ainekerros, emme ole vain fyysisen kehon vankilassa, suuremmassa määrin olemme tietoisuutemme vankilassa. Ihmisillä oli erilaisia ajatuksia siitä, miten luoda täydellinen vankila, josta on mahdotonta paeta. Mutta kun puhumme korkeammasta tietoisuudesta, korkeammasta todellisuudesta, niin tämä maailma on luotu siten, että emme ole vain aineen, materian vankilassa, vaan meillä on erillinen selli ja kaikki mitä tarvitsemme.
Tietoisuutemme samaistuu täysin kehoomme ja koko maailmaan. Pyhissä kirjoituksissa sanotaan: ”Pölyä kuljettava tuuli on pohjimmiltaan puhdas, toisin sanoen tuulessa ei ole koskaan vikaa. Tuuli vain nostaa pölypilviä, joten näyttää siltä, että tuuli on hyvin likaista. Itse asiassa tuuli ei ole koskaan likainen”. Samaa voidaan sanoa sielusta ja tietoisuudesta. Sielun puhdas tietoisuus nostaa pölypilviä, joita kutsutaan materiaksi. Aineesta tulee keho, äly ja kaikki muu. Näin ollen fyysinen keho samaistuu ”tuuleen”, mutta se on ”pölyä”, eikä sillä ole mitään tekemistä ”tuulen” kanssa. Tuuli nosti pölyn, mutta jonkin ajan kuluttua pöly laskeutui ja tuuli jatkoi matkaansa. Sitten tuuli nostaa seuraavan pölykerroksen ja niin edelleen loputtomasti.
Pyhät kirjoitukset selittävät, että sielu ei ole mukana tässä maailmassa. Sielulla ei todellisuudessa ole mitään toimintaa tässä maailmassa. Tavallisesti toimintomme supistuvat syömiseen, nukkumiseen, puolustautumiseen ja lisääntymiseen. Mutta tällä kaikella ei ole mitään tekemistä sielun kanssa. Sielulla on vain yksi tehtävä — halu, toive. Kun haluja ja tarpeita ei voida tyydyttää, ihmiset uppoutuvat epätodelliseen, virtuaaliseen elämään, samalla kun he tuntevat olevansa todellisia hahmoja. Näin koko elämä voi mennä.
jumala? Se on kuvitteellinen hahmo, joka haluaa että hänen uskollisimmat kannattajansa käyttävät järjestelmällisesti hyväksi satojatuhansia lapsia.
Olen mieluummin ateisti, kuin kristitty.
Pyhiä kirjoituksia voi olla vaikea ymmärtää, joten yritämme tehdä niistä helpommin lähestyttäviä ja ymmärrettäviä. Tämä on hyvin vaikeaa. Tilanne on samanlainen tietokoneteollisuudessa — vallankumous on siirtymässä monimutkaisesta yksinkertaiseen.
Shrila Shridhar Maharaj on antanut meille ideoita siitä, että ”kauneus on voiman yläpuolella”, ”myötätunto on oikeudenmukaisuuden yläpuolella”. Krishna on kauneuden ja harmonian henkilöitymä. Shrila Shridhar Maharaj on osoittanut meille, että meillä on jo kaikki, mitä tarvitsemme. Kykymme välittää ihmisille jotakin riippuu omasta ymmärryksestämme siitä, mistä puhumme.
Ymmärrättekö, millaisessa egregoressa me olemme! Se ei tarkoita, että meidän pitäisi nyt rentoutua, menettää uskomme. Päinvastoin, olemme tulleet tiettyyn todellisuuteen. Voi olla hyvin pelottavaa, jos joku menettää uskonsa satuun. Mutta Hare Krishna ei ole satu, se on todellisuutta. Satumainen usko Krishnaan ei ole uskoa. Usko Krishnaan on todellisuutta.
Mantra laskeutuu guru-parampara kanavan kautta.
Kuka lienee kirjoittanut: "Kaikki, mitä Jumalasta tiedän, on se, että en Hänestä mitään tiedä."
Olen samaa mieltä.
Srila Bhakti Bimal Avadhut Maharaj
Pyrkimys luoda oma maailma vapautta käyttämällä
(12. joulukuuta 2004)
Hyvin monet ihmiset sanovat näin: ”Jos minä olen illuusiossa, jos maailma on illuusio, kuka sitten on Jumala? Hänet on kutsuttava vastuuseen. Hänet pitää rangaista”. Kuten astronautti Grechko sanoi: ”Jos saamme Jumalan kiinni, niin silloin pakotamme Hänet tekemään töitä meidän hyväksemme”. Mutta asia on näin, että tämä petos, tämä maailma, joka on illuusio, luotiin kaikkien elävien olentojen hyväksi. Me, ollessamme tässä maailmassa, voimme rehellisesti sanoa itsellemme, miksi olemme täällä. Olemme tässä maailmassa, koska haluamme vapautta.
Emme halua kenenkään sanovan meille, uskoako Jumalaan vai ei. Meidän on päätettävä se itse. Mutta koska meillä ei ole vapautta, koska emme voi luoda omaa maailmaa itsellemme, sen takia yritämme keksiä, miten maailma ja kaikki muu luotiin. Yritämme jatkuvasti luoda ”maailmamme” imperiumin, valtion, perheen, yrityksen muodossa. Mutta näemme, kuinka epätäydellisiä olemme tässä. Näemme, että mikä tahansa perhe — se on jatkuvaa kärsimystä. Eniten kärsimme väärinkäsityksistä suhteissa vanhempiin. Mutta myöhemmin, kun meistä itsestämme tulee vanhempia, lapsemme eivät ymmärrä meitä. Esimerkiksi haluamme lapsemme syövän kaurapuuroa aamulla, koska se on terveellistä. Mutta lapsemme haluaa karkkia ja siksi sylkee kaurapuuron ulos. Ymmärrämme, että maailma, jonka yritimme luoda ympärillämme, ei tuonut meille mitään hyvää. Loppujen lopuksi olemme kaikessa täysin pettyneitä.
Viime kädessä elämän loppuun mennessä ihminen on täysin pettynyt ja hänestä tulee pessimistinen. Pääsääntöisesti vain harvat ihmiset tulevat henkiseen elämään. Jos voimme elämässämme olla kosketuksissa henkisyyden kanssa ja hyödyntää sitä, se on erittäin hyvä.
Ei hyvä Jumala..
Kysyin, että kerrotaanko raamatussa muinaisen Kreikan, Mesopotamian tai Babylonian jumaluuksia mitään ja kysymykseni meni poistoon. =D
Srila Bhakti Sundar Govinda Dev-Goswami Maharaj
Sielun alkuperäinen muoto
(12. heinäkuuta 1998. Lakhta, Pietari)
Giri Maharaj: Onko henkinen muotomme jo läsnä meissä vai tuleeko se ilmenemään tulevaisuudessa? Mitä se tarkoittaa?
Srila Govinda Maharaj: Henkinen muoto on läsnä meissä, mutta piilotettuna. Se tulee ilmenemään tulevaisuudessa. On olemassa ääretön henkinen olemassaolo, ja elävä olento ottaa siellä ikuisen luontaisen asemansa.
Giri Maharaj: Me olemme peräisin Tatastha-shaktista, rajaenergiasta. Miten se liittyy meidän henkiseen muotoomme?
Srila Govinda Maharaj: Sielulle on luonnostaan ominaista tahto, ajattelu ja tunteet. Tällä hetkellä ne ovat illuusion peitossa, mutta tulevaisuudessa nämä jivaan luontaisesti kuuluvat tahto, ajattelu ja tunteet ilmenevät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sikhien Guru Granth Sahib sanoo ettei Jumalaa pysty sanoin kuvaamaan. Se, joka edes yrittää, tulee epäonnistumaan.
Raamatussa* siihen kuvailuun ihmisen pyritään mahdollisimman hyvin ja silti pahasti menee ohi maalin. Lopputuloksena onkin ristiriitainen skitsofreniasta kärsivä raivohullu mielipuoli.
*Raamattu on ihmisten tekemä kirjasarja Jumalasta. Ei siis Jumalan luoma yksinäinen kirja ihmisistä, kuten monesti luullaan.
Raamattu kertoo saatanasta, ei Jumalasta. Jos kukaan täydellä älyllä varustettu ihminen kuvittelee, että niihin vanhan testamentin hirveyksiin kykenee jumalallinen olento, kannattaa käydä tutkituttamassa päänsä.
Tätä näkökulmaa olen kauan odottanut. Joskus kauan sitten tein uskonnonfilosofiaan liittyen esseen theodikean ongelmasta, ja eräänä lähteenä oli Jobin kirja. Siis että Jumala lyö vetoa poikansa kanssa hurskaan miehen mahdollisisita suhtautumisesta siihen kun menettää kaiken ja kun ystävät ovat ääliöitä. Lopussa Jumala alkaa esitellä luomistöidensä ihmeellisyyksiä. Eihän sellainsen olennon kanssa ihminen pärjää eikä aivoituksiaan käsitä.
Vierailija kirjoitti:
Tyhjentävää selitystä et voi saada.
Lähimmäksi pääset katsomalla ja lukemalla Jeesuksesta (4 evankeliumia), joka oli ihmiseksi tullut Jumala.
Yhteen sanaan puristettuna: Jumala on rakkaus.
Entä Vanhan Testamentin Jumala? Sitä paitsi evankeliumitkin ovat ristiriitaisia keskenään, äläkä missään tapauksessa lue Ilmestyskirjaa!
Vedojen merkitys uutetaan, laajennetaan ja jaetaan monille — tämä on vyasa, Vyasan tehtävä. Vyasoja on monia. Tämä Vyasa tunnetaan nimellä Krishna Dvaipayana Vyasa. Häneltä saimme ”Bhagavatamin”, ”Mahabharatan” ja muut teokset. Tämä on yksi erityisistä Vyasoista, hänen nimensä oli Krishna Dvaipayana Vyasa. Mutta ennen häntä oli muitakin Vyasoja. Kuka tahansa, joka avaa Vedojen merkityksen, tunnetaan nimellä Vyasa.
Śrīla Bhakti Rakṣak Śrīdhar Dev-Goswāmī Mahārāj
Vedat ja puranat Jiva Goswamin kirjoituksissa
(7. tammikuuta 1982. Navadwipa Dhama, Intia)
Puranoja on kahdeksantoista. Jiva Goswami Prabhu mainitsee ”Bhagavata-sandarbhassaan” kaksi Puranojen ominaispiirrettä. Nämä teokset ovat Vedoja täydentäviä, niitä tukevia. Ne täydentävät Vedoja — tällainen on Puranojen luonne. Puranat [selittävät] sen, mitä Vedoissa ei ole ilmaistu selkeästi ja yksiselitteisesti, sisältämällä täydentävää tai avustavaa tietoa. [Sanskrit.] Myös se tieto, joka puuttuu Vedoista, on läsnä Puranoissa. Purana tarkoittaa ”muinaista”. Vedat sisältävät tiettyjä totuuksia, ja Puranat vahvistavat ne.
Lopullisen hajoamisen, tuhoutumisen jälkeen, kun luominen alkaa uudelleen, tieto laskeutuu Narayanalta Brahmalle. Puranojen kirjoittajat ovat lukuisia näkijöitä (rishi), jotka kykenevät keräämään ja säilyttämään tietoa tapahtumista, jotka tapahtuivat menneessä luomisessa (mitä tapahtui ennen maailman täydellistä hajoamista, maailman menneessä historiassa). Maailman menneen historian tapahtumia kuvataan Puranoissa, mutta niitä ei ole kuvattu Vedoissa, joten Puranoja ei pitäisi laiminlyödä kuten brahma-samaj ja arya-samaj tekevät. Mutta Jiva Goswami Prabhu on asettanut Puranat erittäin korkealle. ”Bhagavatam” on myös Purana.
Puranoja ei pidä laiminlyödä. Tämä ei tarkoita sitä, että Puranat olisivat yhtä arvokkaita ja samanarvoisia kuin Vedat, mutta silti Puranat kertovat tapahtumista, joita ei ole edes mainittu Vedoissa.
Puranoja on kahdeksantoista, ja ne luokitellaan seuraavasti: sattvika, rajasika, tamasika. ”Padma-purana” on sattvika-purana. Tämä Purana edustaa antaumuksen koulukunnan etuja. Sattvika-puranat kertovat pääosin Narayanasta.
Vierailija kirjoitti:
Epäilisin että Jumalalla on alunperin tarkoitettu ihmistä, siis jokaista meistä ja raamattu on jonkinlainen oppikirja miten jokainen voi tulla paremmaksi ihmiseksi. Sitten aikojen saatossa koko raamatun opit on käsitetty väärin. Olemme siis jokainen omia Jumaliamme.
Näin itse käsittäisin kanssa. Sekään ei todista ettei varsinaista Jumalaa olisi, mutta minkälainen? Sitä ei voi tietää. Jos ihminen olisi sinut henkisen puolensa kanssa,ei ihmiset varmaankaan olisi näin hulluja. Vaan hyviä ja kauniita niinkuin tämä maapallomme. Mutta kun ei.
Srila Bhakti Sundar Govinda Dev-Goswami Maharaj
Shloka | Ero ihmisen ja eläimen välillä
(Moskova)
[om ajñāna-timirāndhasya jñānāñjana-śalākayā
chakṣur unmīlitaṁ yena tasmai śrī-gurave namaḥ (1)]
āhāra-nidrā-bhaya-maithunaṁ ca
sāmānyam etat paśubhir narāṇām
dharmo hi teṣām adhiko viśeṣo
dharmeṇa hīnāḥ paśubhiḥ samānāḥ (2)
Tässä maailmassa eläimillä ja muilla elävillä olennoilla on samat olemassaolon elementit. Kaikki nämä elävät olennot, jotka ovat kehityksensä eri tasoilla, voivat nauttia samoista eduista: elää perhe-elämää, syödä, nukkua ja nauttia toisistaan. Tämä on luontaista kaikille eläville olennoille niiden ehdollistumisen vuoksi.
Ihmiset eroavat muista elävistä olennoista siinä, että sen lisäksi, että he voivat vain elää ja nauttia kaikesta tästä, myös kehittää henkistä tietoisuuttaan. Prosessia, joka auttaa luomaan yhteyden henkiseen maailmaan, kutsutaan uskonnoksi. Tämä prosessi toteutetaan henkisen yhteyden ja henkisen tiedon havaitsemisen kautta.
Henkinen yhteys on meille äärimmäisen tärkeää tässä olemisen ulottuvuudessa, koska henkinen yhteys ja aidosti henkinen yhteisö voivat auttaa meitä nousemaan transsendenttiselle tasolle. Todellisen, aidon henkisen yhteyden välityksellä mielemme ja aistimme tulevat tyydytetyiksi. Silloin aistien levottomuus vähitellen poistuu meistä.
____________________________________________
Srila Bhakti Sundar Govinda Dev-Goswami Maharaj
Kaksi maailmaa: henkinen ja aineellinen
Henkinen maailma on rajaton. Kukaan ei voi määrittää sen alkua ja loppua, se ulottuu todellisuuden läpi loputtomasti, ja on rajaton kooltaan. Myös muita maailman osia pidämme rajattomina, kuten aineellista maailmaa, joka myös on rajaton. Me pidämme aineellista maailmaa rajattomana, koska me, pikkuruiset sielut, olemme merkityksettömässä asemassa. Havaintokykymme on rajallinen, mutta Jumalallisella todellisuudella ei ole rajoja.
Tällä hetkellä olemme tässä ehdollistetussa, rajoitetussa osassa aineellista maailmaa, mutta tämä ei ole todellinen kotimme. Henkinen maailma on todellinen asuinpaikkamme. Meillä on kyky tietoiseen olemassaoloon, henkiseen olemassaoloon tässä maailmassa.
Muotomme on tietoisuuden muodostama muoto, ja vaikka hän on vain pikkuruinen, pienen pieni osa Jumalallista, sillä on kuitenkin rajaton potentiaali. Mitä potentiaalia meillä itsellämme, sielullamme on, emme pysty edes ymmärtämään nyt.
Aineellinen olemassaolomme on kuin asuisi vankilassa. Elämme syyn ja seurauksen maailmassa. Jotkut henkisestä maailmasta tulevat teot vaikuttavat aineelliseen maailmaan, kun taas toiset ovat lähtöisin aineellisesta maailmasta. Tämä on eräänlaista harmoniaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhjentävää selitystä et voi saada.
Lähimmäksi pääset katsomalla ja lukemalla Jeesuksesta (4 evankeliumia), joka oli ihmiseksi tullut Jumala.
Yhteen sanaan puristettuna: Jumala on rakkaus.
Entä Vanhan Testamentin Jumala? Sitä paitsi evankeliumitkin ovat ristiriitaisia keskenään, äläkä missään tapauksessa lue Ilmestyskirjaa!
Taisi vanhan testamentin Jumala olla iso kasa täysin vääristyneitä käsityksiä Jumalastamme. Onneksi on uusi testamentti. Sekä Jeesuksen viisaudet.
eri
Srila Bhakti Bimal Avadhut Maharaj
Suhde Jumalaan
(12. joulukuuta 2004)
Mikä ero on tuon maailman ja meidän maailmamme välillä? Mikä on aineellinen olemassaolo? Jumalalliselle maailmalle on ominaista, että siinä jokainen elävä olento voi päästä suhteeseen Jumalan kanssa. Jumalan ja sielun välisiä suhteita on viisi eri tyyppiä: neutraali suhde, palvelija, ystävyys, vanhempien rakkaus ja jumalallinen avioliitto. Näemme, että kaikki nämä suhteet ovat olemassa myös ihmisten välillä maailmassamme. Esimerkiksi jokaisella on ystäviä, vanhempia, ja jokainen haluaa löytää rakkaan. Kukaan ei sano, ettei hänellä ole vanhempia, ei ystäviä tai että hän ei halua ystäviä. Kukaan ei sano, että hän ei halua rakastaa ja olla rakastettu. Päinvastoin, kaikki, mihin pyrimme tässä maailmassa, on löytää ystävyys, rakkaus. Sitä varten teemme kaiken — opimme, ansaitsemme rahaa, yritämme saada suosiota ja niin edelleen. Toivomme rakkautta, ystävyyttä ja läheisiä ihmissuhteita. Näemme, että kaikki, mihin pyrimme tässä maailmassa — rakkaus, ystävyys, läheiset suhteet — kaikki tämä ilmenee ylivoimaisesti henkisessä maailmassa.
Krishnan Nimen laulaminen sisältää kaikki nämä potentiaaliset olemassaolon tasot. Krishnan Nimi saa ihmisen tajuamaan hänen suhteensa Jumalaan ja asettaa hänet Todellisuuden korkeammalle tasolle.
4