Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Onko matikkaa osaamaton ihminen tyhmä?
19.02.2018 |
Minun mielestäni on, vaikka en itsekään osaa kovin hyvin. Kokeista tulee kasia tai seiskaa kovalla vaivannäöllä ja oppimisvaikeus todettu. Ajattelen olevani typerä tämän takia, tuskin esimerkiksi töihin pääsen ikinä.
Kommentit (79)
Kumpa olisi omaakin matematiikan oppimistani, tai siis oppimattomuuttani, tutkittu ja todettu todennäköisesti tällainen oppimisvaikeus. Mutta ei, koulu oli pieni kyläkoulu jossa ei tällaisia tutkittu vaan opettajista huokui se asenne, että oppilas oli tyhmä ja laiska jos ei matikkaa osannut. Se ei ainakaan auttanut omaa asennetta matematiikkaa kohtaan. Jos olisi edes otettu huomioon matematiikan oppimisvaikeuden mahdollisuus, niin tuosta aineesta ei välttämättä olisi tullut sellainen peikko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä miten kielten osaamista pidetään matikkaan verrattuna jotenkin vähempiarvoisena ja se on pelkkää ulkoa opettelua. Kielet vaativat loogista ajattelua ihan samalla tavalla. Esim. puolisoni on matikassa ihan hyvä, mutta ei ymmärrä kielistä yhtään mitään. Hän kyllä osaa paljon sanoja englanniksi ja ymmärtää puhetta, mutta ei osaa muodostaa niistä sanoista järkeviä lauseita. Ei mitään tajua siitä, mitä prepositiota tarvitaan, jotta lauseesta saadaan ymmärrettävä ja sujuva kokonaisuus.
Vierailija kirjoitti:
Suurin ongelma matikan oppimiseen on asenne. Kuinka monta kertaa olen saanut kuulla että matikka on vaikeaa tai mahdotonta oppia ilman että on edes yritetty.
Kielteisesti lahjakkaat pärjäävät hyvin matikassa jos saavat oikeanlaista opetusta.
Matematiikka on käytätännössä vain kielioppia ja sanojen taivuttamista.
Eikä ole. Suurin ongelma matematiikassa on se kun sitä ei osata opettaa kunnolla. Ihmiset ajattelevat eritavalla ja aina lasketaan todellisuudesta irrallaan olevia järjettömiä laskuja, eikä mitään käytännöllistä, työhön tai arkeen liittyvää. Mitä vittua bussikuski tekee San Fransiscon sillan tukiparaabelilla, jonka mitat eivät vastaa edes sitä oikeaa San Fransiscon sillan baraabelin mittaa?
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miten kielten osaamista pidetään matikkaan verrattuna jotenkin vähempiarvoisena ja se on pelkkää ulkoa opettelua. Kielet vaativat loogista ajattelua ihan samalla tavalla. Esim. puolisoni on matikassa ihan hyvä, mutta ei ymmärrä kielistä yhtään mitään. Hän kyllä osaa paljon sanoja englanniksi ja ymmärtää puhetta, mutta ei osaa muodostaa niistä sanoista järkeviä lauseita. Ei mitään tajua siitä, mitä prepositiota tarvitaan, jotta lauseesta saadaan ymmärrettävä ja sujuva kokonaisuus.
Siksi, että sitä loogista ajattelua vaaditaan kielten kanssa paljon vähemmän kuin matemaattisten ongelmien ja niiden hahmotuksen kanssa. Eli ne eivät vaadi loogista ajattelua samalla tavalla, kuten väität.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miten kielten osaamista pidetään matikkaan verrattuna jotenkin vähempiarvoisena ja se on pelkkää ulkoa opettelua. Kielet vaativat loogista ajattelua ihan samalla tavalla. Esim. puolisoni on matikassa ihan hyvä, mutta ei ymmärrä kielistä yhtään mitään. Hän kyllä osaa paljon sanoja englanniksi ja ymmärtää puhetta, mutta ei osaa muodostaa niistä sanoista järkeviä lauseita. Ei mitään tajua siitä, mitä prepositiota tarvitaan, jotta lauseesta saadaan ymmärrettävä ja sujuva kokonaisuus.
Väärin!
Kielet eivät vaadi lähes minkäänlaista loogista ajattelua, vaan ainoastaan ulkoatankkaamista alitajuntaan saakka ja sen jälkeen opitun käytäntöön yhdistämistä.
7 kieltä hyvin kielellisesti ja kirjallisesti osaava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miten kielten osaamista pidetään matikkaan verrattuna jotenkin vähempiarvoisena ja se on pelkkää ulkoa opettelua. Kielet vaativat loogista ajattelua ihan samalla tavalla. Esim. puolisoni on matikassa ihan hyvä, mutta ei ymmärrä kielistä yhtään mitään. Hän kyllä osaa paljon sanoja englanniksi ja ymmärtää puhetta, mutta ei osaa muodostaa niistä sanoista järkeviä lauseita. Ei mitään tajua siitä, mitä prepositiota tarvitaan, jotta lauseesta saadaan ymmärrettävä ja sujuva kokonaisuus.
Väärin!
Kielet eivät vaadi lähes minkäänlaista loogista ajattelua, vaan ainoastaan ulkoatankkaamista alitajuntaan saakka ja sen jälkeen opitun käytäntöön yhdistämistä.7 kieltä hyvin kielellisesti ja kirjallisesti osaava.
Mutta kielessä on 4 eri osa-aluetta. Luettu, kirjoitettu, kuultu ja puhuttu. Voi olla hyvä noissa kaikissa tai sitten osaaminen voi vaihdella suurestikin. Itse olin aina paras puhumaan ja kaikki muu oli vähän sitä sun tätä, mutta ärsytti kun kouluissa harrastettiin juuri kaikista vähiten sitä verbaalista ilmaisua, suomalaiset kun ovat tunnetusti selvinpäin ujoja paskahousuja.
Koulussa pärjääminen ei ole yhtä kuin oikeassa elämässä pärjääminen. Polkuja on monia. Nallekarkit ja kortit ei ole aina tasa, mutta tärkeintä on se, mitä niillä tekee ja miten pelaa.
Terveisin rikas WoW Arenan Multi-Gladiaattorikouluttaja Kanadasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap hakeutui itse tutkimuksiin kuraattoriin kautta, ei koulun toimesta.
Ap
Minulla alkoi matematiikka takkuamaan siirtyessäni kolmosluokalle. Siitä lähtien sitten sain mukautetun matematiikan kirjan. Muistan kärsineeni matematiikkakammostakin, joka lienee ihan olemassa oleva vaiva, ja tätä lähinnä näkee tytöillä, oli taustalla oppimisvaikeuksia tai ei. Olen siis itse nainen. Välillä vitsailen tästä vaikeudesta, että eihän me naiset osata matematiikkaa (mitenkään vähättelemättä matemaattisia aineita ja aloja osaavia naisia) tai sitten sukuvialla, koska perheenjäsenillä ja sukulaisillakaan tuo ei ole vahvin lenkki - oppimisvaikeuksilla tai ilman.
Hyvä, jos edes tiedän miten yhteen-, vähennys-, prosentti- ja jakolaskuja sekä kertolaskuja lasketaan laskimella. Väliaikaisesti olen pystynyt sisäistämään sinut, cosinit ja tangentit sekä prosentit yläkoulussa ja ammattikoulussa. Ravintola-alalla olen pärjännyt kassalla ilman ongelmia, ja oikean summan rahaa osaan antaa takaisin ja huomaan, jos asiakkaan antamasta käteisestä puuttuu vielä 80 senttiä tai 3,50 euroa. Nyt opiskelen nuoriso-ohjaajaksi, jossa ei tarvitse ihan matematiikkalahjakas olla.
Itselläni on serkkutyttö, jolla on lukihäiriö, joka on vaikeuttanut erioten ruotsin oppimista, dysfasia, adhd sekä matematiikan oppimisvaikeus. Tästä huolimatta hän päätti opiskella vielä lähihoitajaksi, eikä mukautus matematiikasta ole este hakemiselle. Toinen asia on sitten se, että kykeneekö suoriutumaan samoilla ehdoilla. Kyllä hän on pärjännyt, pääsi ensimmäisellä kerralla läpi lääkelaskutentit sekä anatomian, ja häntä on myös harjoitteluissa kehuttu. Vanhainkodilla kesätöissä ollessaan häntä kehuttiin ja mielellään olisi otettu uudestaan töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Matematiikka on muutakin kuin sitä koulun kokeissa testattavaa. Itse olin luokattoman huono matematiikassa koulussa. Siitä huolimatta aloitin urani kirjanpitäjänä ja sittemmin vuosia pyörinyt IT puolen asiantuntijatehtävissä. Kummassakin roolissa matematiikalla välillisesti suuri rooli eikä huonouteni matematiikassa ole aiheuttanut ongelmia. En edeenkää osaa esim. kertotaulua tai kykenisi kirjoittamaan kaavoja jne. Käytännön ongelmien edessä matematiikka ei kuitenkaan tuota ongelmia, tiedän vastauksen vaikka en osaisikaan selitää miten siihen päädyn.
Vierailija kirjoitti:
:D Minulla älykkyysosamääräkin on melko alhainen, alle satasen. Lukiosta en varmaan selviäisi (opon ja erityisopen arvio) ja psykologi suositteli myös hakemaan amikseen, kuten aion varmaan tehdäkin. Mulla on hahmottamisessakin jonkinlaisia vaikeuksia ja esimerkiksi geometria on vaikeaa juuri sen takia.
Ap
Tuo "melko alhainen" on puolella väestöstä. Matala älykkyys ei tarkoita hyödyntöntä ihmistä tai estettä onnelle, ainakaan ellei se ole poikkeuksellisen matala jolloin tarvitsee holhousta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Matemaattinen osaamattomuus ei ole tyhmyyttä. Se on vaan taito, jolla on kyllä oma hyötynsä elämässä. Ilmankin taitaa pärjätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet hyvin väärässä mielestäni. Itse olen todella älykäs, tunnen modernin filosofian kuin taskuni ja logiikka sujuu ihan hyvin käsitteissä. Sitten kun tehdään laskuja ihan vain matemaattisen harjoituksen syystä, niin katosi motivaatio minulla aina lukioaikoina. Sen lisäksi silloin kun opiskelinkin matikkaa ahkerasti niin ei sujunut hirveän hyvin. Väittäisin, että kyse on siitä mitenkä eri ihmisillä aivot sopeutuvat pelaamaan paremmin erilaisilla symbolisilla järjestelmillä, lienee ympäristötekijöistä johtuen enimmäkseen. En ole koskaan tavannut yhtä kompleksisesti ja laaja-alaisesti ajattelevaa kuin itse olen. Mutta matikka ei sujunut. Kuitenkin filosofisia esseitä vaihdoin tohtori tuttavien kanssa jo 20-vuotiaana. Suosittelen teille skpetisismiä ja jäitä hattuun tässä väitteessänne.
Vierailija kirjoitti:
Suurin ongelma matikan oppimiseen on asenne. Kuinka monta kertaa olen saanut kuulla että matikka on vaikeaa tai mahdotonta oppia ilman että on edes yritetty.
Kielteisesti lahjakkaat pärjäävät hyvin matikassa jos saavat oikeanlaista opetusta.
Matematiikka on käytätännössä vain kielioppia ja sanojen taivuttamista.
No nyt on kyllä aika harhainen käsitys kielen toiminnasta. Tai siis ainakin analogia on huonosti perusteltua. Ps. Itse olen huono matematiikassa, vaikka olen paljon siihen ajoittain panostanutkin lukiossa. Laahaa kutosessa. Silti esimerkiksi kompleksinen filosofinen ajattelu on ihan next level verrattuna näihin luonnontiedenörtteihin. Tuskin osaisivat hahmottaa eroa noumenaalisen ja fenomenaalisen välillä. Me tarvitsemmekin kuitenkin kaikenlaisia tähän YHTEISkuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Matematiikka on logiikkaa ja ajattelua.
Kyllä, AP:n väittämä on paikkansa pitävä matematiikka on verrannollinen ihmisen älykkyyteen.
Olet hyvin väärässä mielestäni. Itse olen todella älykäs, tunnen modernin filosofian kuin taskuni ja logiikka sujuu ihan hyvin käsitteissä. Sitten kun tehdään laskuja ihan vain matemaattisen harjoituksen syystä, niin katosi motivaatio minulla aina lukioaikoina. Sen lisäksi silloin kun opiskelinkin matikkaa ahkerasti niin ei sujunut hirveän hyvin. Väittäisin, että kyse on siitä mitenkä eri ihmisillä aivot sopeutuvat pelaamaan paremmin erilaisilla symbolisilla järjestelmillä, lienee ympäristötekijöistä johtuen enimmäkseen. En ole koskaan tavannut yhtä kompleksisesti ja laaja-alaisesti ajattelevaa kuin itse olen. Mutta matikka ei sujunut. Kuitenkin filosofisia esseitä vaihdoin tohtori tuttavien kanssa jo 20-vuotiaana. Suosittelen teille skpetisismiä ja jäitä hattuun tässä väitteessänne.
Osaatko ap englantia? Kannattaa ladata appo tai katsoa koneelta (YouTube ja kotisivut) khan academya. Siellä selitetään yksinkertaisesti vaikeita asioita. Itse hoksasin sen avulla matikan juttuja joita en koulussa tajunnut.
Katelkaas nyt vaikka noiden päättäjienkin koulutodistuksia, niin ei ihan hirveää korrelaatiota tunnu olevan arvosanojen ja menestymisen välillä.
Alue: Aihe vapaa
Taidat puhua laskennosta. Laskento on osa matematiikasta mutta ehkä sen helpoin osa.
Jos osaa laskea hyvin laskuja päässä se ei vielä osoita älyä. Ehkä korkeintaan harjaantuneisuutta.
Matematiikka on laaja kokonaisuus ja sen opiskelu kasvattaa logiikan tajua ja antaa jopa käyttökelpoisia työkaluja tehdä loogisia päätelmiä päässä ja siten toimia älykkäämmin vaikka ei välttämättä olisikaan niin älykäs. Joka tapauksessa matematiikka harjoittaa älyä ja tavallaan kehittää älyä kun osaa jakaa ongelmat järkeviin osiin ja sitten voi osata jopa ratkoa monimutkaisia asioita päässä.