Miten on suhtauduttu teihin kotona oleviin äiteihin joilla lapsi päiväkodissa?

Vierailija kirjoitti:

Ei ne varmaan päikyssä voi suoraan sanoa mitä ajattelevat teistä :)

mussuttavat selän takana senkin edestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erittäin hyvin suhtauduttiin. Esikoinen oli siis 5.5 kun toka syntyi, oli kesän kotona ja meni sitten eskariin ja omasta halustaan oli eskarin päälle muutaman tunnin hoidossa, koska kaikki kaverit olivat myös siellä. Siitä ei tullut meille mitään "valituksia".

Käsittämätöntä! Kyllä eskari riittää "virikkeeksi" jos äiti makoilee kotona. Antaisitte lepoa niille lapsillekin!

Niin minäkin ajattelin, ja hainkin aluksi lapsen eskarin jälkeen, mutta kun lapsi oli muutaman kotimatkan itkenyt katkerasti kun leikit jäivät kesken ja kaverit sinne, niin muutin mieltäni asiasta täysin ja aloin hakea lapsen vasta kolmen aikoihin :)

En usko, että tulen ymmärtämään tätä ilmiötä koskaan. En kannata sitä, ryhmät on muutenkin täynnä ja henkilökuntaa vähän. Parhaimmillaan ne kotona makaavat äidit vievät päiväkotiin lapsen, jonka on paha olla siellä ja totutteluun menee aikaa ja kyyneliä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erittäin hyvin suhtauduttiin. Esikoinen oli siis 5.5 kun toka syntyi, oli kesän kotona ja meni sitten eskariin ja omasta halustaan oli eskarin päälle muutaman tunnin hoidossa, koska kaikki kaverit olivat myös siellä. Siitä ei tullut meille mitään "valituksia".

Käsittämätöntä! Kyllä eskari riittää "virikkeeksi" jos äiti makoilee kotona. Antaisitte lepoa niille lapsillekin!

Niin minäkin ajattelin, ja hainkin aluksi lapsen eskarin jälkeen, mutta kun lapsi oli muutaman kotimatkan itkenyt katkerasti kun leikit jäivät kesken ja kaverit sinne, niin muutin mieltäni asiasta täysin ja aloin hakea lapsen vasta kolmen aikoihin :)

Lapsiko teillä päättää asioistaan?

Vierailija kirjoitti:

En usko, että tulen ymmärtämään tätä ilmiötä koskaan. En kannata sitä, ryhmät on muutenkin täynnä ja henkilökuntaa vähän. Parhaimmillaan ne kotona makaavat äidit vievät päiväkotiin lapsen, jonka on paha olla siellä ja totutteluun menee aikaa ja kyyneliä.

Minä olen joutunut viemään hoitoon alle kolmevuotiaan, jolla oli paha olla hoidossa. Vein hänet sinne siksi, että oli pakko käydä töissä.

Sitten olen vienyt hoitoon viisivuotiaan, jolla oli siellä kivaa ja kavereita. Itse olin vauvan kanssa kotona.

Arvaa kumpaa kadun enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu, että päiväkotien on huomattavasti helpompaa ymmärtää kotona olevaa kuin pitkää ja sitovaa työpäivää tekevää äitiä. Molemmista on kokemuksia.

En ymmärrä kotona makaavaa äitiä, (ymmärsin, että kuitenkin AP tarkoitti sellaista äitiä, jolla ei sitä vauvaa kotona ole)

Mutta en ymmärrä näitäkään, joiden lapset aina päivän päätteeksi ovat viimeisenä päiväkodin pihalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maailma on mennyt ihan hulluksi, kun lapsia viedään turhan päiten päiväkotiin. Samalla monet hoitoa oikeasti tarvitsevat joutuvat rahtaamaan lapsiaan minne milloinkin, kun lähipäiväkodit ovat täynnä vauvalomalaisten muksuja. Turhaanhoidattajille pitäisi lätkäistä todellisia kuluja vastaava hinta + sanotaan vaikka 20 % kate siihen päälle.

Itsellä ei valitettavasti juuri eronneena, synnyttäneenä ja autottomana ole mahdollista esikoista kuljetella toiselle puolelle kaupunkia.

Sitten kun olen taas töissä ja pystyn taas ostamaan auton, niin kuljetan kyllä mielelläni. Varsinkin jos on työmatkan varrella, ei mitään ongelmaa.

Eli parempi nyt hoitopaikka lähellä, kun sitten työelämässä.

Ei hyvää päivää. Anna kun vielä arvaan, lapset eri isien kanssa?

Sama isä on. Häipyi toisen kohdalla, eikä osoita mitään mielenkiintoa toiseen lapseen.

Se on jännä, miksi monet eron jälkeen halveksi minua, raskautta ja lasta ja kysyi ensimmäisenä että niin eri isillekö ajattelit vosu lapset tehdä.

Itse asiassa, tässä tilanteessa olisi hyvä jos lapsilla olisi eri isät. Koska on surullista seurata, kuinka toinen saa isältään rakkautta ja toinen ei.

Ja rankaiset siitä esikoistasi viemällä päiväkotiin? Siinähän antaisit lapsille tasa-arvoista kohtelua olemalla molempien kanssa kotona.

Se "huono isä" on siis synnytyksesi ajan hoitanut esikoistasi, ja kun pääset kotiin ja hän tuo lapsen sinulle niin tuuppaat sen samantien päiväkotiin?

Sinähän se syrjit esikoista, eikä isä toista lasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu, että päiväkotien on huomattavasti helpompaa ymmärtää kotona olevaa kuin pitkää ja sitovaa työpäivää tekevää äitiä. Molemmista on kokemuksia.

En ymmärrä kotona makaavaa äitiä, (ymmärsin, että kuitenkin AP tarkoitti sellaista äitiä, jolla ei sitä vauvaa kotona ole)

Mutta en ymmärrä näitäkään, joiden lapset aina päivän päätteeksi ovat viimeisenä päiväkodin pihalla.

Aivan, juuri tuota tarkoitin. Kaikkein heikointa ainakin tällä palstalla ymmärrys on niitä äitejä kohtaan, jotka ovat erehtyneet hankkimaan vaativan ja vastuullisen työn ja mahdollisesti vielä pitkän työmatkankin.

Riippuu hyvin paljon, mistä syistä vanhempi on kotona. On esimerkiksi perheitä, joissa tuetaan lapsen ja vanhempien eli koko perheen hyvinvointia esimerkiksi lastensuojelun avohuollon toimenpiteenä osa-aikahoidon muodossa. Tällöin vanhempi (joka on esimerkiksi sairaslomalla) voi keskittyä huolehtimaan omista voimavaroistaan ja jaksamisestaan, kun päivähoito helpottaa elämän pyörittämistä edes hetkellisesti. Minulle toisaalta se ja sama, mikä syy siellä on taustalla, jokaisen perheen oma asia ja päivähoidon henkilökunnan tulee suhtautua ammattimaisesti ja suvaitsevasti jokaisen perheen tilanteeseen. En jaksa kateellisena öyhöttää minun verorahoistani ja päivähoitomaksuista, kuten jotkut tekevät (aika paljon kuitenkin vastinetta niille rahoille saadaan mm. päivähoidon järjestymisen, ilmaisen peruskoulutuksen, edullisen terveydenhuollon, vanhempien jo käymän oman koulutuspolun ym. kautta). 

Vierailija kirjoitti:

Ja tosiaan ihan sama mitä mieltä muut ovat. Itse tunnen lapseni ja tilanteeni parhaimmin. Ei ole kukaan uskaltanut ainakaan päin naamaa nillittää mitään.

Kannattaa aina muistaa, että lapsesi viel paikan toiselta lapselta. Eli joku vaikka muuttaa työn perässä  uudelle paikkakunnalle.

Mutta onneksi sun pitää pitää omaa aikaa kotona rauhassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erittäin hyvin suhtauduttiin. Esikoinen oli siis 5.5 kun toka syntyi, oli kesän kotona ja meni sitten eskariin ja omasta halustaan oli eskarin päälle muutaman tunnin hoidossa, koska kaikki kaverit olivat myös siellä. Siitä ei tullut meille mitään "valituksia".

Käsittämätöntä! Kyllä eskari riittää "virikkeeksi" jos äiti makoilee kotona. Antaisitte lepoa niille lapsillekin!

Niin minäkin ajattelin, ja hainkin aluksi lapsen eskarin jälkeen, mutta kun lapsi oli muutaman kotimatkan itkenyt katkerasti kun leikit jäivät kesken ja kaverit sinne, niin muutin mieltäni asiasta täysin ja aloin hakea lapsen vasta kolmen aikoihin :)

Lapsiko teillä päättää asioistaan?

Ei suinkaan, vaan minä äitinä havainnoin, että lapsi on paljon tyytyväisempi ja rauhallisempi kun on pari tuntia eskarin päälle hoidossa, ja tein päätöksen sen mukaan. Mennäänkö teillä aina etukäteen päätettyjen absoluuttisten sääntöjen (kuten että lapsi ei saa olla hetkeäkään hoidossa jos äiti tai isä on kotona) mukaan vaikka niiden noudattaminen olisi yhteydessä lapsen pahoinvointiin?

Hain lapselle päiväkotipaikkaa vammani vuoksi, koska ihan kaikkeen en pysty tämän vammani vuoksi. Hain paikkaa perhetyöntekijän kehotuksesta. Sain päiväkotipaikan hieman taistelemalla, paikkoja oli, mutta sitä ei ollut helppo saada. Moneen otteeseen hoitajat veisasivat sitä virikehoito veisua, vaikka kaikilla oli tiedossa, miksi paikan olimme saaneet. Kerran pahoitin tästä mieleni ja sanoin asiasta, totesin myös, että itse jos samasta vammasta kärsisitte, olisitte tuohon työhön työkyvyttömiä. Siihen loppui se virikehoito veisaaminen (minulle päin näköä). Myöhemmin kyllä sitten työllistyin, vammani ei estä työntekoa yleisesti ottaen, vaan tietyin rajoituksin.

Vierailija kirjoitti:

Hain lapselle päiväkotipaikkaa vammani vuoksi, koska ihan kaikkeen en pysty tämän vammani vuoksi. Hain paikkaa perhetyöntekijän kehotuksesta. Sain päiväkotipaikan hieman taistelemalla, paikkoja oli, mutta sitä ei ollut helppo saada. Moneen otteeseen hoitajat veisasivat sitä virikehoito veisua, vaikka kaikilla oli tiedossa, miksi paikan olimme saaneet. Kerran pahoitin tästä mieleni ja sanoin asiasta, totesin myös, että itse jos samasta vammasta kärsisitte, olisitte tuohon työhön työkyvyttömiä. Siihen loppui se virikehoito veisaaminen (minulle päin näköä). Myöhemmin kyllä sitten työllistyin, vammani ei estä työntekoa yleisesti ottaen, vaan tietyin rajoituksin.

Jatkan vielä. Ennen kuin olin sanonut päikyssä tuosta virikeveisuusta oli aina lasta viedessä kaava sama: Lapsi jäi itkemään, kukaan ei lohdutellut. Ajattelivat, että kärsikää molemmat sekä virikeäiti että virikelapsi. Tuon sanomisen jälkeen tuokin homma muuttui ja lapsi sai lohdutusta.

En kysellyt muiden mielipiteitä koska ne eivät ole tärkeitä tai kiinnostavia kun tehdään valintoja meidän perheen kesken. Olin vauvan kanssa kotona ja 4v isosisarus oli kokopäivähoidissa, jossa on supersuosittu ja viihtyy. Erittäin hyvä ratkaisu ja arki toimi. Jos se närästää jotakuta niin aivan sama minulle :)

En ymmärrä miksi omasta lapsesta halutaan vapaata!!!!!!!!!!!!!!! Moni vie jo yksivuotiaan hoitoon ja lojuu itse perse homeessa sohvalla pvän. Luuletteko että se lapsi nauttii siellä hirveästä hulinasta pväkodissa. Tyhmää väittää että tarvii virikkeitä. Niitä voi jokainen äitikin keksiä tuon ikäiselle. Hävetkää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erittäin hyvin suhtauduttiin. Esikoinen oli siis 5.5 kun toka syntyi, oli kesän kotona ja meni sitten eskariin ja omasta halustaan oli eskarin päälle muutaman tunnin hoidossa, koska kaikki kaverit olivat myös siellä. Siitä ei tullut meille mitään "valituksia".

Käsittämätöntä! Kyllä eskari riittää "virikkeeksi" jos äiti makoilee kotona. Antaisitte lepoa niille lapsillekin!

Kylläpä olet vauvasi huonosti hoitanut, jos kutsut vauvanhoitoa makoilemiseksi.

Ei olisi näiden äitien pitänyt saada lapsia ollenkaan. Tuokin yksi raskaana ja eronnut, huh.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja tosiaan ihan sama mitä mieltä muut ovat. Itse tunnen lapseni ja tilanteeni parhaimmin. Ei ole kukaan uskaltanut ainakaan päin naamaa nillittää mitään.

Kannattaa aina muistaa, että lapsesi viel paikan toiselta lapselta. Eli joku vaikka muuttaa työn perässä  uudelle paikkakunnalle.

Mutta onneksi sun pitää pitää omaa aikaa kotona rauhassa.

Olen tuo vauvaa kotona hoitava, joten en ihan omassa rauhassa koskaan ole.

Mutta miksi ihmeessä tuon toiselta paikkakunnalta muuttavan perheen lapsi olisi päiväkodille niin paljon tervetulleempi kuin oma lapseni? Lapseni tekee lyhyttä päivää ja pitää paljon vapaapäiviä, hän on ryhmän tavoille hyvin sopeutunut, hänellä on siellä hyvät kaverit jne.

Vaikea kuvitella, että päiväkodin henkilökunta haluaisi välttämättä eroon hänestä ja tilalle vaikkapa diagnosoimattoman erityislapsen, joka tekee pitkiä hoitopäiviä ja on uupunut, kun vanhemmilta jäi turvaverkko sinne toiselle paikkakunnalle.

Minusta sekin on ikävää että kun viet lapsen hoitoon tai haet, niin sulle ei puhuta mitään. Et kuule enää mitään lapsen päivästä, eikä ajankohtaisista asioista kerrota. Jos tervehdit, niin ei vastata.

Ammattitaito tulisi säilyä, vaikka lapsen kotona oleva vanhempi etoisi kuinka.

Onneksi päiväkoti vaihtuu pian. Sille paremmalle ihmiselle joka saa lapseni paikan tulevaisuudessa kehottaisin miettimään kuitenkin omia arvoja. Jos esimerkiksi jäät äitiyslomalle tai työttömäksi, sinuunkin suhtaudutaan kyseisessä paikassa noin.

Olin 10 vuotta päiväkodissa töissä ja ihan todella tämä ala on muuttunut ja tulee muuttumaan vielä, huonompaan suuntaan. Siksi opiskelinkin toisen ammatin joka ei sodi enää mun arvomaailmaa vastaan...

Sillä ihan toden totta, en enää pystynyt työskentelemään esim. Pienten ryhmissä...Se riittämättömyyden tunne oli jotain aivan kamalaa. Ja se lasten itku...

Kyllä sitä paljon näki kuinka esim. Kaksivuotiaalle syntyi pikkusisarus niin jo seuraavana päivänä isompi oli hoidossa. Sitten ihmetellään kuinka sisarussuhde ei ihan toimi.

Tai kuinka ollaan kotona vauvan kanssa ja isompi on sen 9h päiväkodissa.

Toki poikkeuksiakin on eli ne jota pitää sitä lasta sen 8-15 päikyssä vaikka itse onkin kotona.