Lue keskustelun säännöt.
Ikävin muistosi kouluruokailusta?
14.02.2018 |
Muista mainita myös mitä vuotta suunnilleen elettiin ja millä luokalla olit.
Meillä oli ekaluokalla ensimmäisenä päivänä ( vuonna 95) ruokana lihapiirakka. Olin muutama kuukausi takaperin syönyt lihapiirakkaa ja saanut sen jälkeen oksennustaudin. En meinannut millään saada sitä piirakkaa nieltyä vaan pala nousi aina kurkkuun ja oksetti. Se oli vielä (ainakin lapsen muistissani) suuri, sellainen aikuisen kämmenen kokoinen. Muutenkin ensimmäinen päivä jännitti hurjasti ja opettaja vahti vieressä, että kaikki tosiaan söivät sen piirakan loppuun. Vielä loppu päivänkin se maku nousi kurkkuun ja oksetti.
Kommentit (39)
Vierailija kirjoitti:
Syöminen oli lempipuuhaani, eikä meitä ikinä pakotettu syömään, jos ei pitänyt ruuasta tai oli täynnä. Olisitte tehneet ilmoituksen tuollaisista sadisti opettajista.
Ja kauan ennen syntymääsi tämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruoan ohessa oli tarjolla oikein maukkaan näköisiä omenia. Päältä punainen ja kiiltävä. Se oli sisäpuolelta mädin omena ikinä, mihin olen törmännyt. Se oli ihan kauttaaltaan pehmeä, ruskea, täysmätä. Siinä ei ollut suupalallisenkaan vertaa kunnon omppua jäljellä. Kyllä harmitti, kun jäin sitten ilman kun sellaisen menin valitsemaan.
Edes kinderperunat eivät ole olleen noin kamalia, mitä tuo. Ilmeisesti tuo omena jäi senkin takia mieleen, kun en muista toista päivää jolloin koulussa olisi ikinä omenoita tarjottu.
Kesäkeitto. Pakotettiin syömään. Silloin 90-luvun alussa pikkukaupungissa opettaja annosteli pöydän päästä saman jättikauhallisen jokaiselle. Pöydästä ei saanut lähteä ennen kuin lautanen oli tyhjä. Itkin ja söin sen !#"!# kesäkeiton. Ala-asteen jälkeen en ole kesäkeittoon koskenut pitkällä tikullakaan.
Muuten kyllä tykkäsin kouluruuasta.
Maksalaatikko, veripalttu ja veriletut. Nuo eivät ole normaalin ihmisen ravintoa! Yäk!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tänne kelpaa vähän tämmöiset kevyemmät tarinat niin laitan tämän:
Olimme ekaluokalla, vuosi 93. Yhtäkkiä luokassa kuului kaiuttimesta "tiedote" että ruokalan pakastin on hajonnut ja kaikkien tulisi heti tulla syömään jäätelöt pois, ennen kuin ne sulavat piloille. No tietysti kaikki ryntäsimme ruokalaan kuola valuen kunnes siellä ovella 6-luokkalaiset huusivat "Aprillia"
Oli aprillipäivä ja olivat halunneet tehdä pienille ekaluokkalaisille pilan. Niin julmaa :D
Kanaviillokin joukossa oli tosinaan kananvarpaita (80-luku).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
90-luvulla ne päivät kun ruokana oli nakkikastiketta, koko koulu haisi koko päivän siltä ällöltä nakkipaskalta :(
Pinaattikeitto, jossa oli seassa kananmunanryöpäleitä. Jos kananmuna oli erikseen, niin pöydässä sen katseleminen, kun jotkut mursivat tai paloittelivat kananmunan pinaattikeiton joukkoon.
Appelsiini. Varsinkin ensimmäisillä luokilla appelsiini kouluruokailussa oli minulle jopa traumaattinen elämys. Se oli niin vaikeasti kuorittava, iso, voimakkaan tuoksuinen, hapan, valuva, täynnä syötäväksi kelpaamattomia osia, siemeniä oli niin paljon ja nekin olivat niin isoja. En tänä päivänäkään ikinä osta appelsiineja sellaisenaan syötäväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oksensin pari kertaa kun opettaja yritti pakko-maistattaa. Ihem kun ei tullut jälki-istuntoa. Muija on edelleen töissä ja kuulemma pahenee vuosi vuodelta...
Sana kirjoitti:
Pinaattikeitto, jossa oli seassa kananmunanryöpäleitä. Jos kananmuna oli erikseen, niin pöydässä sen katseleminen, kun jotkut mursivat tai paloittelivat kananmunan pinaattikeiton joukkoon.
Appelsiini. Varsinkin ensimmäisillä luokilla appelsiini kouluruokailussa oli minulle jopa traumaattinen elämys. Se oli niin vaikeasti kuorittava, iso, voimakkaan tuoksuinen, hapan, valuva, täynnä syötäväksi kelpaamattomia osia, siemeniä oli niin paljon ja nekin olivat niin isoja. En tänä päivänäkään ikinä osta appelsiineja sellaisenaan syötäväksi.
Nykyappelsiinit on jalostettu paremmiksi, usein kokonaan siemenettömiä ja makeita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maksakastike 80- luvulla. Piilotin maksanpalat lautasen viereen itsetehtyyn ruokaliinaan, koska muuten olis tullut pakkosyöttö opettajan taholta.
En voi sietää maksaa missään muodossa, vähiten isoina, sitkeinä paloina.
Kesäkeitto joskus vähän tökki, mutta kaikki muu kouluruoka on maistunu erittäin hyvällä ruokahalulla.
Meillä äiti ei ollu kummoinen ruuanlaittaja ja isä ei tehnyt ruokaa ollenkaan, ni sillä kai se lämmin kouluruoka varmaan oli mieleistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olimme muuttaneet uudelle paikkakunnalle juuri kun aloitin yläasteen. Ruokailussa ikävin muisto on kun en ollut saanut kavereita ja jouduin aina istumaan yksin.
Maksalaatikko. Ekalla luokalla joskus ysärin alussa syötiin omassa luokassa ja oli pakko maistaa. Opettaja vahti vieressä maistamistani, ja muutaman haarukallisen jälkeen oksensin lautaselleni. Sen jälkeen ei ollut pakko maistaa vaan sain syödä pelkkää näkkäriä. Ja kun siirryttiin syömään ruokalaan, söin maksalaatikkopäivinä omia eväitä pihalla.
Veriletut, joiden kanssa oli perunasalaattia.
Keltainen kanaviillokki.
Klipikäs sienikastike.
Maksalaatikko, jonka lisukkeena puolukkahilloa.
Keittäjät latasivat kaikille ison kauhallisen ruokaa ja kaikki oli syötävä. Muistan joskus käyneeni oksentamassa välillä ja silti piti syödä lautanen tyhjäksi. Muutamia keetoja myöhästyin tunnilta, koska söin ruokaa itkien lusikallinen kerrallaan. Siitä tuli sitten jälki-istuntoa.
Siihen aikaan ei tullut mieleenkään valittaa mistään tällaisesta esim. vanhemmille. Se oli 80-luvun alkua. Vanhemmilla oli pitkät työpäivät ja paljon kotitöitä. Yritin aina kertoa heille koulusta vain kivoja juttuja. Kevereiden kanssa sitten purnattiin kouluruoasta ja keittäjien jättikauhoista.
Lihakeiton läskeistä, joita 80-luvulla ala-asteella ei niitäkään saanut jättää syömättä vaan lautanen piti syödä tyhjäksi, jäi sellaiset traumat, että lopetin lihansyönnin kokonaan yläasteikäisenä, kun tajusin ettei sitä lihaa mikään pakko ole syödä.
Ylä-asteella sain kasvisruokaa (silloin olin koulussa, jossa oli eräs opettajakin kasvissyöjä, joten ehkä siksi), mutta lukioajan menin omilla eväillä, kun silloin ei tehty erikoisruokia kuin lääkärin määräyksestä. Se kolmen vuoden vääntö ja tappelu siitä ruoasta, jota ei koskaan saanut on myös aika inhottavana muistona mielessä. Etenkin se, miten alentuvasti ja loukkaavasti keittiöhenkilökunta suhtautui pyyntöihin ja toiveisiin saada kasvisruokaa. "Teinin oikkuja, joka menee kohta ohi" Nyt 30 v myöhemmin täysin vegaaniruoalla elän, joten ainakaan vielä ei ole "oikuttelu" lakannut.
Yngwie Malmsteen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kesäkeitto. Pakotettiin syömään. Silloin 90-luvun alussa pikkukaupungissa opettaja annosteli pöydän päästä saman jättikauhallisen jokaiselle. Pöydästä ei saanut lähteä ennen kuin lautanen oli tyhjä. Itkin ja söin sen !#"!# kesäkeiton. Ala-asteen jälkeen en ole kesäkeittoon koskenut pitkällä tikullakaan.
Muuten kyllä tykkäsin kouluruuasta.
kesäkeitto oli lempiruokiani eli haista sinä akka paskaaa
Sinun täytyy olla sellainen punavihervasurisuvakkilehmä. Vain he eivät suvaitse muiden mielipiteitä.
Olen muuten kaikensyövä, mutta alaluokalla oli joitain perinnepäiviä ja syötiin klimppivelliä( mannaklimppejä vellimaidossa) ja verikakkoja/ palttuja eli siis sellaisia isoja verestä tehtyjä jauhoisia paksuja pihviä. Hyi helkatti. Meillä oli muutenkin tosi vanhanajan uskovainen ope, joka oli opettanut äitiä 60 luvulla ja minua 90 luvulla. Esim. joka aamu aloittiin virrenveisuulla, ja kaikkea piti syödä ja olla kiitollinen kaikista koettelumuksista.
Syöminen oli lempipuuhaani, eikä meitä ikinä pakotettu syömään, jos ei pitänyt ruuasta tai oli täynnä. Olisitte tehneet ilmoituksen tuollaisista sadisti opettajista.