Miten ihmeessä jotkut eivät imetä lastaan?
Rintaruokinta on ainut turvallinen tapa antaa lapselle ravintoa kunnes alkaa syömään kiinteää ruokaa. Ei tulisi edes mieleen juottaa jotain myrkkysekoituksia omalle lapselle.
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedätkö kuinka tuo loukkaa esim.minua joka ei pystynyt imettämään? Ja tuo loukkaa tuntuu vielä tahalliselta. Onneksi lääkärit ja muut lohdutti, että korvikkeista vauvat saavat varmasti kaikki tarvittavat vitamiinit yms. Ei tarvitse sitä stressata oman ruokavalion kanssa.
Ei sitä kaikki pysty, kun pitäisi baariin lähteä ja eilisestäkin on vielä alkoholia veressä.
Lisää loukkauksia. Joillain se on näköjään geeneissä. Silloin saisi olla lisäämättä niitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun syyni olla imettämättä oli lapsen suulakihalkio. Silloin se ei vaan onnistu.
Tämä jätti surun ja jonkinlaiset jäljet onnistumiskokemukseen äitinä ja naisena vaikka tiedän ettei vika ollut kuin olosuhteissa. Korvikkeella kasvoi hyvin.
Jos meille vielä joskus tulee vauva niin toivon että imetys olisi mahdollista ja onnistuisi. Haluaisin kovasti kokea sen.Minulla ei imetys onnistunut mutta se ei kolauttanut minun arvoani äitinä tai naisena. Se että lutkuttaako lapsi rintaa vai ei ei määritä minua ollenkaan. Lisäksi loistavaa oli että mies pystyi ruokkimaan lapsen ilman että piti huolehtia pumppaamisesta.
En ole tuo jolle vastasit, mutta näin ohiksena kolme lasta täysimettäneeltä; Rinnan lutkutus ei ole määritellyt minuakaan, mutta on ollut loistavaa, kun on saanut syödä herkkuja navan täyteen ja pötköttää ihanan vauvan kanssa sohvalla ja silti vain laihtunut.
Vierailija kirjoitti:
Kasarikeskonen ov. kirjoitti:
Onneksi minä sain syntymäni äidinmaitoa, ensin jonkun toisen äidin sairaalaan luovuttamaa maitoa, mutta erittäin pian oman äitini maitoa. Eipä olisi luultavasti 1980-luvun alussa reilun kilon painoisena syntynyt keskonen eli minä ruvennut kasvamaan ja kehittymään läheskään yhtä hyvin sen aikaisilla äidinmaidon korvikkeilla kuin äidinmaidolla. Varmasti osittain sen ansiosta jäin eloon. Samoin varmasti hyvin vauhtiin lähtenyt kasvuni ja kehitykseni olivat osittain sen ansiota ja siksi olen nyt täysin normaalisti kehittynyt ja normaalin kokoinen lapsi, joka jo parivuotiaana saavutti muut lapset mitä tuli kokoon. Siinä iässä menin sitten monissa asioissa ikäisiäni ohi kehityksessä.
Korvike on tullut pitkälle 80 luvusta. Silloin piti katsoa ettei lapsi juo yli litraa päivässä ja nykysin saa antaa juoda niin paljon kun lapselle maistuu ihan huoletta
Eipäs saa, älä valehtele. Munuaiset rasittuu vasikan maidon proteiineista jne
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo linkattukaan tutkimus todista, että korvike olisi yhtä hyvää kuin äidinmaito.
Ei todista ihmisten hokeminen että äidinmaito on parempaa kuin korvike että se on. Suurin osa äideistä syö ja juo niin epäterveellisesti että heidän maito on täyttä moskaa. Nykyajan korvikkeet on loistavia. Ja tämän sanoi ihan lasta lääkärikin. Jostain syystä vaan imettävät tahtovat kiillottaa kruunuaan sillä imetyksellä.
Lääkäreillä ei valitettavasti ole minkäänlaista koulutusta imetysasioiden suhteen. Eikä suurinta osaa kiinnosta käydä täydentämässä osaamistaan koulutuksessa. Äidinmaitokorvikkeessa on jotain 25 vitamiinia ja hivenainetta. Äidinmaidossa yli 300 vitamiinia, hivenainetta, vasta-aineita ja aminohappoja.
Läl läl niille, jotka ei imettänyt😆
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasarikeskonen ov. kirjoitti:
Onneksi minä sain syntymäni äidinmaitoa, ensin jonkun toisen äidin sairaalaan luovuttamaa maitoa, mutta erittäin pian oman äitini maitoa. Eipä olisi luultavasti 1980-luvun alussa reilun kilon painoisena syntynyt keskonen eli minä ruvennut kasvamaan ja kehittymään läheskään yhtä hyvin sen aikaisilla äidinmaidon korvikkeilla kuin äidinmaidolla. Varmasti osittain sen ansiosta jäin eloon. Samoin varmasti hyvin vauhtiin lähtenyt kasvuni ja kehitykseni olivat osittain sen ansiota ja siksi olen nyt täysin normaalisti kehittynyt ja normaalin kokoinen lapsi, joka jo parivuotiaana saavutti muut lapset mitä tuli kokoon. Siinä iässä menin sitten monissa asioissa ikäisiäni ohi kehityksessä.
Korvike on tullut pitkälle 80 luvusta. Silloin piti katsoa ettei lapsi juo yli litraa päivässä ja nykysin saa antaa juoda niin paljon kun lapselle maistuu ihan huoletta
Eipäs saa, älä valehtele. Munuaiset rasittuu vasikan maidon proteiineista jne
Ei rasitu enää nykykorvikkeilla. Lapsi saisi vetää litratolkulla että näin kävisi nykyisin. Ja tämä on kolmen eri lastenlääkärin suusta kun huolehdin kun meidän neiti joi melkein kaksi litraa korviketta päivässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun syyni olla imettämättä oli lapsen suulakihalkio. Silloin se ei vaan onnistu.
Tämä jätti surun ja jonkinlaiset jäljet onnistumiskokemukseen äitinä ja naisena vaikka tiedän ettei vika ollut kuin olosuhteissa. Korvikkeella kasvoi hyvin.
Jos meille vielä joskus tulee vauva niin toivon että imetys olisi mahdollista ja onnistuisi. Haluaisin kovasti kokea sen.Minulla ei imetys onnistunut mutta se ei kolauttanut minun arvoani äitinä tai naisena. Se että lutkuttaako lapsi rintaa vai ei ei määritä minua ollenkaan. Lisäksi loistavaa oli että mies pystyi ruokkimaan lapsen ilman että piti huolehtia pumppaamisesta.
En ole tuo jolle vastasit, mutta näin ohiksena kolme lasta täysimettäneeltä; Rinnan lutkutus ei ole määritellyt minuakaan, mutta on ollut loistavaa, kun on saanut syödä herkkuja navan täyteen ja pötköttää ihanan vauvan kanssa sohvalla ja silti vain laihtunut.
Samaa tein minäkin lapseni kanssa joka on korvikeruokittu ja silti paino putosi kohisten. Lisäksi minun ei tarvinut huolehtia riittääkö maito, siitä että syömiseni aiheuttaa mahavaivoja vauvalle, rintatulehduksista, imetysvaatteista, maidon karkaamisesta vaatteille, pumppaamisesta ja siitä mitä lapsi syö jos joudun olemaan erossa, julkiimettämisestä, isä sai osallistua hauva ruokintaan ja minä sain ottaa hyvällä omatunnolla lasillisen viiniä ruuan kanssa ja käydä myös omissa menoissa esim. Salilla. Ainoa mitä piti tehdä on ostaa korvike, pestä pullot ja steriloida ne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun syyni olla imettämättä oli lapsen suulakihalkio. Silloin se ei vaan onnistu.
Tämä jätti surun ja jonkinlaiset jäljet onnistumiskokemukseen äitinä ja naisena vaikka tiedän ettei vika ollut kuin olosuhteissa. Korvikkeella kasvoi hyvin.
Jos meille vielä joskus tulee vauva niin toivon että imetys olisi mahdollista ja onnistuisi. Haluaisin kovasti kokea sen.Minulla ei imetys onnistunut mutta se ei kolauttanut minun arvoani äitinä tai naisena. Se että lutkuttaako lapsi rintaa vai ei ei määritä minua ollenkaan. Lisäksi loistavaa oli että mies pystyi ruokkimaan lapsen ilman että piti huolehtia pumppaamisesta.
En ole tuo jolle vastasit, mutta näin ohiksena kolme lasta täysimettäneeltä; Rinnan lutkutus ei ole määritellyt minuakaan, mutta on ollut loistavaa, kun on saanut syödä herkkuja navan täyteen ja pötköttää ihanan vauvan kanssa sohvalla ja silti vain laihtunut.
Samaa tein minäkin lapseni kanssa joka on korvikeruokittu ja silti paino putosi kohisten. Lisäksi minun ei tarvinut huolehtia riittääkö maito, siitä että syömiseni aiheuttaa mahavaivoja vauvalle, rintatulehduksista, imetysvaatteista, maidon karkaamisesta vaatteille, pumppaamisesta ja siitä mitä lapsi syö jos joudun olemaan erossa, julkiimettämisestä, isä sai osallistua hauva ruokintaan ja minä sain ottaa hyvällä omatunnolla lasillisen viiniä ruuan kanssa ja käydä myös omissa menoissa esim. Salilla. Ainoa mitä piti tehdä on ostaa korvike, pestä pullot ja steriloida ne.
No tuossa onkin jo aika paljon hommaa verrattuna siihen, että nykäisee paidasta maailman parhaan ja aina steriilin lastenruoan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun syyni olla imettämättä oli lapsen suulakihalkio. Silloin se ei vaan onnistu.
Tämä jätti surun ja jonkinlaiset jäljet onnistumiskokemukseen äitinä ja naisena vaikka tiedän ettei vika ollut kuin olosuhteissa. Korvikkeella kasvoi hyvin.
Jos meille vielä joskus tulee vauva niin toivon että imetys olisi mahdollista ja onnistuisi. Haluaisin kovasti kokea sen.Minulla ei imetys onnistunut mutta se ei kolauttanut minun arvoani äitinä tai naisena. Se että lutkuttaako lapsi rintaa vai ei ei määritä minua ollenkaan. Lisäksi loistavaa oli että mies pystyi ruokkimaan lapsen ilman että piti huolehtia pumppaamisesta.
En ole tuo jolle vastasit, mutta näin ohiksena kolme lasta täysimettäneeltä; Rinnan lutkutus ei ole määritellyt minuakaan, mutta on ollut loistavaa, kun on saanut syödä herkkuja navan täyteen ja pötköttää ihanan vauvan kanssa sohvalla ja silti vain laihtunut.
Samaa tein minäkin lapseni kanssa joka on korvikeruokittu ja silti paino putosi kohisten. Lisäksi minun ei tarvinut huolehtia riittääkö maito, siitä että syömiseni aiheuttaa mahavaivoja vauvalle, rintatulehduksista, imetysvaatteista, maidon karkaamisesta vaatteille, pumppaamisesta ja siitä mitä lapsi syö jos joudun olemaan erossa, julkiimettämisestä, isä sai osallistua hauva ruokintaan ja minä sain ottaa hyvällä omatunnolla lasillisen viiniä ruuan kanssa ja käydä myös omissa menoissa esim. Salilla. Ainoa mitä piti tehdä on ostaa korvike, pestä pullot ja steriloida ne.
En tunnista noita imetyshankaluuksia, helpompi se tissi on ollut vetää esiin kuin lämmitellä pulloja ja huolehtia niiden hygieniasta ja onko korviketta riittävästi mukana. Rinnasta tulee se mitä vauva syö. Lisäksi on ilmaista! Jos kävin omissa menoissa, pumppasin vauvalle eväät kotiin. Imettäjä saa juoda viinilasillisen, maidon promillet on sama kuin veren, niillä et mitenkään saa vauvaa känniin. Toki vauvan käsittely viinipullollisen jälkeen ei ole turvallista ja siksi alkoholia vältetään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun syyni olla imettämättä oli lapsen suulakihalkio. Silloin se ei vaan onnistu.
Tämä jätti surun ja jonkinlaiset jäljet onnistumiskokemukseen äitinä ja naisena vaikka tiedän ettei vika ollut kuin olosuhteissa. Korvikkeella kasvoi hyvin.
Jos meille vielä joskus tulee vauva niin toivon että imetys olisi mahdollista ja onnistuisi. Haluaisin kovasti kokea sen.Minulla ei imetys onnistunut mutta se ei kolauttanut minun arvoani äitinä tai naisena. Se että lutkuttaako lapsi rintaa vai ei ei määritä minua ollenkaan. Lisäksi loistavaa oli että mies pystyi ruokkimaan lapsen ilman että piti huolehtia pumppaamisesta.
En ole tuo jolle vastasit, mutta näin ohiksena kolme lasta täysimettäneeltä; Rinnan lutkutus ei ole määritellyt minuakaan, mutta on ollut loistavaa, kun on saanut syödä herkkuja navan täyteen ja pötköttää ihanan vauvan kanssa sohvalla ja silti vain laihtunut.
Samaa tein minäkin lapseni kanssa joka on korvikeruokittu ja silti paino putosi kohisten. Lisäksi minun ei tarvinut huolehtia riittääkö maito, siitä että syömiseni aiheuttaa mahavaivoja vauvalle, rintatulehduksista, imetysvaatteista, maidon karkaamisesta vaatteille, pumppaamisesta ja siitä mitä lapsi syö jos joudun olemaan erossa, julkiimettämisestä, isä sai osallistua hauva ruokintaan ja minä sain ottaa hyvällä omatunnolla lasillisen viiniä ruuan kanssa ja käydä myös omissa menoissa esim. Salilla. Ainoa mitä piti tehdä on ostaa korvike, pestä pullot ja steriloida ne.
No tuossa onkin jo aika paljon hommaa verrattuna siihen, että nykäisee paidasta maailman parhaan ja aina steriilin lastenruoan.
Huomattavasti vähemmän kun imettämisessä
Hmm jännä juttu, että mun kaksi lasta jotka ovat korvikkeella kasvaneet, elävät täysin terveinä vaikka ovatkin ’myrkkyä’ juoneet. 🤔 Yhden lapsen kanssa imetys onnistui, kahden lapsen kanssa ei. Mut provohan tämä vaan on, ja se on jokaisen äidin oma asia imettääkö vai ei. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun syyni olla imettämättä oli lapsen suulakihalkio. Silloin se ei vaan onnistu.
Tämä jätti surun ja jonkinlaiset jäljet onnistumiskokemukseen äitinä ja naisena vaikka tiedän ettei vika ollut kuin olosuhteissa. Korvikkeella kasvoi hyvin.
Jos meille vielä joskus tulee vauva niin toivon että imetys olisi mahdollista ja onnistuisi. Haluaisin kovasti kokea sen.Minulla ei imetys onnistunut mutta se ei kolauttanut minun arvoani äitinä tai naisena. Se että lutkuttaako lapsi rintaa vai ei ei määritä minua ollenkaan. Lisäksi loistavaa oli että mies pystyi ruokkimaan lapsen ilman että piti huolehtia pumppaamisesta.
En ole tuo jolle vastasit, mutta näin ohiksena kolme lasta täysimettäneeltä; Rinnan lutkutus ei ole määritellyt minuakaan, mutta on ollut loistavaa, kun on saanut syödä herkkuja navan täyteen ja pötköttää ihanan vauvan kanssa sohvalla ja silti vain laihtunut.
Samaa tein minäkin lapseni kanssa joka on korvikeruokittu ja silti paino putosi kohisten. Lisäksi minun ei tarvinut huolehtia riittääkö maito, siitä että syömiseni aiheuttaa mahavaivoja vauvalle, rintatulehduksista, imetysvaatteista, maidon karkaamisesta vaatteille, pumppaamisesta ja siitä mitä lapsi syö jos joudun olemaan erossa, julkiimettämisestä, isä sai osallistua hauva ruokintaan ja minä sain ottaa hyvällä omatunnolla lasillisen viiniä ruuan kanssa ja käydä myös omissa menoissa esim. Salilla. Ainoa mitä piti tehdä on ostaa korvike, pestä pullot ja steriloida ne.
En tunnista noita imetyshankaluuksia, helpompi se tissi on ollut vetää esiin kuin lämmitellä pulloja ja huolehtia niiden hygieniasta ja onko korviketta riittävästi mukana. Rinnasta tulee se mitä vauva syö. Lisäksi on ilmaista! Jos kävin omissa menoissa, pumppasin vauvalle eväät kotiin. Imettäjä saa juoda viinilasillisen, maidon promillet on sama kuin veren, niillä et mitenkään saa vauvaa känniin. Toki vauvan käsittely viinipullollisen jälkeen ei ole turvallista ja siksi alkoholia vältetään.
Se känni ei ole se mikä aiheuttaa vaurioita. Se on se alkoholi ylipäätään.
Niin toista imetin 1, 5 vuotta (totaali imetys n 10 kk, eikä suostunut ikinä pullolle), ekaa en päivääkään. Lypsin kuukauden kunnes väsyin niin paljon että oli oman mielenterveyden takia pakko hakea korviketta. Valitettavaa, mutta totta ekalla on allergioita. Toki molemmat omaavat vahvan allergiataustan vanhemmilta ja allergioiden periytyvyydestä puhuttiin prosentteina 80. Allergiat olivat jo nähtävillä tuossa lypsyvaiheessa. Enemmän uskon geeneihin. Jos saan kolmannen niin toivoisin kultaista keskitietä. Ei ikinä totaali pullolasta, eikä myöskään totaali imetystä. Rankkoja molemmat!
Vierailija kirjoitti:
Jokainen äiti tekee just niinkuin itse parhaaksi näkee. On hienoa että imetystä tuetaan, mutta ihan typeryyttä alkaa jakamaan hyvä-äitipisteitä imettämisen/pulloruokinnan perusteella.
Se on harmi että kaikki äidit jotka haluavat imettää,eivät siihen pysty tai eivät saa riittävästi tukea imetyksen onnistumiseen. Vielä isompi harmi on se, että näitä äitejä syyllistetään tai he syyllistyvät itse.
Tästä voin kirjoittaa pitkän jutun kuinka tunsin syyllisyyttä kuusi vuotta ja yllättävän aktiivisesti vielä.
Sitten syntyi toinen lapsi ja sain "synninpäästön" vasta kun vahingossa aloin itkeä lääkärin vastaanotolla kun imettäminen ei heti lähtenyt käyntiin.
Lääkäri naputti niitä rutiinijuttuja konelle ja sattumalta kääntyi katsomaan minuun jolta valui kyyneleet vaikka koitin olla sitä näyttämättä. Hän nousi siitä penkiltä ja tietämättä edes sitä etten ensimmäistä pystynyt imettämään tuli halaamaan ja sanoi uskovansa että jokainen äiti tekee parhaansa lapsen eteen eikä siihen vaikuta imettäminen.
Vierailija kirjoitti:
Hmm jännä juttu, että mun kaksi lasta jotka ovat korvikkeella kasvaneet, elävät täysin terveinä vaikka ovatkin ’myrkkyä’ juoneet. 🤔 Yhden lapsen kanssa imetys onnistui, kahden lapsen kanssa ei. Mut provohan tämä vaan on, ja se on jokaisen äidin oma asia imettääkö vai ei. :)
Tämä totta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun syyni olla imettämättä oli lapsen suulakihalkio. Silloin se ei vaan onnistu.
Tämä jätti surun ja jonkinlaiset jäljet onnistumiskokemukseen äitinä ja naisena vaikka tiedän ettei vika ollut kuin olosuhteissa. Korvikkeella kasvoi hyvin.
Jos meille vielä joskus tulee vauva niin toivon että imetys olisi mahdollista ja onnistuisi. Haluaisin kovasti kokea sen.Minulla ei imetys onnistunut mutta se ei kolauttanut minun arvoani äitinä tai naisena. Se että lutkuttaako lapsi rintaa vai ei ei määritä minua ollenkaan. Lisäksi loistavaa oli että mies pystyi ruokkimaan lapsen ilman että piti huolehtia pumppaamisesta.
En ole tuo jolle vastasit, mutta näin ohiksena kolme lasta täysimettäneeltä; Rinnan lutkutus ei ole määritellyt minuakaan, mutta on ollut loistavaa, kun on saanut syödä herkkuja navan täyteen ja pötköttää ihanan vauvan kanssa sohvalla ja silti vain laihtunut.
Samaa tein minäkin lapseni kanssa joka on korvikeruokittu ja silti paino putosi kohisten. Lisäksi minun ei tarvinut huolehtia riittääkö maito, siitä että syömiseni aiheuttaa mahavaivoja vauvalle, rintatulehduksista, imetysvaatteista, maidon karkaamisesta vaatteille, pumppaamisesta ja siitä mitä lapsi syö jos joudun olemaan erossa, julkiimettämisestä, isä sai osallistua hauva ruokintaan ja minä sain ottaa hyvällä omatunnolla lasillisen viiniä ruuan kanssa ja käydä myös omissa menoissa esim. Salilla. Ainoa mitä piti tehdä on ostaa korvike, pestä pullot ja steriloida ne.
Lisää tuohon listaan vielä rikki olevat nännit. Itse olen katsonut kavereideni imetystaivalta ja ollut kiitollinen, että en imettänyt. Niin paljon helpompaa ruokkia korvikkeella.
Vierailija kirjoitti:
Rintaruokinta on ainut turvallinen tapa antaa lapselle ravintoa kunnes alkaa syömään kiinteää ruokaa. Ei tulisi edes mieleen juottaa jotain myrkkysekoituksia omalle lapselle.
Eiköhän aloitus jo hyvin vanhanaikainen tapa "herättää keskustelua". Vaikea uskoa, että nykyään enää kukaan edes vajaaälyinen äiti yritä kohottaa itsetuntoaan tissiensä kautta. Äidit ei tuollaista enään hyvällä katso. Imetystukea on sitä kaipaaville, pulloruokaa sitä tarvitsevalle. Fundamentalistit menköön telttakokouksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun syyni olla imettämättä oli lapsen suulakihalkio. Silloin se ei vaan onnistu.
Tämä jätti surun ja jonkinlaiset jäljet onnistumiskokemukseen äitinä ja naisena vaikka tiedän ettei vika ollut kuin olosuhteissa. Korvikkeella kasvoi hyvin.
Jos meille vielä joskus tulee vauva niin toivon että imetys olisi mahdollista ja onnistuisi. Haluaisin kovasti kokea sen.Minulla ei imetys onnistunut mutta se ei kolauttanut minun arvoani äitinä tai naisena. Se että lutkuttaako lapsi rintaa vai ei ei määritä minua ollenkaan. Lisäksi loistavaa oli että mies pystyi ruokkimaan lapsen ilman että piti huolehtia pumppaamisesta.
En ole tuo jolle vastasit, mutta näin ohiksena kolme lasta täysimettäneeltä; Rinnan lutkutus ei ole määritellyt minuakaan, mutta on ollut loistavaa, kun on saanut syödä herkkuja navan täyteen ja pötköttää ihanan vauvan kanssa sohvalla ja silti vain laihtunut.
Samaa tein minäkin lapseni kanssa joka on korvikeruokittu ja silti paino putosi kohisten. Lisäksi minun ei tarvinut huolehtia riittääkö maito, siitä että syömiseni aiheuttaa mahavaivoja vauvalle, rintatulehduksista, imetysvaatteista, maidon karkaamisesta vaatteille, pumppaamisesta ja siitä mitä lapsi syö jos joudun olemaan erossa, julkiimettämisestä, isä sai osallistua hauva ruokintaan ja minä sain ottaa hyvällä omatunnolla lasillisen viiniä ruuan kanssa ja käydä myös omissa menoissa esim. Salilla. Ainoa mitä piti tehdä on ostaa korvike, pestä pullot ja steriloida ne.
No tuossa onkin jo aika paljon hommaa verrattuna siihen, että nykäisee paidasta maailman parhaan ja aina steriilin lastenruoan.
Huomattavasti vähemmän kun imettämisessä
Niin, jokainen voi puhua vain omasta puolestaan. Mutta minun kokemukseni on, että imetys on todella helppoa kun siinä on vauhtiin päässyt. Ja ihanaa!
Tätäkin ketjua lukiessa tulee yks kysymys mieleen; miksi äiti on toisen äidin vihollinen? Eikö me äidit voitais joskus vetää yhtä köyttä eikä heti hyökätä ja aiheuttaa mielipahaa toiselle.
Mä olen imettänyt enempi vähempi kaikki neljä lastani, mutta ei siltikään tulisi mieleen alkaa huutelemaan/haukkumaan niitä ketkä korviketta antavat. Tunnenko itseni jotenkin paremmaksi äidiksi kun olen ruokkinut lapseni tissillä? En.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun syyni olla imettämättä oli lapsen suulakihalkio. Silloin se ei vaan onnistu.
Tämä jätti surun ja jonkinlaiset jäljet onnistumiskokemukseen äitinä ja naisena vaikka tiedän ettei vika ollut kuin olosuhteissa. Korvikkeella kasvoi hyvin.
Jos meille vielä joskus tulee vauva niin toivon että imetys olisi mahdollista ja onnistuisi. Haluaisin kovasti kokea sen.Minulla ei imetys onnistunut mutta se ei kolauttanut minun arvoani äitinä tai naisena. Se että lutkuttaako lapsi rintaa vai ei ei määritä minua ollenkaan. Lisäksi loistavaa oli että mies pystyi ruokkimaan lapsen ilman että piti huolehtia pumppaamisesta.
En ole tuo jolle vastasit, mutta näin ohiksena kolme lasta täysimettäneeltä; Rinnan lutkutus ei ole määritellyt minuakaan, mutta on ollut loistavaa, kun on saanut syödä herkkuja navan täyteen ja pötköttää ihanan vauvan kanssa sohvalla ja silti vain laihtunut.
Samaa tein minäkin lapseni kanssa joka on korvikeruokittu ja silti paino putosi kohisten. Lisäksi minun ei tarvinut huolehtia riittääkö maito, siitä että syömiseni aiheuttaa mahavaivoja vauvalle, rintatulehduksista, imetysvaatteista, maidon karkaamisesta vaatteille, pumppaamisesta ja siitä mitä lapsi syö jos joudun olemaan erossa, julkiimettämisestä, isä sai osallistua hauva ruokintaan ja minä sain ottaa hyvällä omatunnolla lasillisen viiniä ruuan kanssa ja käydä myös omissa menoissa esim. Salilla. Ainoa mitä piti tehdä on ostaa korvike, pestä pullot ja steriloida ne.
Lisää tuohon listaan vielä rikki olevat nännit. Itse olen katsonut kavereideni imetystaivalta ja ollut kiitollinen, että en imettänyt. Niin paljon helpompaa ruokkia korvikkeella.
Hieno juttu, että sinulle löytyi oikea ruokintatapa. Minä olen iloinen ja kiitollinen siitä, että olen säästynyt noilta mainituilta vitsauksilta ja saanut
imettää pitkään.
Kaikki kokee eri tavalla tämänkin asian. Onneksi lapsen kasvaessa sitä on huomannut että onnistunut äitiys ei ole yhtä kuin onnistunut imetys.