Muita, joiden mies pilkannut vaimonsa ulkonäköä, läskitellyt jne.
Onko liitto kestänyt sen jälkeen?
On kyllä aika ikävää tulla luokitelluksi vastenmielisten osastolle.
Mietiskelen seuraavaa käännettä.
t. ruma läski ja kaikkea muutakin
Kommentit (26)
Ei tulisi mieleenkään haukkua kenenkään ulkonäköä, varsinkaan rakkaani.
M47
Asia selvä: Ero lähellä. Tämä ei ole omaa asiantuntematonta (ja sinua ja puolisoasi tuntematonta) höpinää, vaan ihan tutkittu juttu. Jos julkisesti, toistuvasti moittii puolisoaan, ero on jo ajatuksissa.
Ei läski ole haukkuma sana. Jos joku on läski niin se on läski. Eikä muuksi muutu paitsi jos laihduttaa
Eroa, sinun ei tarvitse kuunnella tuollaista.
Mulla on korrekti itseäni nuorempi vetreä komea mies. Olen rumahko, köyhä ja läski mutta ihmisenä varmasti mukava. Ei ole suoraan sanonut, mutta sanotaan että voisi sanoa tai mainita ja se olisi vaan ihan rehellistä puhetta. Mutta mies on lihonut nyt vähän itsekin joten varaa ei ole nyt sanoa ainakaan läskeistä. Mutta oikeasti, alan olla rupsahtanut akka enkä ihmettele yhtään jos ruoho olisi vihreämpää toisaalla..;)
Ei. Ei edes kiukuissaan ole moista sanonut. Ois entinen mies ekan kerran jälkeen.
Mies kiertoon! Minä lihoin sairauden ja lääkityksen myötä 20 kiloa. Mies sanoi ettei huomaakaan ja kiehnäsi iloisena vieressä. Kun laihduin sanoi että edelleen hyvältä näyttää. Enkä todellakaan ole mikään kaunotar, vaikkei silmiin nyt suorastaan satu kun päin katsoo. :D
Sellainen mies on hyvä mies jolla on sydän kultaa. Muille näytät ovea heti.
Vai tuunko minä heittämään sen pihalle paremman tieltä? Tuli laihdutettua melkoisilla kuntotreeneillä. ;)
Sinä et ap tarvi sellasta myllynkiveä mihinkään.
Muistan vieläkin kuinka isäni haukkui äitini ulkonäköä ja mm. ikä-sheimasi. Äiti oli sen kanssa isän kuolemaan asti. Katkerana äiti nyt muistelee menneitä. Mitä tämä minulle opetti? Sen etten koskaan hankkinut miestä elämääni.
Viimeisen kahden vuoden aikana ennen lopullista eroa oli läskiksi haukkumista. Pettämistä ja huijaamista myös, joka selvisi eron jälkeen.kumppanin halveksunta on yksi varmoista eron merkeistä. Kukaan ei ansaitse tuollaista kohtelua. Ero teillä on edessä, halusit tai et.
Eksä haukkui ties millä nimityksillä ja muutenkin pilkkasi lähes joka ikistä asiaa elämässäni.
On muuten kumma juttu, että olin hänen mielestään läski ja ruma, mutta kuitenkin samalla hän oli sairaalloisen mustasukkainen ja pelkäsi minun pettävän. Eli hänen ruma ja läski tyttöystävänsä oli sittenkin muiden miesten mielestä himottava, tai jotain siihen suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Eksä haukkui ties millä nimityksillä ja muutenkin pilkkasi lähes joka ikistä asiaa elämässäni.
On muuten kumma juttu, että olin hänen mielestään läski ja ruma, mutta kuitenkin samalla hän oli sairaalloisen mustasukkainen ja pelkäsi minun pettävän. Eli hänen ruma ja läski tyttöystävänsä oli sittenkin muiden miesten mielestä himottava, tai jotain siihen suuntaan.
On se jännää juu että pelätään sen läskin ja ruman vielä pettävän. Logiikka sumeata, jep. Tais ite tehä sitä mistä sinnuu epäili.
Kiitos kivoista, tsemppaavista viesteistä.
Funtsin kieltämättä, että en aio pakottaa ketään olemaan kanssani. Etenkään silloin, kun pitää mua iljettävänä.
Harmittaa vain lasten puolesta. Lisäksi on todella stressaavaa miettiä tulevaisuuden järjestämistä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Eksä haukkui ties millä nimityksillä ja muutenkin pilkkasi lähes joka ikistä asiaa elämässäni.
On muuten kumma juttu, että olin hänen mielestään läski ja ruma, mutta kuitenkin samalla hän oli sairaalloisen mustasukkainen ja pelkäsi minun pettävän. Eli hänen ruma ja läski tyttöystävänsä oli sittenkin muiden miesten mielestä himottava, tai jotain siihen suuntaan.
Et ollut (ole) oikeasti läski ja ruma. Hän vain halusi musertaa itsetuntosi, jotta et lähtisi paremman miehen perään, koska kuvittelisit olevasi liian huono muille kuin hänelle.
Kenenkään ei tarvitse kuunnella ulkonäöstä halventavia kommentteja!
Nimitteleekö lasten kuullen?
Miehesi käytös paitsi opettaa lapsille huonoja käytöstapoja, että vahingoittaa lasten psyykkistä kehitystä. Henkinen väkivalta tai sen todistajaksi joutuminen on yhtä vahingollista kuin fyysinen väkivalta.
On kokemusta.
Mies haukkui rumaksi ja läskiksi ja tyhmäksi ja alempitasoiseksi kuin hän itse on.
Oli muutenkin halveksivan oloinen niihin aikoihin.
Jatkoimme liittoa ja nykyään hän on taas kohtelias. Tosin välillä paistaa läpi, että pitää itseään ylempänä ja minua vähän hölmönä bimbona.
Samlla hän on kokoajan ollut suunnattoman mustasukkainen. Oikeasti olen nätti ja muut miehet selkeästi tykkäävät. Olen aina pitänyt itseäni ihan fiksunakin. Itsetuntoni on kyllä nyt laskenut todella paljon.
Eli yhdessä ollaan yhä, siitä on nyt jo pari vuotta, mutta kyllä mä silloin mietin eroa. En vaan kehdannut silloin ja muutenkin vielä välitön, oltiin ihan 6 kauemmin mentyvasta naimisiinkin.
Nykyään tunteeni ovat ristiriitaiset. Ihastun koko ajan muihin miehiin enkä ehkä enää rakasta miestäni enkä halua häntä fyysisesti. Välillä mietin eroa, välillä en. Jotenkin en ehkä usko, ett tämä niin kauaa kestää, mutta veikkaan, että ero tulee ehkä mun eikä miehen aloitteesta, jos se nyt joskus tulee.
Vierailija kirjoitti:
On kokemusta.
Mies haukkui rumaksi ja läskiksi ja tyhmäksi ja alempitasoiseksi kuin hän itse on.
Oli muutenkin halveksivan oloinen niihin aikoihin.
Jatkoimme liittoa ja nykyään hän on taas kohtelias. Tosin välillä paistaa läpi, että pitää itseään ylempänä ja minua vähän hölmönä bimbona.
Samlla hän on kokoajan ollut suunnattoman mustasukkainen. Oikeasti olen nätti ja muut miehet selkeästi tykkäävät. Olen aina pitänyt itseäni ihan fiksunakin. Itsetuntoni on kyllä nyt laskenut todella paljon.
Eli yhdessä ollaan yhä, siitä on nyt jo pari vuotta, mutta kyllä mä silloin mietin eroa. En vaan kehdannut silloin ja muutenkin vielä välitön, oltiin ihan 6 kauemmin mentyvasta naimisiinkin.
Nykyään tunteeni ovat ristiriitaiset. Ihastun koko ajan muihin miehiin enkä ehkä enää rakasta miestäni enkä halua häntä fyysisesti. Välillä mietin eroa, välillä en. Jotenkin en ehkä usko, ett tämä niin kauaa kestää, mutta veikkaan, että ero tulee ehkä mun eikä miehen aloitteesta, jos se nyt joskus tulee.
Äh siis 6 kk aiemmin oli menty naimisiin.
Olen kyllä huomannut, että musta on tullut hirveän epävarma ja masentunut. Olen alkanut esim yllättäen julkisesti itkeskellä töissä, kun kohtaan samanlaista miestä muistuttava kohtelua jonkun taholta. Varsinkin siellä on yksi hallitseva mies, joka on vähän henkisesti väkivaltainen ja mä murrun nykyään aika nopeaan aina, kun keskustelen sen kanssa. Ennen osasin pitää puoleni. Vähän noloa. Ehkä se johtuu tästä itsetunnon laskusta.
Ei kukaan rakasta ihmistä hauku. Isäni jumaloi äitiäni ja jopa hänen vatsamakkaroitaan (äiti oli ollut nuorena tosi hoikka). Sanoi, ettei yhtään tarvi laihduttaa ja ensimmäisen rypyn oli vaimossaan huomannut yli viisikymppisenä. Sitä on oikea rakkaus, hyväksyntää ja sokeaa palvontaa <3
Kumppaninsa haukkujat:
1. eivät rakasta
2. miettivät eroa
3. ovat narsisteja
Joo, haukkui ja puhui muutenkin epäkunnioittavasti. Yleensä purskahdin itkuun ja olin ihan surkeana. Kerran sitten sain tarpeekseni, pimahdin ihan täysin ja sanoin, että hän on surkea sängyssä, ajattelee vain itseään eikä välitä minun tarpeistani mitenkään. Sen seurauksena ei ollut seksiä puoleen vuoteen. Asiasta ei puhuttu millään tavalla. No, meillä oli muutenkin vaikeaa juuri puhuminen ja riitojen sopiminen.
Myöhemmin erosin. En ainoastaan tämän vuoksi. Syitä eroon oli kyllä muitakin. Jälkeenpäin ihmettelen, miksi olenkaan antanut kohdella itseäni huonosti. En ole saanut kummoistakaan avioliiton mallia omilta vanhemmiltani enkä oppinut arvostamaan itseäni. Piti kasvaa vanhaksi ennen kuin ymmärsin, että myös minulla on ihmisoikeuksia eikä niistä pidä huolta kukaan muu kuin minä. Enää en rupea kenenkään kynnysmatoksi.
Olen kommentin 18/19 kirjoittaja. Olen saanut hyvin kunnioittavan parisuhteen mallin vanhemmiltani. Älä anna kohdella itseäsi huonosti. Olet arvokas! Olen saanut myös siinä mielessä vakaan ja rauhallisen yksin olemisen lahjan, että olen aina ollut mieluummin yksin kuin huonon/kenen tahansa kumppanin kanssa.
:( Törkeää.