Opettaja, mitä tunnet kun katselet koulukiusattua?

Vierailija kirjoitti:

Ennen kaikkea pitäisi vahvistaa sen koko ryhmän empatia- ja tunnetaitoja sekä erilaisuuden hyväksymistä, jolloin toiset lapset suhtautuisivat "erilaisesti käyttäytyvänkin" lapseen empaattisesti ja ymmärtäväisesti eivätkä jättäisi ulkopuolelle vaan huolehtisivat myös tästä ns. "erilaisesta".

Juuri näin. Ja valitettavasti myös työelämässä huomaan, että empatiakyky puuttuu todella monelta. Sen sijaan että ajateltaisiin ja huomioitaisiin muita, on oma selviytyminen keskiössä. Tosi surullista. Yritetään kaikki kiinnittää tähän huomiota jooko?

Mun lapsuudessa opettajat sulki silmänsä. Että kiitosta vaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elämä ei ole helppoa. Toiset oppivat sen jo nuorena, toiset vasta vähän vanhempana. Koulussa opetetaan realiteetteja ja kiusatuille oiva tilaisuus oppia jotain elämästä, kasvaa itse vahvemmaksi ja tarvittaessa tehdä muutoksia omaan olemukseen, käyttäytymiseen ja luonteeseensa.

Jos olet elänyt sen mukaan mitä kiusaajat sallivat ja odottivat, niin sinulla oppiminen ei ole vielä edes alkanut.

Myös sinulta on jäänyt jotain oppimatta, jos ja kun elämäntarinasi kulkee latua: "minua kiusattiin eskarissa, ala-asteella, ylä-asteella,  toisen paikkakunnan lukiossa, toisella puolella Suomea olevassa yliopistossa ja nyt on menossa aikuisiällä jo viides työpaikka, jossa jokaisessa olen joutunut työpaikkakiusatuksi. Kyllä ihmiset ovat sitten pahoja ja minulla on oikeus olla oma persoona. Kyllä jokaisen ihmisen täytyy voida olla omanlaisensa!"

Ei kulje. Siinäpä sen selvästi huomaa kun on elänyt vanhemmaksi, että ne on ne yksi tai kaksi jotka kiusaavat ja muut hyväksyvät sellaisena kun on. Kiusaaminen vaatii aktiivisuutta kiusaajalta ja sitä tehdään tarkoitushakuisesti, koska halutaan satuttaa toista. Miksi haluat satuttaa muita? Miksi mielestäsi on ok, että Taimi, jolla on skolioosi, Ismo, jolla on pakkoliikkeitä ja Mervi, jolla on iso nenä, tulevat kiusatuiksi jokaisessa koulutus- ja työpaikassa koko loppuelämänsä ajan? Hehän eivät voi muuttua itse, eivätkä he itse aiheuta kiusaamistaan vaan kiusaaja on aktiivinen tekijä. Taimilla, Ismolla ja Mervillä on oikeus kiusaamattomaan elinympäristöön. Vaikka jokaisessa ympäristössä olisi vain tuo yksi tai kaksi jotka kiusaavat niin kuormitus on elinikäinen.

Sen sijaan suurin osa ihmisistä kohtelee heitä normaalisti tai neutraalisti, mutta se ei tee tyhjäksi kiusaajien aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia. Kaikki ihmiset voivat löytää toisesta jotain epämiellyttävää, mutta on oma valinta ryhtyykö niistä asioista toiselle sanomaan vai ei. Suurin osa ihmisistä ei ala arvostelemaan ja pilkkaamaan toisia. Kiusaaja valitsee kiusaamisen myös usein sen jälkeen kun häntä on pyydetty lopettamaan. Kiusaaja rampauttaa ihmisiä niin henkisesti kuin fyysisestikin, mitä muuta etua siitä on yhteiskunnalle kuin terapeuttien työllistäminen?

Väitätkö sä ihan tosissas että skolioosi Tarja ja isonenäinen Mervi kärsivät kiusaamisesta lukiossa, yliopistossa ja jokaikisessä aikuisiän työpaikassa poikkeavan ulkonäon takia? Niinpä niin. Eiköhän tässä ajettu takaa juurikin sitä, että kiusaamisen syy voi olla kiusatun käyttäytyminen, olemus, toimintatapa, persoonallisuus, suhtautuminen ja vastaavat piirteet. Voi tsiisu jos se poikkeava ulkonäkö tyyliin iso nenä ja kiero selkä olisi ainoa syy kiusaamiselle, niin meistä lähes jokaista kiusattaisiin. Ihan sama minkä työpaikan ihmisporukkaa katsot, niin johan löytyy ylipainoa, karsastavaa katsetta, lyhytkasvuista ja jne. Eivätkä tule kiusatuksi. Juuri kiusatulle tyypillistä ajattelua, että kiusaaminen johtuu niistä piirteistä (kuten ulkonäkö) joihin ei voi vaikuttaa. Sitä uhriutumista parhaimmillaan.

Ei kiusattaisi..suurimmalla osalla ei ole skolioosia tai valtavaa poyyunenää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nro 73:

Fail

Fail-kortti käytetty.

(Toimii kuin Hitler-kortti, eli jos ei keksi enää muuta sanottavaa, niin heitä tämä kortti pöydälle ja voita keskustelu.)

Ok. Sanotaan sitten niin, että opettele lainaamaan, ja ymmärtämään mitä olet lukenut.

Vastauksista päätellen olisi perusteltua säästää opettajien korkeakoulutuksesta, koska sen taso on selkeästi mitä sattuu.

Tutkimusten perusteella:

Hierarkia toimii yleensä siten että huipulla oleva johtaja on pääosan ajasta turvassa, ellei ilmaannu haastajia. Muut kamppailevat päivittäin paikastaan hierarkiassa, yleensä lähellä omaa asemaa olevien kanssa. Ongelma on siinä että useasti paikastaan kamppailevat tajuavat voivansa väistää uhan kiusaamisesta suuntaamalla huomion helpoimpaan kohteeseen. Nyt käykin niin että jo valmiiksi heikoimassa asemassa oleva saa vastaansa joukon kiusaajia, ja silloin puolustautuminen käy käytännössä mahdottomaksi. Heikoimmassa asemassa olevava voi olla ulkonäöllisesti poikkeava, poikkeavasta perheestä, omalaatuinen tai täysin normaali. Joku kun on aina porukan pienin, heikoin, rumin, tms.

Näin koulukiusaaminen toimii. Luonnollisesti paikastaan koulussa kamppailleet haluavat nähdä itsensä hyvässä valossa, eikä pelkureina jotka ummistivat silmänsä kiusaamiselta tai osallistuivat siihen itse välttääkseen kiusatuksi tulemisen. Näin syntyy keskiluokkainen perustelu "se on kiusatun oma vika, miksei voi olla normaali ja sopeutua porukkaan"

Itänaapurista muuttaneena lyhyenä ja hintelänä poikana huomasin jo pikkulapsena kuinka kouluhierarkia toimii. Joku valitaan porukan heikoimmaksi, väistämättä. Tällä kertaa se en ollut minä, mutta olisin helposti voinut olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nro 73:

Fail

Fail-kortti käytetty.

(Toimii kuin Hitler-kortti, eli jos ei keksi enää muuta sanottavaa, niin heitä tämä kortti pöydälle ja voita keskustelu.)

Ok. Sanotaan sitten niin, että opettele lainaamaan, ja ymmärtämään mitä olet lukenut.

Ei mun tartte, koska mä oon opettaja ja opettajan sana on laki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen epätoivoa ja surua. Jos luokassa on joku, joka otetaan vain pitkin hampain mukaan ryhmätöihin tai joka seisoo yksin pihassa, olen hänen puolestaan ahdistunut. Sellaisella luokalla mieluummin jätän kaikenlaiset ryhmä- ja parityöt kokonaan tekemättä.

Vaikka kuinka puhuisin yleisesti siitä, että kaikki on otettava mukaan ja välitunnilla voi seisoskella väljemmin niin että kaikki kuuluvat porukkaan, silti oppilaat seisovat kuin selät linnanmuurina päin sitä yhtä. En minä oikeasti pysty muuttamaan yläkouluikäisten ihmisten käytöstä tai menemään vääntämään sitä muuria rikki ja komentaa ulos jätettyä tulemaan siihen porukan keskelle. Mitä enemmän kiusaajille osoittaa kiusatun ikävän aseman, sitä korostetummin se tulee myös esille.

Kiusatun kanssa yritän puhua kahden kesken. Jos hänellä on kaveri toisella luokalla, ehdotan luokanvaihtoa. Jos luokassa on joku, jonka kanssa hän edes jotenkin tulee toimeen, määrään parit paritöihin "arvonnalla". Ohjaan kiusatun kuraattorille ja opolle puhumaan. Otan yhteyttä kotiin.

Varsinkin ulkopuolelle jättäminen on tosi vaikea asia kiusaajien kiinnisaamisen kannalta, koska se ei ole ns. selvää kiusaamista. Voin toki laittaa yleisen Wilma-viestin koteihin, että luokalla esiintyy tällaista ilmiötä ja toivoisin myös kodeissa lasten kanssa puhumista.

Tänä päivänä kiusaaminen ei useinkaan tapahdu tunnilla (siellä se katkaistaan heti) tai edes välitunnilla vaan koulumatkalla tai netissä. Siihen ei koulu pysty juurikaan vaikuttamaan muuten kuin puhuttelulla.

Tässä auttaa se, jos lapsella / nuorella on jokin kiinnostuksen kohde, kuten yksinäisillä usein on. Kaikki eivät myöskään tunne itseään yksinäisiksi eivätkä edes halua osallistua ryhmätöihin tai yhteisiin leikkeihin, eivät koulussa eivätkä työpaikalla. He tarvitsevat omaa aikaa. Lapsella tai nuorella voi koulun ulkopuolella olla rakas harrastus, lemmikki, ystävä, vaikka vain nettikaveri.

Minusta nykyään painotetaan liikaa ryhmätöitä ja tiimitekemistä, kaikkialla. Olen introvertti ope, ja ymmärrän senkin, että osa oppilaista ei vain tahdo tehdä ryhmä- tai paritöitä. He sanovat sen usein itse. "Ope, onko pakko?" En minäkään halunnut. En silti kokenut itseäni yksinäiseksi, seura ei vain kiinnostanut.

Nytkin olisin mieluiten välitunnit luokassani kuin opehuoneen möykässä. Aivan oma valinta. En myöskään tykkää osallistua pikkujouluihin tai muihin illanviettoihin, ja kaikki ryhmäytymiset jne. ovat yhtä painajaista. Opettajana olen hyvä ja pidetty - no, kaikkia (etenkään työtovereita) ei voi miellyttää, mutta ei se myöskään ole minun intressini. Minä keskityn työhöni ja oppilaisiin yksilöinä.

Tietenkin jos oppilas tuntee itsensä hyljeksityksi, niin toimenpiteisiin kannattaa ryhtyä, mutta ei väkisin. Joku tuolla aiemmin kirjoitti, että jotakin ns. huonoa työkaveria ei oteta samaan pöytään istumaan... No, ehkä hän ei edes halua? Olen erityisherkkä aikuinen, ja mieluummin söisin lounaani omassa rauhassa eri pöydässä kuin kuunnellen jonkun massutusta siinä vieressä. Se on itse asiassa aika kamalaa. Minua ei välttämättä myöskään kiinnosta hänen lomasuunnitelmansa tai lastensa kuulumiset.

Ihmiset ovat erilaisia, muistakaa se. Jo lapsina. Kunnioittakaa sitä.

Just näin. Oon introvertti kasiluokkalainen ja aina inhonnut ryhmätöitä. Mulla on pari hyvää ystävää ala-asteelta toisesta koulusta ja ihana pupu kotona. En mä muuta tarvitse enkä mitään toimia mun saamiseksi osaksi jotain ryhmää. Koulussa mulla on aina mukana kirja jota luen välkällä tai jos ope antaa luvan kun oon saanut tehtävät valmiiksi ennen muita.

Kiusaamista koulussa on joo, mutta mä pysyn erossa kaikista niistä eri porukoista ja oon hiljaa joten saan olla rauhassa. Meidän luokalla on yksi autistipoika ja hän ei tosiaankaan edes kestä liikaa seuraa tai huomiota.

Opet on melkein kaikki ookoo ja pari on tosi ihania. Kyllä siihen kiusaamiseen puututaan mutta paljon on sellasta nettikiusaamista jolle ei oikein kukaan voi mitään. Haukutaan ja laitetaan kuvia joita on otettu kännykällä, siis ihan koulun ulkopuolella.

Mut siis ei kiitos mitään pakottamista johonkin porukkaan. Mä en välitä niistä eikä ne musta ja hyvä niin. 😊

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nro 73:

Fail

Fail-kortti käytetty.

(Toimii kuin Hitler-kortti, eli jos ei keksi enää muuta sanottavaa, niin heitä tämä kortti pöydälle ja voita keskustelu.)

Ok. Sanotaan sitten niin, että opettele lainaamaan, ja ymmärtämään mitä olet lukenut.

Ei mun tartte, koska mä oon opettaja ja opettajan sana on laki.

No, jos nyt opettelisit sen sanan "kollega" kuitenkin. Se ei ole kolleka.

Heippa ja hyvää talvilomaa, jos se on teidän koulussa jo alkamassa. Muista kuitenkin tehdä läksyt, jos niitä tuli. Muuten pulkkamäkeen, kun on kerrankin hyvät kelit.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki ne, jotka sanovat että kiusaaminen johtuu kiusatun omasta olemuksesta ja sosiaalisten taitojen puutteesta, kertokaa minulle:

Miten kaverini yläasteella, jolla oli skolioosin takia lääketieteellinen korsetti ja jota tämän takia kiusaattiin 3 vuotta, olisi voinut muuttaa olemustaan? Miksi hänen olisi pitänyt muuttua, eikä kiusaajien?

Entä minä, joka olin pitkä tyttö ja ainoa jolla oli silmälasit ja eronneet vanhemmat luokalla, olisin voinut muuttaa olemustani niin, ettei minua olisi kiusattu siitä että olin pitkä (kiusaajien logiikalla siis ruma), silmälasipäinen ja eroperheestä? Mitkä sosiaaliset taidot olisivat estäneet minua yrittämästä itsemurhaa 12-vuotiaana kiusaamisen takia?

Ulkoiset syyt eivät ole kiusaamisen syitä. Voi olla vaikka mitä erilaisuutta mutta ei tule kiusatuksi, jos on itsetunto kohdillaan. Osaa toimia muiden kanssa. Sinä olisit tosiaan tarvinnut tukea ja apua

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nro 73:

Fail

Fail-kortti käytetty.

(Toimii kuin Hitler-kortti, eli jos ei keksi enää muuta sanottavaa, niin heitä tämä kortti pöydälle ja voita keskustelu.)

Ok. Sanotaan sitten niin, että opettele lainaamaan, ja ymmärtämään mitä olet lukenut.

Ei mun tartte, koska mä oon opettaja ja opettajan sana on laki.

No, jos nyt opettelisit sen sanan "kollega" kuitenkin. Se ei ole kolleka.

Heippa ja hyvää talvilomaa, jos se on teidän koulussa jo alkamassa. Muista kuitenkin tehdä läksyt, jos niitä tuli. Muuten pulkkamäkeen, kun on kerrankin hyvät kelit.

Meneppä itse ajoissa nukkuun ja muista, että ES ei ole sopivaa juotavaa noin nuorille.

ES-kortti pelattu. Ford kiittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki ne, jotka sanovat että kiusaaminen johtuu kiusatun omasta olemuksesta ja sosiaalisten taitojen puutteesta, kertokaa minulle:

Miten kaverini yläasteella, jolla oli skolioosin takia lääketieteellinen korsetti ja jota tämän takia kiusaattiin 3 vuotta, olisi voinut muuttaa olemustaan? Miksi hänen olisi pitänyt muuttua, eikä kiusaajien?

Entä minä, joka olin pitkä tyttö ja ainoa jolla oli silmälasit ja eronneet vanhemmat luokalla, olisin voinut muuttaa olemustani niin, ettei minua olisi kiusattu siitä että olin pitkä (kiusaajien logiikalla siis ruma), silmälasipäinen ja eroperheestä? Mitkä sosiaaliset taidot olisivat estäneet minua yrittämästä itsemurhaa 12-vuotiaana kiusaamisen takia?

Ulkoiset syyt eivät ole kiusaamisen syitä. Voi olla vaikka mitä erilaisuutta mutta ei tule kiusatuksi, jos on itsetunto kohdillaan. Osaa toimia muiden kanssa. Sinä olisit tosiaan tarvinnut tukea ja apua

Montako kossua on menny jo?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun katselen koulukiusattua, niin menen välittömästi selvittämään asian kiusatun, kiusaajan ja heidän kummankin vanhempien kanssa. Tarvittaessa myös muiden henkilöiden, kuten koulupsykologin tai rehtorin tai lastensuojeluviranomaisten kanssa.

Kukaan opettaja nykypäivänä ei vain "katsele" koulukiusattua lasta. 

Näinköhän kuitenkaan.

Niinpä. Olin ala-asteella (2003 aloitin koulun)

Ja ope koko ala-asteen ajan ummisti silmänsä, jopa oikein yllytti kiusaamaan. Kiitos sinulle, ope, ensimmäinen kerta jolloin näin miten v*ttumaisia naiset ovat. (Ope ei tykännyt vanhemmistani)

N23

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki ne, jotka sanovat että kiusaaminen johtuu kiusatun omasta olemuksesta ja sosiaalisten taitojen puutteesta, kertokaa minulle:

Miten kaverini yläasteella, jolla oli skolioosin takia lääketieteellinen korsetti ja jota tämän takia kiusaattiin 3 vuotta, olisi voinut muuttaa olemustaan? Miksi hänen olisi pitänyt muuttua, eikä kiusaajien?

Entä minä, joka olin pitkä tyttö ja ainoa jolla oli silmälasit ja eronneet vanhemmat luokalla, olisin voinut muuttaa olemustani niin, ettei minua olisi kiusattu siitä että olin pitkä (kiusaajien logiikalla siis ruma), silmälasipäinen ja eroperheestä? Mitkä sosiaaliset taidot olisivat estäneet minua yrittämästä itsemurhaa 12-vuotiaana kiusaamisen takia?

Ulkoiset syyt eivät ole kiusaamisen syitä. Voi olla vaikka mitä erilaisuutta mutta ei tule kiusatuksi, jos on itsetunto kohdillaan. Osaa toimia muiden kanssa. Sinä olisit tosiaan tarvinnut tukea ja apua

Joopa joo. Minulla oli hyvä itsetunto. Se katosi koska jouduin kiusatuksi lasieni, vaatteideni ja oppimisvaikeuksieni takia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki ne, jotka sanovat että kiusaaminen johtuu kiusatun omasta olemuksesta ja sosiaalisten taitojen puutteesta, kertokaa minulle:

Miten kaverini yläasteella, jolla oli skolioosin takia lääketieteellinen korsetti ja jota tämän takia kiusaattiin 3 vuotta, olisi voinut muuttaa olemustaan? Miksi hänen olisi pitänyt muuttua, eikä kiusaajien?

Entä minä, joka olin pitkä tyttö ja ainoa jolla oli silmälasit ja eronneet vanhemmat luokalla, olisin voinut muuttaa olemustani niin, ettei minua olisi kiusattu siitä että olin pitkä (kiusaajien logiikalla siis ruma), silmälasipäinen ja eroperheestä? Mitkä sosiaaliset taidot olisivat estäneet minua yrittämästä itsemurhaa 12-vuotiaana kiusaamisen takia?

Totta ja omasta perheestä kokemus, että pitkä ja laiha tytär joutui tyttöjen kiusaamaksi.

Meillä oli rahaa ostaa vähän parempia vaatteita ja matkustella sekä harrastaa taideharrastuksia.

Koululla lähiöstä tulleet tytöt oli kiusaajia.

Ja oli sitten pakko brassailla niillä merkkirytkyillä ja ratalomilla? Ette voineet alistua tai tyytyä elämään samalla tasolla, kuin muutkin? Aika kovan hinnan tyttö sai maksaa siitä, että vanhemmat arvosti näitä merkkivaatteita, elämysmatkoja ja kulttuurielämyksiä enemmän kuin tytön hyvinvointia. Vanhempien valintoja, joissa maksajaksi joutui tytär. Hienoa toimintaa! Jos nyt kysyttäisiin tyttäreltä, että halusitko ne uudet merkkifarkut, kulttuurikierroksen Ateenaan, ooppera-aarian Pariisissa vaiko ennemmin kiusaamattoman arjen koulussa, niin mitäköhän vastaisi?

Kyllä eläisimme uudelleen kuten ennenkin ja eletäänkin.

Miksi eläisimme wt elämää, kun ei se ole meidän tapamme.

Todettakoon ettei todellakaan tytär ole leuhka ja brassaillut vaan päin vastoin ei halua huomiota ulkonäölleen. Harvoin edes meikkaa ja silloinkin huomaamaton meikki.

Miksi opettajat ovat syyllistettynä tähän? Entäs kotitkasvatus, vanhemmat ja nuoren lähipiiri? Kun opettaja puuttuu kiusaamiseen, kiusaaminen on JO tapahtunut ja satuttanut.

Miksi kasvatusvastuu siirretään aina opettajille?

Vierailija kirjoitti:

Miksi opettajat ovat syyllistettynä tähän? Entäs kotitkasvatus, vanhemmat ja nuoren lähipiiri? Kun opettaja puuttuu kiusaamiseen, kiusaaminen on JO tapahtunut ja satuttanut.

Miksi kasvatusvastuu siirretään aina opettajille?

Kyllä se meistä vanhemmista lähtee kaikki, niin hyvässä kuin pahassakin.

Kirjoitin juuri kuinka meillä kiusattiin tytärtä paremman tulotason takia ja heti joku hyökkäsi, että meidän vika ja olisi pitänyt elää kuin muutkin naapurilähiön hörhöt.

No ei eletty vaan opetettiin lapsemme käyttäytymään hyvin ja olemaan avoimia kaikenlaisille ihmisille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki ne, jotka sanovat että kiusaaminen johtuu kiusatun omasta olemuksesta ja sosiaalisten taitojen puutteesta, kertokaa minulle:

Miten kaverini yläasteella, jolla oli skolioosin takia lääketieteellinen korsetti ja jota tämän takia kiusaattiin 3 vuotta, olisi voinut muuttaa olemustaan? Miksi hänen olisi pitänyt muuttua, eikä kiusaajien?

Entä minä, joka olin pitkä tyttö ja ainoa jolla oli silmälasit ja eronneet vanhemmat luokalla, olisin voinut muuttaa olemustani niin, ettei minua olisi kiusattu siitä että olin pitkä (kiusaajien logiikalla siis ruma), silmälasipäinen ja eroperheestä? Mitkä sosiaaliset taidot olisivat estäneet minua yrittämästä itsemurhaa 12-vuotiaana kiusaamisen takia?

Ulkoiset syyt eivät ole kiusaamisen syitä. Voi olla vaikka mitä erilaisuutta mutta ei tule kiusatuksi, jos on itsetunto kohdillaan. Osaa toimia muiden kanssa. Sinä olisit tosiaan tarvinnut tukea ja apua

Minulla(kin) oli ihan hyvä itsetunto kunnes menin kouluun. Siellä sitten ympäristö, muut lapset, opettivat etten ole minkään arvoinen. Ala-asteikäisellä lapsella on varsinkin pienellä paikkakunnalla todella rajoitetut sosiaaliset piirit, ja ainakin itselläni (perheelläni ei ollut varaa kustantaa harrastuksia) se koulu oli ainoa paikka missä joutui enemmänkin tekemisiin samanikäisten kanssa. Yritä itse säilyttää terve itsetunto, kun koko maailma ympärillä perhettä lukuunottamatta kertoo sinulle joka päivä että olet ruma ja arvoton ja halveksittava. Kiusaaminen alkoi toisella luokalla ja jatkui koko peruskoulun.

Noinhan se on aina ollut, keskiluokka ei hyväksy mitään heistä itsestään poikkeavaa.

Minä kävin kouluni laman aikaan, silloin kiusattiin varakkaiden vanhempien poikaa. Tänään se poika välttyisi kiusaamiselta, kiusatuksi joutuisi köyhien vanhempien poika jolla ei ole oikean merkkistä laukkua tai kännykkää.

Kotoahan nämä opitaan. Lapsi on kuunnellut kuinka äiti halveksuu köyhempiä perheitä ja isi valittaa tehtaan omistavista kapitalistiporvareista.

121212 oli oikeassa...vanhemmat ovat olleet itse niitä jotka kiusasivat tai ummistivat silmänsä kiusaamiselta, välttyäkseen joutumasta kiusaamisen kohteiksi itse.

Näin tasapäistäminen, perisuomalainen kateus ja kyvyttömyys hyväksyä erilaisuutta periytyvät sukupolvesta toiseen.

Opettajat joko ovat samaa porukkaa, tai heillä ei yksinkertaisesti ole keinoja puuttua kiusaamiseen.

 

Vierailija kirjoitti:

Lapsen reppanuus näkyy jo päiväkodissa. Ei osaa olla toisten kanssa, jää syrjään. Käyttäytyy oudosti. Valitettavasti ainoa tapa on edistää lapsen selviytymistä, sosiaalisia kykyjä. Ei ole kiusaamista, kun tällainen lapsi pelaa itsensä syrjään. Muut voidaan ohjata ottamaan mukaan. Mukaan otetaan mutta se ei ole samanlaista ystävyyttä ja kiusatuksi joutumisen kokemus voi jäädä

Tähän haluan ehdottomasti tarttua. Olen itse työskennellyt päiväkodissa, ja kiusaamista olen nähnyt ihan jo alle kolmevuotiaiden ryhmässä. Toki oli niitäkin lapsia, joiden seuraa muut lapset kaihtoivat juuri haastavan käytöksen vuoksi, ja joiden sosiaalisten taitojen tukemisessa kasvattajilla oli kädet täynnä töitä. Ja itse asiassa näissä tapauksissa kyse ei edes ollut "kiusaamisesta" sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan epämieluisan seuran kaihtamisesta, ilman tarkoitusta kostaa tai tehdä jäynää tällaiselle lapselle. 

Puhutaanpas sitten siitä, mitä kiusaaminen on. Se on systemaattista vallankäyttöä ja alistamista heikompaansa kohtaan. Se ei itse asiassa edes ole sitä, että kaihdetaan vain epämieluisaksi koetun lapsen seuraa, vaan oman ärsytyksensä purkamista häneen, sen lietsomista ja myös vallan ja suosion kalastelua. Mikä sen palkitsevampaa, kuin tulla ikävästä murjaisustaan palkituksi kannustavalla naurunremakalla, tai että saa usutettua muita mielitekojensa mukaan liittymään erinäisiin jäynäntekoihin! Kiusatun omilla piirteillä on itse asiassa aika vähän merkitystä tässä kuviossa. Joskus se voi olla koko ryhmää, joskus lähinnä lähinnä kiusaajaa ärsyttävä piirre. Tietenkin ryhmästä erityisesti poikkeavan piirteisiin on helpompi tarttua, mutta erottumattomuus ei välttämättä anna mitään sen kummempaa suojaa.

Tietenkään alle kolmivuotiailla kiusaaminen ei ole vielä aivan näin pitkälle hioutunutta. Mutta sanoisin, että kyllä kiusaaminen todistamissani tapauksissa pääsääntöisesti on nimenomaan kiusaajan ongelmakäyttäytymistä, vaikkapa mustasukkaisuuden purkamista itseään pienempiin puremalla.

P.S Ongelma on helppo nähdä kiusaajan "omituisuutena", tai hienommin ilmaistuna "sosiaalisten taitojen puutteena". Niin, muna vai kana? Miten kiusattu pääsisi hiomaan sosiaalisia taitojaan, jos hänet systemaattisesti eristetään ehkä jo päiväkoti-ikäisestä asti, ja joka on jo koiran asemassa, vaikka hän tekisi mitä? Tuosta roolista on vaikea repeytyä omin voimin irti yhtään millään sosiaalisten taitojen kehityksellä, koska yleensä ryhmä haluaa pitää jäsenensä vakaasti omissa rooleissaan. Vaikka kiusattu katoaisikin vaikka ryhmävaihdoksen myötä, kiusaaminen ei lopu, ainoastaan uhri vaihtuisi. Siksi ei ole mitään mieltä keskittyä ainoastaan kiusaajan tai kiusatun ominaisuuksiin, vaan itse ilmiöön.

up