>^_^< Kesäkertut tiistaihin! _*

Varhaista huomenta kaikille!

Arvatkaapas kuka potee unettomuutta..

Toivottavasti vain ohimenevä ilmiö.



Eilinen pino näkyy meikäläisellä jostain syystä kummallisena, tekstit pitkänä pötkönä, eli ei luettavana sivuna vaan pitää kelata alapalkista aina rivi kerrallaan. Ja ainoastaan Kesäkerttujen maanantaipino näytti siltä, muut on näkyny ihan ok.. Outoa. Hieman hankala lukea kuitenkin.



Tänään tarkoituksena pestä vihdoin vauvalle vaatteita käyttövalmiiksi, miten, oletteko käyttäneet tavallista huuhteluainetta? Tuo meidän nykyinen on jotain hajustettua, enkä ole vielä hankkinut mitään uutta, kun kestovaippoja pestessä (joita olen jo pessyt) ei käytetä lainkaan siis huuhteluainetta.



Niin ja toinen tavoite päivälle: Käydä ostamassa amme. Löytyyköhän ihan tavallisista marketeista? Noissa erikoisliikkeissä kun on usein erikoishinnatkin. Noh, koko päivä aikaa pyöriä kaupoissa, jahka neuvolasta pääsen.



Nyt muuten alkaa ahdistamaan tämä raskaus (jollain muullakin muistaakseni alkoi jo riittämään?). Ei saa kunnolla henkeä > vauva painaa keuhkoja ja palleaa. Ruokaa ei mahdu paljon kerralla ja meinaa tulla ylös röyhtäysten mukana > vauva painaa mahalaukkua (lisäksi närästys, ummetus jne). Kenkien jalkaan saaminen on hankalaa, sukkien pukeminen alkaa olemaan akrobatiaa, vaatteet mitkä enää mahtuu päälle on suuria. Ahdistaa kaikin puolin.

Ja vielä pitäisi vähintään neljä viikkoa kestää (jos laskee että nyt mennään viikkoa 33), todennäköisemmin menee seitsemän ja saattaapi mennä jopa sen yhdeksän.. *huokaus*



Olisiko kellään ylimääräistä kärsivällisyyttä?





Mrs.Marple & Rääpäle, rv 32+3

hyvin harvoin näihin ketjuihin olen vastaillut, kun kotona ei nettiä ja usein on niin, et kun pääsen käymään on pino jo niin mahdottoman pitkä ettei jaksa lukea=) Mut nyt vietän viime hetkiä töissä.. lähden kohta kotiin nukkumaan ja sit alkaa kesäloma, josta jään suoraa mammalomalle..



Ammeesta sen verran, et ainaki orthexin perus ammetta löytyy ihan marketeista



Täällä myös kenkien laitto (ja sukkien) ym. kumartelu on tuskaa, Esikoisen pukeminen varsinkin.. Maha tosiaan on jo aikas pinkeä ja välillä painaa keuhkoja ja mahalaukkua.. No ei se enää kauaa kestä ja palkinto onkin sit sen arvoinen =)



Hyvää päivän jatkoa kaikille, mä lähden kotio..

rv 30+6

Lilli: Hormoonit heittelee täälläkin, joskus naurattaa jokin tyhmä asia niin pitkään ja hartaasti, että mieskin alkaa nauramaan mun nauramiselle. Mutta sehän on vain hyvä asia, nauru pidentää ikää. Enää en ole ihan niin itkuherkkä kuin alkuraskaudessa, onneksi..



Meillä mies silittelee vatsaa, juttelee rääpäleelle ja tunnustelee liikkeitä. Ihan oma-aloitteisesti, joskus vien hänen kätensä vatsalleni jos rääpäleellä on jokin jalkapallokoulu menossa. Mutta kuitenkin ymmärtää itse että on ihan oikea ihminen sieltä tulossa..



Summersnow: Nukun yleensä jommalla kummalla kyljellä (silloin kun nukun), mies sanoo, että öisin saatan kääntyä selälleni ja nukkua niin. Mutta pääasiassa siis kylkiasennossa..



Pitäisiköhän mennä kokeilemaan jos vielä saisi unta?

Täällä myös yksi, joka on aika kypsä jo tähän raskauteen. Ei jaksaisi enää tätä mahaa, joka estää normaalia liikkumista ja saa hengästymään portaissa... Tämä on ehkä vähän ilkeesti sanottu, mutta sanonpahan kuitenkin: miten ihmeessä sellaiset kaljamahaiset miehet jaksaa kantaa sitä omaa palloaan vuodesta toiseen?



Yöt on pätkäisiä täälläkin. Eilen erehdyin väsyneenä ottamaan parin tunnin päivälevon (kun oltiin saatu appivanhemmet parin päivän vierailun jälkeen taas kotimatkalle), ja nyt ei yöllä ollutkaan muuta kuin pyörimistä vaan normaaliakin enemmän.



Yöllä pyöriessä sitä sitten tulee kaikki huoletkin mieleen. Viime aikoina olen alkanut panikoida siitä, miten ihmeessä sitä pärjää ja jaksaa kahden pienen kanssa (esikoinen siis nyt 1,5 vuotta). Lastenhoitoapua ei ole, kun sukulaiset on 200 km:n päässä. Ja vielä muutto omakotitaloon heinäkuussa... Ihanaa päästä upo uuteen taloon, mutta pihan perustaminen alusta alkaen ei kuulosta tässä tilanteessa ihan toivehommalta. No, onneksi on tuo mies kuitenkin olemassa, joten eiköhän tästä selvitä.



Ja täällä on myös tuttua se, että itku meinaa tulla pienimmästäkin asiasta, etenkin, jos on vähän väsynyt. Ja toisaalta vähän liian helposti meinaa pinna palaa välillä. Miehelle tulee viisasteltua välillä ihan turhaan ja omaa tahtoa uhkuvan esikoisen kanssa saa purra hammasta ihan tosissaan.



No joo, menihän valitukseksi. Menisi vaan aika nopeasti, jotta saisi vauvan oikealle puolelle mahaa, eiköhän tämä sitten helpota. Tai menisi edes nämä viimeiset 11 työpäivää, ei oikein ole enää motivaatiota, tahtoisi vaan miettiä vauvajuttuja!



Katalin rv 32+4

Hello kaikille!



Tuntuhan ruhtinaalliselle nukkua seittämään ja soittaa töihin, että en tuu sori. On mun poissaolot niin vähissä, että en tunne mitään pahoitteluja. Tytön takia oon ollu 2 pv pois ja itte olin silloin sen 2 vko istukan takia... ja tämä kaikki koko työssäoloaikana eli sori työnantaja palaillaan=)



Olihan omanapa-alotus...sori. Likka vetelee tuolla unia vielä. Täytyy kohta herättää lääkkeelle ja aamupalalle. Tuntu jotenkin mukavalle, kun täällä oli jo pino valmiina -pääsi jotenkin valmiiseen pöytään.



Kaikenlaista oli keskusteltu tuolla eilisessä pinossa:



Nukkumisesta ja muustakin pökkelöitymisestä - selällään haluaisin nukkua, no herään siis usein yöllä selällään ja on aivan pakko kääntyä kyljelleen, on niin tukala olla. Koitin tässä joku yö virittää tyynyä kyljellään jalkoväliin, mutta se ei tuntunutkaan hyvälle. Oli jotenkin liian paksu tai jotain. Lantio on niin löysä ettei tykännytkään. Tyttöä odottaessa oli ihan ehdoton tuo tyyny. Kumartelun olen jättänyt suosiolla ja siirtynyt kyykkäämiseen. Samoin, kun tavarat pitää ottaa lattialta ns. sivulta eikä edestä. Ylösnoususta en sitten mitään enää sanokkaan. Rappusten kävely alkaa olla tuskaa varsinkin alaspäin, löysälantio ei tykkää yhtään. Ja mähän tässä viikko kaks takaperin valitin sitä mahan suuhun tuppaamista ja ruuan nielemistä ns. 10 kertaan. Se on onneksi helpottanut, eli on kaveri jotenkin laskeutunut hieman alaspäin. Potkii pääsääntöisesti palleaan ja kylkiluihin ja aina toisinaan selvästi sitten käsillä tekee jotain tuolla alhaalla. Pyllystä saa helposti kiinni, mutta päätä en pieneltä niinkään tapaa. Ja raskausarvet tosiaan on havaittu jo tuossa muutama viikko takaperin, ähhhh. Siis mahassa ei vielä onneksi muualla. Oikea rinta on mulla aina ollut hieman isompi, ja on nyt kasvanut suhteessa vasemman parina. Hassua on, että esikkoa imettäessä vasen rinta oli se tuottoisampi...



Olihan sepustus raskauden tilasta=) Lisäksi mua vaivaa ihan hirveesti tää hikoilu, joka saa mut suoraan pahalle päälle. Eli voi hormooni.



No mummu tuli maidon kanssa, joten lopettelen tältä erää;-)



Lytte ja Masukki 31+4

Alkoihan tuo aurinko pilkistelemään, vaikka 6 jälkeen oli vielä ihan harmaata. Mäki heräsin jo 5 aikaan, kun mies konkoili ylös sängystä, lähti jo 6 koneella Helsinkiä ja Tamperetta kohti. Loikoilin vielä kuitenkin 6een ennen kuin nousin ylös. Lapsen vein päiväkotiin ja tuli takaisin kotiin kirjoittelemaan. Huomenna on neuvola ja sitten pitää kyllä mennä töihin, kaikkea en pysty tekemään kotoa käsin.



Ammeita pitäs löytyä ihan marketeista, ovat paljon edullisemipa kuin lastentarvikeliikkeissä. Mäki olen miettinyt uutta ammetta kuopuksella, kun esikoisen amme on ollut varmaan kaksi vuotta saunassa, eikä siihen ole kukaa koskenut, ties mitä kasvaa, yök...saahan sen pestyä ja desinfioitua. Mulla kiinnostas kohtuamme, mutta onkohan siihen telinettä olemassa, raskasta kyykkiä lattialla. Ja onko niin hyvä kuin mainnostetaan, onko kellään kokemusta?



Välillä raskaana oleminen ahdistaa, varsinkin yölliset närästyskohtaukset...mutta välilä taas tuntuu ole " kevyeltä" . Varmasti pari viimestä viikkoa ovat raskaimmat.



mukavaa tiistaita,



sokuri 33+1

Tein varsin testin, ja sain 34, läheltä liippaa kun kesällä täytän 31 : ) Olen tehnyt tuon testin joskus aiemmnki,mutta en yhtään muista mitä silloin tuli.

Ei sitten yöllä nukuttu. En tiedä oikeen miksi!Ei löytynyt oikeaa asentoa,sitten kun sain jonkun asennon niin tuli pissahätä ja sitten taas sen jälkeen tuli jano. Ja sitten kun noin kaikki oli kunnossa,niin nyytti hikkas niin kovasti että vatsa hytky. No eipä siinä sitten nukuttu. Nyt en jotenkin vain kerta kaikkiaan pysty nukkumaan. Mieskin kyseli aamulla töihin lähtiessään,että onko tää nyt jonkin merkki,kun olin niin levoton ja ramppasin vesassa. Resukka varmaan luuli,että synnytys on alkamassa. Kysyi vielä,että uskaltaako mut jättää yksin kotiin.Lähtiessään vielä huikkas,että soitat heti jos tulee jotain ja jos sitä ei saa kiinni niin sitten appiukolle jos vedet menee. (asuu tosiaan tossa 300 metrin päässä niin tulee kaikista nopeiten jos on oikeen kiirus) No tuskimpa tässä nyt mitään erikoisempaa tänään tapahtuu :)



Tosta saikin hyvän aasin sillan siihen eiliseen kun joku jutteli synnäri matkoista. Eli mulla on toi synnäri tossa ihan lähellä. Olisko jotain 2 kilsaa synnärille. Josta suurin osa vielä mootoritietä. Eli sinne menee noin 5-10 min. Meillä vaan on se huono,että autopaikkaa on sielä sairaalalla vaikea löytää! Paitsi tietty on sielä ihan toisella puolella sairaalaa iso parkkipaikka,mutta en mä sieltä ainakaan pysty kävelemään.



Summerska: Mulla nyytti näyttää aina välillä,että kyllä hän osaa olla pää alaspäin,mutta yleensä se kyllä kääntyy poikittain. Yön se voi olla tosiaan alaspäin ja sitten muun aikaa ihan missä asennossa vaan.

Tohon rakko-ongelmaan luin just eilen sopivasti netistä,että kannattaa nojata vähän eteenpäin kun istuu pöntöllä pisulla niin rakko tyhjenee paremmin. Mulla ainakin se auttoi kun kokeilin eilen.



Mrs.marple: Mä en ole käyttänyt mitään huuhteluainetta vauvan vaatteisiin. Koska ei tiedä kuinka herkkä iho vaavilla on. Enkä omiinkaan kaikkiin käytä. Esim vaatteet jotka sisältävät elastania tai lykraa eivät tykkää huuhteluaineesta. Niistä kuluu elastisuus pois nopeammin jos käyttää. Ja tosiaan on tainnutkin tulla mainittuu jo tosta ammeesta. Citymarketis oli ainakin 2 eri kokoisia. Eikä mun mielestä ihan älyttömiä maksanut. Joten niitä saa varmaankin kaikista marketeista.



Tääläkin lakettiin aamulla,että mun raskaus kestää max.6 viikkoo vielä. Tuntuu tosi lyhyeltä ajalta!



Joo on kivaa kun unohtaa välillä ton mahan tossa ja yrittää sitoa kengännauhat vanhaan tapaan. No eihän se onnistu! Pitää laittaa istumaan vasta sitten saa kengät kiinni :) Voishan se vaavi jo olla tässä piakoin :)



Ja turvotuksesta sen verran,että mulla on ihan kahdessa päivässä sormet turvonnu ihan hirveesti. Olen oikea nakkisormi. Sattuu oikein kun koukistaa sormia. Ei mitään toivoa,että sais edes saippualla sormuksen pois.



SAAKOHAN SYNNÄRILLÄ PITÄÄ SORMUKSIA,KORVIKSIA TAI KORUJA?

Olisin kiitollinen jos joku vastais!



No eipä tässä sitten ihmeempiä,vielä tässä vaiheessa.



Lilli81 33+4

[color=00868B] siis mies töissä ja poika päiväkodissa. nyt saa itse levätä :)



minäkin heräsin tänään ajoissa, kun masun poika löysi mun kylkiluut klo 6.30. ei siis aikaisemmin ole potkinut suoraan niihin, vaan on enimmäkseen viihtynyt poikkiteloin tuolla masussa. jospa se nyt tajuis vihdoin jäädä pää alaspäin, vaikka ei tuo kylkiluiden potkimminen niin kovin mukavaa ollutkaan. mut eipähän tuntunut enää, että suoraan masunahkan läpi yrittää ulos tulla...



mies on täällä suhtautunut masuvauvaan aika välinpitämättömästi. esikoisen odotusaikaan oli enemmän innoissaan ja taputteli masua, mutta nyt se on aika harvinaista herkkua. minusta mies kyllä pitää hyvää huolta ja passaa, ja esikoista hoitaa hyvin. on vaan sanonut, että kun ei mies kuitenkaan saa masussa olevaan vauvaan samanlaista kontaktia, kuin odottava äiti. miehen ja vauvan suhteen luominen alkaa vasta, kun vauva syntyy. ymmärrän kyllä sen, enkä ole vihainen miehelle, vaikka olishan se kiva, jos vähän enemmän masuakin huomioisi. kyllä se kuitenkin minun mieliksi (siltä minusta tuntuu) aina välillä kokeilee ja saattaapa jotain jutellakin masuun.



tulokkaalle ajattelin ostaa uuden ammeen, kun esikoinen kuitenkin käyttää omaansa aina saunoessa (3-4 kertaa viikossa).



[color=CD00CD] ja sit gallup: tai oikeastaan kysely, että onko muilla tällaista... kun mun rinnat kutiaa nykyään ihan hirveästi ja nänneistä on nahkat alkanut lähteä. olen sit rasvannut niitä sellaisella ceredal-öljyllä (ei intime, vaan lipolotion tms), jota voi myös käyttää välilihan hieromiseen. ajattelin, että se on varmaan tarpeeksi hellävaraista... kun oikein kovasti muistelin, niin tuli mieleen, että taisi pojankin odotusaikaan olla jotain tällaista. voiskohan se johtua siitä, että rinnat valmistautuu imetykseen ja " luo" nahkansa? mut on kyllä melkoisen ikävän tuntuista, kun kutiaa ja sit välillä melkein sattuukin... jospa ne nyt ennen vauvan tuloa olisi taas kunnossa.



[color=DarkSlateBlue] ihanaa tiistaita kertuille!



gabriela rv 31+4

Menin sitten miehen viereen vielä kellimään, ja unikin tuli kun mies lähti töihin. Sitten olisikin nukuttanut vaikka kuinka kauan! Mutta kun tänään on neuvola tuossa puoleltapäivin, niin pitää noustakin että ehtii syödä sun muuta. Niin ja nukuttaa sitten illalla. Noita päiväunia en harrasta, voin kyllä levätä, mutta mielelläni luen sitten kirjaa tai tuijotan teeveetä hetken..



Täällä oli juttua siitä, kuinka pitkä matka on sairaalaan. Meilläkään ei kovin pitkä ole, lieneeköhän joku 5 km? Mutta aika kätevästi pääsee, ei montaa liikennevaloristeystä välissä eikä muutakaan liikennesumppua, joten aika nopsasti ollaan perillä.



Gabriela: Mulla joskus alkuraskaudessa kutisi rinnat, liitin sen niitten kasvamiseen. Kai maitorauhaset alkoi " heräämään henkiin" ja muuta. Nyt myöhemmin on nännien päät kuivaneet eli vähän kuin luoneet nahkansa. Ei muuten. Mies on kyllä noita innokkaasti rasvaillut, joten sillä kai on jotain vaikutusta?

Mutta kysy neuvolassa jos huolettaa.





Nyt aamiaista.

jaahas nyt se taas arki alkoi. Lomalta palailtiin jo sunnuntaina, mutta tänään vasta tilanne rauhoittunut että kerinnyt nettiin.



Pääsiäiskylpyläreissu meni erinomaisesti, mutta oli kyllä raskas!



Lapset viihtyi ja olivat mallikelpoisesti käyttäytyviä koko loman ajan. Ihanaa oli kävellä valmiiseen pöytään. Nyt pitää kyllä olla muutama päivä paastolla kun tuli syötyä hiukka liikaa...



lueskelin pääsiäsisen pinoja ja nyt kommentteja niihin:

(mitä nyt satun muistamaan)



Raskausarvet: mulla ei ole tullut kuin ekasta raskaudesta arpia ja ne on aika vähäisiä vain umpparin leikkausarven kohdalla ja rinnoissa. Ihan hyvin ne on vaalentunut ja aika huomaamattomia, onneksi.



seisomalauta: mulla oli semmoinen, en tykännyt. Väsynyt esikoinen ei kiukuissaan seissyt siinä.ym, parempi ois ollut tuplakärryt. Lisäksi oli vaikea työntää vaunuja ns potkin kokoajan seisomalautaa.

Mulla oli sellainen Kiddyboard-merkkinen, muista en tiedä.



Hormooneista: joo itku tulee pienimmästäkin aiheesta tai ilman syytäkin. Lisäksi hermot tosi kirellä en muista milloin olisin huutanut /karjunut näin paljon normaalisti. Lapsiparat! : ( - ja miesparka! Nyt on myös hikoilu alkanut tuntuu kuin olisin joku lämpöpatteri, en pysty yölä pitämään mitään yöpaitaa tms päällä. ja eihän siitä ole kauan kun nukuin pyjama ja aamutakki ja villasukat päällä : )



oma (.) Kävin neuvolassa kiirastorstaina. Paineet oli koholla, turvotusta oli jonkin verran, painoa on tullut 6,5 kg tähän mennessä. Vatsa on pieni (sf-mitta siis)liikkeet ok, syke ok. seuraavan ajan sain vasta toukokuulle 9 pv on lekuri, ja voin soittaa ajan jos tarvitsen tai tuntuu siltä.



Joo nyt hommiin, rupean pesemään toppavaatteita pois ym. sitten lähden lenkille! Hauskaa päivän jatkoa kaikille!



T: Kikka+kersat+vaavi 33 rv

Ja otan kyllä kaiken irti tästä " lomailusta" . Aamulla vein lapset kouluun ja eskariin ja ajoin suoraan leipomoon ja ostin ihanan tuoreen juustopatongin, sitä tässä olen musuttanut. Ihana rauha!!



Mrs.Marplelle ekaks siitä huuhteluaineesta...mä käytän aina huuhteluainetta, meillä on kait sitten kova vesi tms., kun ei voi ajatellakaan olevansa käyttämättä. Vauvalle ostan allergiatestattua, jotain hajusteetonta siis. Meillä ainakin tuo ekaluokkalaien poikakin (atooppinen iho) reagoi vieläkin jos vaihdan johonkin enemmän hajustettuun aineeseen. Siksi siis vauvallekin sitä tulen laittamaan.



Summersnow, noi mielialat ja ärtyisyys kuulostaa niiiiin tutulta, ihanaa että meitä on muitakin joilla ei meinaa pinna kestää. Ja pissanpidätyksestä oli puhetta, niin olen huomannut nyt tän kolmannen raskauden aikana kanssa että jotain on muuttunut tuolla alhaalla. Aivastaessa ja jossain vastaavissa " ponnistustilanteissa" saattaa lirahtaa, onpa karseeta! Tai jotenkin olen aina ajatellut että kun jumppailen noita lihaksia niin välttyisin noilta jutuilta mutta eipä tunnu jumpat auttavan. Tena-leidit kehiin? Jospa se helpottais sitten synnytyksen jälkeen kun tuo paine tuolla mahassa katoaa, toivotaan niin.



Seisomatelineestä joku kylseli eilisessä pinossa niin mä myös koin sen aika hankalaksi ja raskaaksi. Riippuu tietty kuinka paljon ja millaisella tiellä liikkuu. Asfaltilla se meni ihan hyvin mutta talvella ei puhettakaan! Ja meillä poika oli silloin vasta reilu 1v. joten ei se edes pysynyt/jaksanut seistä joten kaksostenrattaat hommattiin ja niihin olin tyytyväinen. Niillä pääsi rivakasti tarvittaessa määränpäähän.



Kiitos kaikille kommenteista koskien miehen mahan paijailuja, sain taas asioihin perspektiivia. Eli turhaan olen ottanut nokkiini jos joskus jää paijailut vähiin! Miehelle itse asiassasanoin (suutuin) asiasta ja se otti tosissaan nokkiinsa ja sanoi että tuo loukkasi etteikö hän olisi kiinnostunut vauvasta! Tulihan sekin asia selväksi, eli mies tajusi kuinka paljon se mulle merkkaa ja mä tajusin ettei hän sitä välinpitämättömyyttään jätä väliin...



Krisse, kuulosti kyllä tosi raivostuttavalta se teidän synttärireissu, tosi moukkamaista käytöstä ettei päästä raskaana olevaa pöydän ääreen. Mäkin olisin takuuvarmasti loukkaantunut ja suuttunut moisesta.



Anopeista puhetta...omani oli aivan ihana ja mahtava silloin kun nuo kaksi lastani syntyvät, auttoi todella paljon ja oli muutenkin ihana mutta nyt on uni/iloisuus/sekopää-pillerit sekoittanut sen pään niin ettei siihen voi oikein luottaa :(.



Muutenkin appivanhempien pää-huolenaihe tuntuu nyt olevan mun maha! Se kun on kuulema niiiiin valtava että voi luoja, eilenkin kävivät ja pohdiskelivat kovasti jos siellä kuitenkin on kaksi vauvaa (ihan tosissaan) ja vielä myöhemmin lisää että ei tuo kyllä voi enää kesäkuulle mennä, tuohan repeää liitoksistaan!! Ihan kun mä en olis ollut edes paikalla, keskenään siis puhuivat. Voi vee, että masensi taas mieltä. Miehelle illalla saunassa sitä purin ja itkin että minkäs minä tälle mahalle voin, iso mikä iso, eipä oikein auta diettikään tähän hätään. Ja kun painoa on tullut vaan 5kg niin itse olen kyllä sinänsä tosi tyytyväinen kuitenkin.



Vauvan asennoista joku kyseli, niin tämä on tuhdisti perätilassa, pää tuntuu tuossa oikean kyljen luona ja sen lähellä jalka hakkaa iltaisin ihan tosissaan, tuntee ihan mun mielestä jalan muodon kun se pukkaa, ihanaa!!



remonttia tehtiin (tai mies teki, minä käskin) eilen, siirrettiin pojan kamat vierashuoneeseen ja tytölle pitäis mennä tänään ostamaan maalit ja joku kuulema heppa-boordi ja remppa siis jatkukoon.



Nyt täytyy kiitää neuvolaan, kuulemaan missä mennään!



t. mariadee 29+4

Olipas ihanan paljo lukemista heti aamulle. Herättiin melkein normaaliin aikaan, 8.30, poika tuumaa " ei nuku" ja " äiti ei nuku" isä kyllä saa nukkua... Miehellä nyt mukavasti nuo vuorot, menee vasta torstaina töihin...



Mulle on iskeny pakkomielle imuroinnin suhteen! Siis ärsyttävää jo. Heti aamupalan jälkeen piti imuroida ettei leviäis ympäri huushollia... Selkä kyllä ilmottelee itestään sen jälkeen mut muuten ei onneks vielä tunnu. Toppavaatteiden pesu ei näytä loppuvan ja kone pyörii koko ajan...



En muista tietenkään kuka mistäki puheli mut.. Mullaki on rinnoista alkanu lähtee nahka, ei ennen oo moista tapahtunu...



Vauvan vaatteet oon pessy ihan hajusteettomalla pesuaineella, pojan odotuksen aikaan pesin kaikkien vaatteet varmaan puol vuotta erillisellä pesuaineella ennen ku uskalsin vaihtaa tavalliseen... Tästä oonki saanu kuulla, samaten ku laitokselle otin mukaan hajusteettoman suihkusaippuan ja dödön... Ei kuulema ihan hajusteeton tarttis vauvalle olla, mut se oli mun käsitys asiasta sillon...



Ja aivastaessa tai yskiessä joko tuntuu et lirahtaa housuun tai sit lirahtaa, mut usein on vaan valkovuotoo...



Krisse. pakko kommentoija... Kun ootin poikaa, niin pidettiin tuparit+molempien synttärit samalla, viikkoja oli varmaan 35... Oisin ollu äärettömän kiitollinen jos oisin saanu istua hetkeks edes, mut ei, kukaan ei varmaan takapuoltasa nostanu... Oma äiti oli ainoo joka autto tiskauksessa ja siivouksessa. Sillon meinas vähä kuohahtaa koko suvun käytös... ja varmasti näkivät miten tuskasta oli...



Ja anopista... Mulle on kans osunu uskomattoman ihana anoppi... Tosin muutama vanhan kansan uskomus on sen suusta päässy, ainaki sillon ku poika oli tosi pieni mut muuten ei oo tuputtamassa näkemyksiään... Oma äiti oli monesti sitä mieltä et pojalla on liian vähä vaatetta ja onpahan se nykyäänki sitä mieltä! Oonki sanonu sille et ihme et oon hengissä saanu pidettyä.... ;) Ja nykyäänki se saattaa sanoo, pärjäättekö? Joskus ihan huvittaa et hoksaako se mitä kysyy...



Vois kohta lähtee kaappeja täyttämään....



Suhmura ja Napura 32+5 ja poika 12/03

Onhan mukava, kun pino kasvaa jo aamusta ja pääsee itsekin sitä lueskelemaan. Mä en muuten ymmärrä tota keliä. Oliko joku kirjottanu, että paistaa aurinko??? Täällä sataa lunta kuin olisi pahin talvimyrsky menossa... Joo luulin jo pääseväni tohon pihamaan kimppuun, mut eipähän näy ensimmäistäkään ruusupuskaa vielä. No en tosin tälläviikolla meinannut, mut kuýllä alkaa usko loppua siihen, että ois piha ees hieman siisti, kun vaavi tulee.... Öh, iski yltiö pessimismi ;-)



Huuhteluaineista, käytin esikon vauva aikana ihan perusaineita. Omon sensitive huuhtelu sai likalla aikaseksi näppyjä??? En keksinyt mitään muuta selitystä, kun oli siloin ainut vaihtunut aine. Lisäksi jotkut nestemäiset pesuaineet ei sopineet mun eikä likan nahkalle. Vaihdoin muuten tytön vauva-aikana omaa suihkusaippuaa ja oli parikuukautinen selvästi muutamalla syöttökerralla hieman varuillan aluksi. Sitten kun sai maidon suuhun ei ollut ongelmaa.



Anopista, ei sen enempää kun jo olen täällä joskus aina tuulettanut. Koitan aina muistaa, että laiha sopu on perempi kuin lihava riita... Ja minä kanssa ihmettelin tuota käytöstä niilä synttäreillä, joilla Krisse oli käynyt. Voi hyvä tavaton. Itse olen kyllästynyt mahan päivittelyyn, kun se menee aina niin, että onpa valtava maha - paljon on tullu painoa? 1,5kg.... mitä ihmettä????? Vyötärön ympärys onkin sitten kasvanut sen 25 cm. Esikoista odottaessa oli toisinpäin- kaikki päivitteli, kun maha oli niin pieni.



Olen tuota itkuherkkyyttä miettinyt useamminkin. Tyttöä oottaessa oli jotenkin paljon herkempi tillahtamaan, kun nyt oon ollu. Mä ennemminkin suutun nyt helposti ja sanon paljon napakammin asioista. No tidä miten tämä kehittyy näin loppuaikana, kun väsymys lisääntyy.



Mies koki ahaa elämyksen, kun kysyin että onko remppa valmis 7 viikon päästä, kun silloin voi olla jo vaavi talossa... On mies nimittäin aatellu kokoajan että alottaa kesäloman juhannuksesta ja pitää isyysloman sen perään. Selvisi tässä, kun kertoili isälleen, kun oltiin kylässä. Kyl noi miehet on sulosia. Sano et on ollu ihan varma et menee sinne, kun mä oon kaikille juhannuksesta puhunut. Oli aatellu et mä tiedän sit sen asian... No mähän oon sanonu Juhannus siks, että vältyttäisiin noilta aikasilta joko kyselyiltä. Ja sitten tietysti mies kerto äitilleen et tuo vaavikka voikin jo olla täällä 7 viikon päästä ja anoppihan se pitää sitä nyt sitten ehdottomana takarajana...



Eli mainoksen sanoin mä en kestä - oonhan tässä taas sopan saanu keiteltyä=)



Lytte taas

Minäkin täältä innostun kirjoittelemaan!

Kiitos viimeviikkoisiin vastauksiin harsoista!! Tuntuvat tosiaan olevan aika eri hintaisia eri paikoissa. Anttilassa en niitä viimeksi nähnyt mutta ehkä jossain toisessa paikassa törmään. Toki 6kpl ä-pakkauksessa oli mutta mun mielestä se on liian vähän..



Pääsiäinen mennä hurahti ohi -- olis saanu mielestä jatkua vielä. Sai pitää tuon oman mieskullan kotona. No, onneksi sillä on ensi viikolla kevätloma, joten sitte on aikaa kyhnätä vierekkäin. Musta kun on tullut oikea kotihiirulainen raskausaikana. Tykkäisin vaan olla lähellä ja paijata..



Sain viikonloppuna kuulla, että veljen perheeseen syntyy lokakuussa pikkukakkonen eli vauvoja sukuun tiedossa enemmänkin! Kivaahan se on vaikka just tuon veljen kanssa on vähemmän tekemisissä. Eilen käytiin toisen veljen luona, jolla on tyttö ja poika, ihan pieniä. Poika on nyt puolivuotias ja tajusin, että meidän vauveli on jouluna jo noin iso.. Mihin aika kuluu? Tuntuu jotenkin niin hassulta, että nyt tässä masua kasvatellaan ja sitte aivan pian meidän pieni osaakin jo istua, mennä eteenpäin ja haluta jotain aivan vimmatusti..



Kyselyjä täällä oli kaikenlaisia..

Tohon LIRAHTELUUN, että musta tuntui joskus n.rv 20 -> aina noustessa tai jotain pinnistellessä, että nyt lirahti.. Sitte aloin aina kattomaan, että voiko olla. Mulla ainakin tuo " lirahtelu" osoittautui valkovuodoksi, jota tosiaan tulee edelleen ja runsaasti. Välilllä just silleen, ku nousee pöntöltä. Silleen oon päätynyt valkovuotoon, kun ei pisu oo mitenkään niin paksua ja tahmaista..



RASKAUSARVISTA: oonkin miettinyt milloin niitä yleensä tulee? Oon ensari, eikä vielä ainakaan oo tullut. Massu kasvaa kaikkien käyrien yläpuolella ja välillä on tuntunut kummallisia " napsahduksia" nahan alla ja oon heti tarkistanut tuliko jotain. Tuleeko niitä sitte vasta ihan lopussa yleensä vai miten? Mun äidillä ei oo tullu yhtään mutta tiiän että muilla sukulaisnaisilla kyllä on tullu..



Oma (.) Vauveli on aika aktiivinen. Viime neuvolassa th sanoi sen olevan oikein päin, mutta kyllä se vielä välillä kellii poikittainkin. Näkee vaan masun muodosta, kun yhtäkkiä muljahtaa ja sen jälkeen masu on keskeltä leveämpi kuin itse vyötärö. Mulla maha pääasiassa on tuohon eteen tullu. Äiti kattoi takaa päin ja sanoi, ettei sieltä kyllä näkis että raskaana oon. HIKKA täälläkin vaivaa päivittäin. Oon huomannu, että hikan aikana vauva on ihan paikallaan ja kun hikka loppuu tulee sellainen hillumiskohtaus, että nahka paukkuu äitskällä :) Kivahan se on, että elämää löytyy. Sais vaan pienen syliin... Kaipaan niin kauheesti! Tuntuu, että aina täällä samaa sanon - se on niin koko ajan mielessä. Haluisin uskoa, että kaikki menee hyvin mutta kun oon tällanen pessimisti niin sitä suuremmalta tuntuu tuo kaipaus, että tulis jo nyt, kun kaikki on hyvin. Pienihän se vielä on mutta jospa tämäkin kärsimätön jaksaisi odottaa vielä pari kuukautta!!



Voimia muille kärsimättömille ja tunteilijoille,

t: Itse samanlainen Alide massun kera rv29+4

Täällä ollaan nyt sitten uneliaalla ololla eilisiltaisen valvomisen jälkeen... Koululaiset kun olin passittanut matkaan, (ja sitä ennen miehen), niin köllähdin takaisin sänkyyn. Ja sitten ei oiskaan millään enää jaksanut herätä. Aurinkokin paistaa, mutta mitään järkevää ei meinaa saada aikaan. Muuta kuin mässäilee voileipäkeksejä marmeladin kera. Mikähän ihrakinkku mä mahdan raskauden lopussa olla... Välillä jätin kaikki makeat pois, kun paino nousi, mutta nyt on taas revähtänyt käsistä...ja kun pn nälkä niin on nälkä!Pitäis lähtee kauppaan täydentämään varastoja jollain terveellisillä vaihtoehdoilla. Kotoa kun ei löydy kuin niitä voileipäkeksejä ja suklaamunia...



Lueskellessani tuli taas todettua, että kyllä niitä hankalia sukulaisia riittää yhdellä jos toisellakin. Mutta toisinaan niistä on kyllä iloakin. Mutta oli kyllä aika pohjanoteeraus tuo Krissen synttärireissu (ja noi mahan päivittelyt jollakulla tuskin niin kivoja, itseäkin harmittaa, kun ukko aina ihmettelee mahaani, takamustani en onneksi itse näe, mahtaa olla sekin aika levinnyt). Mut sellaset ihmiset kannattaa jättää omaan arvoonsa, jotka ei vieraitaan sitä vertaa arvosta, että pitäis huolen, et raskaanaolevat saa istua. Ei tosiaan varmaan toiste sellaista matkaa ajele vartavasten sinne... Itse en jaksais muutenkaan.



Harmi, kun meni aamu näin pitkälle. Kohta kun koulu loppuu, alkaa hulina täällä, eikä itseään oo saanu edes käyntiin vielä. Pelkään ihan, kuinka nopeesti mulla taas tänään palaa käämit lasten kanssa. Ihana oli kyllä eilen, kun mies touhusi koko porukan kanssa ulkona illalla!



Hetken harkitsin vauvanvaatteiden pesemistä, mut kun ei niitä oo kuin muutama vielä, niin odotan äitiyspakkausta ja aloitan sitten. Aion pestä vauvapyykit tyystin ilman pesuaineita, ainakin ensimmäiset kerrat. Huuhteluaineitahan ei suositella lainkaan. (Enkä kyllä käyttäisi, yhden kerran eläessäni olen ostanut ja haisi NIIN karmealle, etten enää koskaan aio kokeilla).



Masupaijailusta; ei meillä kauheasti oma-aloitteisesti tunnustele. Itse nostan välillä aina käden mahan päälle, kun vauva touhuaa, mutta huomaan, ettei mahdottoman kauan jaksa olla siitä kiinnostunut. Joskus sanoo jotain, jos makaan maha selkäänsä vasten sängyssä ja vauva muksii. Mutta yritän ymmärtää, ettei ole ollenkaan niin konkreettista hänelle. Kyllä kuitenkin välillä miettii, että minkähänlainen kaveri sieltä tulee, ettei nyt ihan huomiotta ole jäänyt. Mutta tuskinpa itsekään jaksaisin miehenä olla niin kauhean kiinnostunut vauvan jokaisesta liikkeestä ja naisen olotiloista raskaana ollessa. Itse tietty on niin kokonaisvaltaisesti tämän raskauden " kourissa" , että miettii koko ajan jotain siihen liittyvää, varsinkin nyt kun olo tosiaan alkaa olla fyysisesti ahdistava ja henkisesti ärtyisä ja levoton. Kyljen kääntäminen sängyssäkin on jo operaatio. Voi sentään, ja vielä pari kuukautta pitäisi tällaista elefanttioloa sietää. Ja sitten alkaa maitotulva. :-) On muuten mullakin nännit ja nännipihat selkeästi kuivan oloiset.



Nyt taas menen muka tekemään jotakin. :-)



Summersnow rv31

Unohdin aiemmin kysyä, että naksuuko teijän vauvat? Tuntuu tosi hassulta, kun vauvan venytellessä tai jotain muuta touhutessa toisinaan kuuluu sellainen napakka naps masusta. Siis ihan niin kuin isoillakin ihmisillä nivelet naksahtelee. Jännää.



Anoppiasiaa on pakko täältäkin kommentoida. Huonomminkin asiat voisi olla: anoppi on tosi avulias ja kiinnostunut meidän asioista. Luojan kiitos asuu kuitenkin 200 km:n päässä. Muuten varmaan käytännössä asuisi meillä ja hoitaisi taloutta ja muita asioita kuin omiaan. Siis tarkoittaa hyvää, sen ymmärrän, mutta on niin tavattoman rasittava!

Kiitos seisomalautavastauksista. Näyttää kyllä siltä, että oikein kukaan ei oo tykännyt :( Mitäköhän sitten pitäisi vaihtoehtoisesti hankkia? Kun esikoinen täyttää elokuussa kuitenkin jo kolme? Eli tulee tilanteita, ettei jaksa kävellä, mutta ei kauhean usein kuitenkaan. Miten sitten sellainen istuin vaunun päälle? Jos jollain on siitä kokemusta, niin kertokaa!! Onko siinä painorajaa? Esikoinen on nyt 13 kg.



Krisse: toi on varmaan hölmöyden ja epäkohteliaisuuden huipentuma, ettei raskaana olevalle naiselle ole annettu istumapaikkaa juhlissa. Minä olisin varmaan sanonut jotain tai istunut pöydän viereen lattialle ja katsonut eikö kukaan tosiaan reagoi... toisaalta toi on niin outoa, että voisi jäädä ihmetyksestä sanattomaksi.



Huomenna viimeinen kontrolli äippäpolilla, sitten ollaankin jo tilanteessa, että vauva saa tulla jos on tullakseen. Kun viikolla 34 jo mennään, jee!



äitimiia rv 33+3

kyllä sitä sitten yllättävän hyvin oppii pärjäämään kuitenkin! Ja voi tuntea jonkinmoista tyytyväisyyttä myös siitä, että pärjää ilman sukulaisten apua. Vaikka tiedän kyllä tuon tunteen, kun itsellänikään ei kovin lähellä asu ketään sukua, jotka voisi auttaa. Eikä niin kauheen lämpöistä kanssakäymistä appivanhempien (jotka asuu alle 100km päässä) kanssa ole koskaan ollut, joten en tiedä, kehtaako edes hätätilassa apua kysyä. On niin erilaiset elämänkatsomukset ja tavat, että aina tulee jotain kitkaa enemmän tai vähemmän. Omat vanhemmat alkaa olla kans jo kyvyttömiä hoitamaan lapsia, sääli sekin (asuvat tosi kaukanakin, joten ei voi harkitakaan, että päiväseltään lapsia hoitoon veisi). Mutta on niitä tuttavia löytynyt, joilta uskaltaa hätätilanteissa lastenhoitoapua varmaan kysyä (synnyttämään lähtiessä, jos nyt vastaavat puhelimeen yöllä, mikäli lähtö tulee silloin).



Niin siis, kyllähän siinä sellainen " sisäänajovaihe" varmasti on uuden lapsen kanssa, kun pitää osata pukea kaksi tai useampi yhtäaikaa ja vauvan unirytmit on hakusessa, mutta muutaman kuukauden kuluttua kyllä alkaa mennä jo rutiinilla.



Synnytyksenjälkeismasennusta joku pelkäsi, jolla on nyt ollut pirteä olo. Muistaakseni luin jostain, että riski synnytyksenjälkeismasennukseen kasvaa, jos on jo raskausaikana masentunut. Joten älä murehdi suotta. Itsellä on ollut apeaa oloa raskauden aikana sen verran usein, että pidän itseäni kyllä riskiryhmään kuuluvana. Mutta toisaalta, jos tiedostan sen nyt, en usko, että se voi samalla voimalla iskeä kuin sellaisella, joka ei omista tunteistaan ole perillä. Luulen, että kun tietää ja ymmärtää omat tunteensa (ja löytää niille syyn; väsymys, henkinen stressi ym.), niin ei masennuskaan pääse niin voimallisesti lamaamaan, kuin sellaisella, joka ei asioista tiedä eikä omia tunteitaan ole sen enempää miettinyt. Tämä nyt on taas tällaista omaa " psykologiaa" /" lääketiedettä" , et älkää liian vakavasti näitä pohdiskeluja ottako. Ja kannattaa muistaa, että maidonnousuun nyt ainakin kuuluu sellainen mieletön parkuvaihe aika monella.



Heipat taas!



Summerska

Mun mielestä sisaristuinkaan ei kovin turvallinen ratkaisu ole, kun vaunujen painopiste siirtyy niin korkealle. En itse ainakaan uskaltanut päästää aisasta hetkeksikään, jos oli lapsi istuimessa (ja niitäkin tilanteita tulee, että pitäisi voida laittaa vaunut hetkeksi parkkiin ja irroittaa ote, ainakin meillä). Joku painoraja siinäkin on. Jos vaan rahaa löytyy, niin ostaisin käytetyt kaksostenrattaat. Busseissa ja kaupoissa tietty rajoittaa, ja hiukan painavampi työntää (tietty jokatapauksessa kahta on painavampi työntää, mut on vaunujenkin paino isompi), mut on kyl tosi kätevä. Hätätilassa siinä nukkuu kumpikin. Mut kyllähän sisaristuin apu on sekin, varsinkin jos edullisesti saa (maksaa mielestäni sekin ihan riittävästi, jos lastentarvikeliikkeestä ostaa). Katsele vaihtoehtoja ja hintoja vaikka netistä.