Miten saan tietää, miksi vaarini tehtiin perinnöttömäksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hae vaarin virkatodistus, niin näet vaarin oikeat vanhemmat.

Vaarin vanhemmista ei ole epäselvyyttä, useammastakaan eri syystä.

ap

Voihan sieltä löytyä muutakin, lapsia hänelle tai jollekulle muulle, vaikka isälleen, tai avioliittoja joista et tiedä.

Kyllä uteliasta porukkaa, muiden asioita kaivellaan ihan silmät viattomuudesta pyöreinä. Harva teistä suostuisi toisinpäin, että teidän asioita kaivettaisiin. Voisi äkkiä olla poliisille asiaa, jos joku tunkeutuisi yksityiselämäänne luvatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Usein 60-luvulla perheen vanhin poika peri vanhempiensa omaisuuden eli omaisuus siirtyi isältä pojalle ja muut jäivät ilman perintöä, erityisesti tytöt.

Vaarini oli se vanhin poika, joten tuo ei selitä tapahtunutta.

ap

Älä eikö selitä. Voi ei. Nyt ei uteliaisuuden tyydytys vieläkään saanut kliimaksia 🤔

Voisiko johtua siitä että hän oli nekruhomo?

Vierailija kirjoitti:

Voisiko johtua siitä että hän oli nekruhomo?

Täysin mahdollista

-ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nää tämmöset jutut on aina mielenkiintoisia. Munkin suvussa on jotain josta haluaisin enemmän tietää, mutta ne jotka vielä elossa on ei puhu ihan totuutta. Ei perintöön liittyvää mutta muuta jänskää.

Toivottavasti asia selviää! Tuu joskus kertoon mitä sait selville  :)

Ei ne näistä selviävät asiat läheskään aina ole yhtään kivoja, kun vähänkään ajattelee! Ja monesti niiden ”jänskinä” pitäminenkin vaatii aika sairasta mielenlaatua.

No ei tietenkään asiat oo aina kivoja, mutta jänniä ne silti on. Eikä mulla mikään sairas mielenlaatu ole, ihan normaalia jotta luurangot kaapissa kiinnostaa  :)  Jos minäkin saisin selville totuuden yhdestä asiasta se varmasti selittäisi monta juttua jotka meitä sisaruksia askarruttaa ja vaikuttaa ihan meihin saakka.

Olen tietysti jäävi puhumaan, mutta mielestäni on aika luonnollista, että vaiettu sukusalaisuus kiinnostaa. Minunkin lapsuudenperheessä oli monia omituisia tilanteita vaariini liittyen. Olisi mielestäni tässä iässä jo aika saada tietää, mistä oikeastaan on ollut kysymys.

ap

Niissä vaietuissa sukusalaisuuksissa on usein syy sille, miksi asiasta on vaiettu. Niissä on monta osapuolta, myös syyttömiä osapuolia, joiden asiat ei kuulu kenellekään. Mieti, jos sinä olisit se lapsi, jonka raiskaamisesta joku on suljettu ulkopuolelle, niin olisiko kiva, että siitä jauhettaisiin koko suvun voimin joka sukukokouksessa? Että kaikki tietäisivät? Tai jos joutuisit kasvattamaan omanasi ukkosi lehtolasta tyttäresi kanssa, olisiko kiva kun kaikki tietäisivät? Mitä jos olisit se lapsi? Olisitko valmis krtomaan kaikille?

Usein olisi parempi myöntää, että asioiden salaamiseen on hyvä syy, eikä yrittää ottaa sitä syytä selville. Nämä tuottaa vaan lisää tuskaa niin kovin monille.

Voisko alapeukuttajat kertoa, miksi heillä mielestään on oikeus tonkia tosten yksityisasioita?

Koska ovat yksinkertaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nää tämmöset jutut on aina mielenkiintoisia. Munkin suvussa on jotain josta haluaisin enemmän tietää, mutta ne jotka vielä elossa on ei puhu ihan totuutta. Ei perintöön liittyvää mutta muuta jänskää.

Toivottavasti asia selviää! Tuu joskus kertoon mitä sait selville  :)

Ei ne näistä selviävät asiat läheskään aina ole yhtään kivoja, kun vähänkään ajattelee! Ja monesti niiden ”jänskinä” pitäminenkin vaatii aika sairasta mielenlaatua.

No ei tietenkään asiat oo aina kivoja, mutta jänniä ne silti on. Eikä mulla mikään sairas mielenlaatu ole, ihan normaalia jotta luurangot kaapissa kiinnostaa  :)  Jos minäkin saisin selville totuuden yhdestä asiasta se varmasti selittäisi monta juttua jotka meitä sisaruksia askarruttaa ja vaikuttaa ihan meihin saakka.

Olen tietysti jäävi puhumaan, mutta mielestäni on aika luonnollista, että vaiettu sukusalaisuus kiinnostaa. Minunkin lapsuudenperheessä oli monia omituisia tilanteita vaariini liittyen. Olisi mielestäni tässä iässä jo aika saada tietää, mistä oikeastaan on ollut kysymys.

ap

Niissä vaietuissa sukusalaisuuksissa on usein syy sille, miksi asiasta on vaiettu. Niissä on monta osapuolta, myös syyttömiä osapuolia, joiden asiat ei kuulu kenellekään. Mieti, jos sinä olisit se lapsi, jonka raiskaamisesta joku on suljettu ulkopuolelle, niin olisiko kiva, että siitä jauhettaisiin koko suvun voimin joka sukukokouksessa? Että kaikki tietäisivät? Tai jos joutuisit kasvattamaan omanasi ukkosi lehtolasta tyttäresi kanssa, olisiko kiva kun kaikki tietäisivät? Mitä jos olisit se lapsi? Olisitko valmis krtomaan kaikille?

Usein olisi parempi myöntää, että asioiden salaamiseen on hyvä syy, eikä yrittää ottaa sitä syytä selville. Nämä tuottaa vaan lisää tuskaa niin kovin monille.

Voisko alapeukuttajat kertoa, miksi heillä mielestään on oikeus tonkia tosten yksityisasioita?

Koska ei ole kyse vain yhden ihmisen yksityisasiasta välttämättä. Suvussani on ihminen joka ei tiedä isäänsä. Jos tämä on vaiettu häpeän takia että eivät olleet naimisissa, tai vaikka että mies oli, hän voisi silti haluta tietää isänsä. Suvussa on myös annettu lapsi adoptioon. Tämä lapsi voisi haluta tietää biologisen taustansa. Kyse ei ole vain äidin tai isän elämästä vaan myös lapsen. Asiat jotka oli joskus häpeä, ei ole sitä enää.

Vierailija kirjoitti:

Voisiko johtua siitä että hän oli nekruhomo?

Ei ap sitä huomaisi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Usein 60-luvulla perheen vanhin poika peri vanhempiensa omaisuuden eli omaisuus siirtyi isältä pojalle ja muut jäivät ilman perintöä, erityisesti tytöt.

Vaarini oli se vanhin poika, joten tuo ei selitä tapahtunutta.

ap

Olisiko vaarisi ollut ennen kuolemaansa kunnalliskodissa, eikä ollut rahaa maksaa hoitomaksuja, kun eläkkeitä ei ollut?

Ja hoitolaitos on tehnyt kiinnitykset perintöön? Ja kuoleman jälkeen perintö siirtyi hoitolaitokselle. Näitähän oli ennen paljon.

Itsekin asun tälläisessä talossa, jossa 60-luvulla on mennyt vanhuksilta talot ja maat

kaupungin haltuun hoitomaksuja vastaan, kun olen tutkinut talon historiaa.

Ei ole vaari ollut hoitolaitoksissa, vaan  kaatui kuusikymppisenä hautaan ns. suorilta jaloilta.

ap

Onko sinulla tietoa, millaista omaisuutta vaarisi olisi voinut periä? Metsää, rakennuksia, maata jne. vanhemmiltaan? Ja kun vaarisi oli vanhin poika, oliko muita rintaperillisiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nää tämmöset jutut on aina mielenkiintoisia. Munkin suvussa on jotain josta haluaisin enemmän tietää, mutta ne jotka vielä elossa on ei puhu ihan totuutta. Ei perintöön liittyvää mutta muuta jänskää.

Toivottavasti asia selviää! Tuu joskus kertoon mitä sait selville  :)

Ei ne näistä selviävät asiat läheskään aina ole yhtään kivoja, kun vähänkään ajattelee! Ja monesti niiden ”jänskinä” pitäminenkin vaatii aika sairasta mielenlaatua.

No ei tietenkään asiat oo aina kivoja, mutta jänniä ne silti on. Eikä mulla mikään sairas mielenlaatu ole, ihan normaalia jotta luurangot kaapissa kiinnostaa  :)  Jos minäkin saisin selville totuuden yhdestä asiasta se varmasti selittäisi monta juttua jotka meitä sisaruksia askarruttaa ja vaikuttaa ihan meihin saakka.

Olen tietysti jäävi puhumaan, mutta mielestäni on aika luonnollista, että vaiettu sukusalaisuus kiinnostaa. Minunkin lapsuudenperheessä oli monia omituisia tilanteita vaariini liittyen. Olisi mielestäni tässä iässä jo aika saada tietää, mistä oikeastaan on ollut kysymys.

ap

Niissä vaietuissa sukusalaisuuksissa on usein syy sille, miksi asiasta on vaiettu. Niissä on monta osapuolta, myös syyttömiä osapuolia, joiden asiat ei kuulu kenellekään. Mieti, jos sinä olisit se lapsi, jonka raiskaamisesta joku on suljettu ulkopuolelle, niin olisiko kiva, että siitä jauhettaisiin koko suvun voimin joka sukukokouksessa? Että kaikki tietäisivät? Tai jos joutuisit kasvattamaan omanasi ukkosi lehtolasta tyttäresi kanssa, olisiko kiva kun kaikki tietäisivät? Mitä jos olisit se lapsi? Olisitko valmis krtomaan kaikille?

Usein olisi parempi myöntää, että asioiden salaamiseen on hyvä syy, eikä yrittää ottaa sitä syytä selville. Nämä tuottaa vaan lisää tuskaa niin kovin monille.

Voisko alapeukuttajat kertoa, miksi heillä mielestään on oikeus tonkia tosten yksityisasioita?

Koska ei ole kyse vain yhden ihmisen yksityisasiasta välttämättä. Suvussani on ihminen joka ei tiedä isäänsä. Jos tämä on vaiettu häpeän takia että eivät olleet naimisissa, tai vaikka että mies oli, hän voisi silti haluta tietää isänsä. Suvussa on myös annettu lapsi adoptioon. Tämä lapsi voisi haluta tietää biologisen taustansa. Kyse ei ole vain äidin tai isän elämästä vaan myös lapsen. Asiat jotka oli joskus häpeä, ei ole sitä enää.

Onko se sinun tehtävä muiden isäasioita tonkia. Utelias.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nää tämmöset jutut on aina mielenkiintoisia. Munkin suvussa on jotain josta haluaisin enemmän tietää, mutta ne jotka vielä elossa on ei puhu ihan totuutta. Ei perintöön liittyvää mutta muuta jänskää.

Toivottavasti asia selviää! Tuu joskus kertoon mitä sait selville  :)

Ei ne näistä selviävät asiat läheskään aina ole yhtään kivoja, kun vähänkään ajattelee! Ja monesti niiden ”jänskinä” pitäminenkin vaatii aika sairasta mielenlaatua.

No ei tietenkään asiat oo aina kivoja, mutta jänniä ne silti on. Eikä mulla mikään sairas mielenlaatu ole, ihan normaalia jotta luurangot kaapissa kiinnostaa  :)  Jos minäkin saisin selville totuuden yhdestä asiasta se varmasti selittäisi monta juttua jotka meitä sisaruksia askarruttaa ja vaikuttaa ihan meihin saakka.

Olen tietysti jäävi puhumaan, mutta mielestäni on aika luonnollista, että vaiettu sukusalaisuus kiinnostaa. Minunkin lapsuudenperheessä oli monia omituisia tilanteita vaariini liittyen. Olisi mielestäni tässä iässä jo aika saada tietää, mistä oikeastaan on ollut kysymys.

ap

Niissä vaietuissa sukusalaisuuksissa on usein syy sille, miksi asiasta on vaiettu. Niissä on monta osapuolta, myös syyttömiä osapuolia, joiden asiat ei kuulu kenellekään. Mieti, jos sinä olisit se lapsi, jonka raiskaamisesta joku on suljettu ulkopuolelle, niin olisiko kiva, että siitä jauhettaisiin koko suvun voimin joka sukukokouksessa? Että kaikki tietäisivät? Tai jos joutuisit kasvattamaan omanasi ukkosi lehtolasta tyttäresi kanssa, olisiko kiva kun kaikki tietäisivät? Mitä jos olisit se lapsi? Olisitko valmis krtomaan kaikille?

Usein olisi parempi myöntää, että asioiden salaamiseen on hyvä syy, eikä yrittää ottaa sitä syytä selville. Nämä tuottaa vaan lisää tuskaa niin kovin monille.

Voisko alapeukuttajat kertoa, miksi heillä mielestään on oikeus tonkia tosten yksityisasioita?

Koska ei ole kyse vain yhden ihmisen yksityisasiasta välttämättä. Suvussani on ihminen joka ei tiedä isäänsä. Jos tämä on vaiettu häpeän takia että eivät olleet naimisissa, tai vaikka että mies oli, hän voisi silti haluta tietää isänsä. Suvussa on myös annettu lapsi adoptioon. Tämä lapsi voisi haluta tietää biologisen taustansa. Kyse ei ole vain äidin tai isän elämästä vaan myös lapsen. Asiat jotka oli joskus häpeä, ei ole sitä enää.

Ei näissä ikinä ole kyse siitä lapsesta itseetään, vaain jostain serkun lapsesta, joka on utelias. Ja kylmä tosiasia on, että esim raiskauksesta alkunsa saaneen lapsen ei ehkä itsekään ole hyvä saada tiedää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mistään maistraatista testamenttia löydy, ja perinnötyömäksi tekeminen ei ole mitään ihmeellistä eikä mikään sukusksndaali.

Minutkin on tehty perinnötyömäksi. Olen kunnon kansalainen ja hyvin hoitanut aina työni ja perheeni, mutta minulla sattuu olemasn narsisti luonnehäiriö isä. Isä vihaa minua ja kostaa perinnötyä jättämisellä, syy on se että olen sisaruksista ainoa joka ei alistunut ja nujertunut, ja joka uskalsi nousta narsistia vastaan. Ei tämä mikään sukusalaisuys ole.

Mutta ei isäsi voi lakiosaa viedä ellet ole tehnyt jotain vakavaa esim. rikoksen isääsi kohtaan.

No kyllä voi, kun huolehtii ettei jää mitään perittävää. Silloin ei ole sitä lakiosaa. Tämä hoituu niin että lahjoittaa muille niin paljon kun kerkeää elossa ollessaan, ja myy vain ns verotushintaan (alihintaan) omaisuutta sukulaisilleen. Tai siirtää rahat henkivakuutukseen, edunsaajana suosikkilapsi.

Luonnevikainen on aina ihan raivopäinen ja suhteeton kostossaan, koska hän ei ajattele normaalisti.

Itse en ole tehnyt ikinä mitään rikollista ja ollut aina kiltti ja kuuliainen kympin tyttö, menestynyt opinnoissa ja työelämässä. Mutta narsisti ei näe asiaa näin. Hän näkee että orja tai alamainen ei sokeadti tottele, sillon pitää kostaa ja liiskata toinen kaikin tavoin :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nää tämmöset jutut on aina mielenkiintoisia. Munkin suvussa on jotain josta haluaisin enemmän tietää, mutta ne jotka vielä elossa on ei puhu ihan totuutta. Ei perintöön liittyvää mutta muuta jänskää.

Toivottavasti asia selviää! Tuu joskus kertoon mitä sait selville  :)

Ei ne näistä selviävät asiat läheskään aina ole yhtään kivoja, kun vähänkään ajattelee! Ja monesti niiden ”jänskinä” pitäminenkin vaatii aika sairasta mielenlaatua.

No ei tietenkään asiat oo aina kivoja, mutta jänniä ne silti on. Eikä mulla mikään sairas mielenlaatu ole, ihan normaalia jotta luurangot kaapissa kiinnostaa  :)  Jos minäkin saisin selville totuuden yhdestä asiasta se varmasti selittäisi monta juttua jotka meitä sisaruksia askarruttaa ja vaikuttaa ihan meihin saakka.

Olen tietysti jäävi puhumaan, mutta mielestäni on aika luonnollista, että vaiettu sukusalaisuus kiinnostaa. Minunkin lapsuudenperheessä oli monia omituisia tilanteita vaariini liittyen. Olisi mielestäni tässä iässä jo aika saada tietää, mistä oikeastaan on ollut kysymys.

ap

Niissä vaietuissa sukusalaisuuksissa on usein syy sille, miksi asiasta on vaiettu. Niissä on monta osapuolta, myös syyttömiä osapuolia, joiden asiat ei kuulu kenellekään. Mieti, jos sinä olisit se lapsi, jonka raiskaamisesta joku on suljettu ulkopuolelle, niin olisiko kiva, että siitä jauhettaisiin koko suvun voimin joka sukukokouksessa? Että kaikki tietäisivät? Tai jos joutuisit kasvattamaan omanasi ukkosi lehtolasta tyttäresi kanssa, olisiko kiva kun kaikki tietäisivät? Mitä jos olisit se lapsi? Olisitko valmis krtomaan kaikille?

Usein olisi parempi myöntää, että asioiden salaamiseen on hyvä syy, eikä yrittää ottaa sitä syytä selville. Nämä tuottaa vaan lisää tuskaa niin kovin monille.

Voisko alapeukuttajat kertoa, miksi heillä mielestään on oikeus tonkia tosten yksityisasioita?

Koska ei ole kyse vain yhden ihmisen yksityisasiasta välttämättä. Suvussani on ihminen joka ei tiedä isäänsä. Jos tämä on vaiettu häpeän takia että eivät olleet naimisissa, tai vaikka että mies oli, hän voisi silti haluta tietää isänsä. Suvussa on myös annettu lapsi adoptioon. Tämä lapsi voisi haluta tietää biologisen taustansa. Kyse ei ole vain äidin tai isän elämästä vaan myös lapsen. Asiat jotka oli joskus häpeä, ei ole sitä enää.

Meillä on suvussa isän ensimmäisestä erittäin lyhyestä avioliitosta syntyneen pojan lapset hanakasti ottamassa yhteyttä ja kyselemässä, että miksi heidät hylättiin. Vastaukseksi ei käy, että oikeastaan se poika ei edes ollut isäni lapsi, isä vain meni velvollisuudentunnosta naimisiin, koska hänelle vakuuteltiin, että muita ei ollut. Eron jälkeen ko. vaimo meni naimisiin lapsen biologisen isän kanssa, joten vaikka kirkonkirjoissa isäni oli isäksi merkitty, niin todellisuudessa hän ei sitä ollut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nää tämmöset jutut on aina mielenkiintoisia. Munkin suvussa on jotain josta haluaisin enemmän tietää, mutta ne jotka vielä elossa on ei puhu ihan totuutta. Ei perintöön liittyvää mutta muuta jänskää.

Toivottavasti asia selviää! Tuu joskus kertoon mitä sait selville  :)

Ei ne näistä selviävät asiat läheskään aina ole yhtään kivoja, kun vähänkään ajattelee! Ja monesti niiden ”jänskinä” pitäminenkin vaatii aika sairasta mielenlaatua.

No ei tietenkään asiat oo aina kivoja, mutta jänniä ne silti on. Eikä mulla mikään sairas mielenlaatu ole, ihan normaalia jotta luurangot kaapissa kiinnostaa  :)  Jos minäkin saisin selville totuuden yhdestä asiasta se varmasti selittäisi monta juttua jotka meitä sisaruksia askarruttaa ja vaikuttaa ihan meihin saakka.

Olen tietysti jäävi puhumaan, mutta mielestäni on aika luonnollista, että vaiettu sukusalaisuus kiinnostaa. Minunkin lapsuudenperheessä oli monia omituisia tilanteita vaariini liittyen. Olisi mielestäni tässä iässä jo aika saada tietää, mistä oikeastaan on ollut kysymys.

ap

Niissä vaietuissa sukusalaisuuksissa on usein syy sille, miksi asiasta on vaiettu. Niissä on monta osapuolta, myös syyttömiä osapuolia, joiden asiat ei kuulu kenellekään. Mieti, jos sinä olisit se lapsi, jonka raiskaamisesta joku on suljettu ulkopuolelle, niin olisiko kiva, että siitä jauhettaisiin koko suvun voimin joka sukukokouksessa? Että kaikki tietäisivät? Tai jos joutuisit kasvattamaan omanasi ukkosi lehtolasta tyttäresi kanssa, olisiko kiva kun kaikki tietäisivät? Mitä jos olisit se lapsi? Olisitko valmis krtomaan kaikille?

Usein olisi parempi myöntää, että asioiden salaamiseen on hyvä syy, eikä yrittää ottaa sitä syytä selville. Nämä tuottaa vaan lisää tuskaa niin kovin monille.

Kuulostaa nyt sellaisen kommenteilta joka mielellään lakaisisi omat rikkeensä maton alle ja hiljentäisi sen takia muut, ja syyllistäisi heidät.

Jos sillä vaarilla oli kytköksiä matuihin. Ja se lempattiin pennittömänä Sipilän mökkiin.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä uteliasta porukkaa, muiden asioita kaivellaan ihan silmät viattomuudesta pyöreinä. Harva teistä suostuisi toisinpäin, että teidän asioita kaivettaisiin. Voisi äkkiä olla poliisille asiaa, jos joku tunkeutuisi yksityiselämäänne luvatta.

Mitä ihmeen poliisi asia? Jos henkilö on kuollut 60-luvulla, niin hänen kaikki henk.koht. tiedot ovat julkisia, jopa pankkitiedot löytyy arkistoista.

Miten muuten tehtäisiin sukututkimuksia.

Ja sitä paitsi, ap. kuuluu alenevassa polvessa lähiomaisiin.

Vierailija kirjoitti:

Voisiko johtua siitä että hän oli nekruhomo?

Tai jos tää vaari olikin ruskean persereijän ansioitunut ja palkittu ritarimies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nää tämmöset jutut on aina mielenkiintoisia. Munkin suvussa on jotain josta haluaisin enemmän tietää, mutta ne jotka vielä elossa on ei puhu ihan totuutta. Ei perintöön liittyvää mutta muuta jänskää.

Toivottavasti asia selviää! Tuu joskus kertoon mitä sait selville  :)

Ei ne näistä selviävät asiat läheskään aina ole yhtään kivoja, kun vähänkään ajattelee! Ja monesti niiden ”jänskinä” pitäminenkin vaatii aika sairasta mielenlaatua.

No ei tietenkään asiat oo aina kivoja, mutta jänniä ne silti on. Eikä mulla mikään sairas mielenlaatu ole, ihan normaalia jotta luurangot kaapissa kiinnostaa  :)  Jos minäkin saisin selville totuuden yhdestä asiasta se varmasti selittäisi monta juttua jotka meitä sisaruksia askarruttaa ja vaikuttaa ihan meihin saakka.

Olen tietysti jäävi puhumaan, mutta mielestäni on aika luonnollista, että vaiettu sukusalaisuus kiinnostaa. Minunkin lapsuudenperheessä oli monia omituisia tilanteita vaariini liittyen. Olisi mielestäni tässä iässä jo aika saada tietää, mistä oikeastaan on ollut kysymys.

ap

Niissä vaietuissa sukusalaisuuksissa on usein syy sille, miksi asiasta on vaiettu. Niissä on monta osapuolta, myös syyttömiä osapuolia, joiden asiat ei kuulu kenellekään. Mieti, jos sinä olisit se lapsi, jonka raiskaamisesta joku on suljettu ulkopuolelle, niin olisiko kiva, että siitä jauhettaisiin koko suvun voimin joka sukukokouksessa? Että kaikki tietäisivät? Tai jos joutuisit kasvattamaan omanasi ukkosi lehtolasta tyttäresi kanssa, olisiko kiva kun kaikki tietäisivät? Mitä jos olisit se lapsi? Olisitko valmis krtomaan kaikille?

Usein olisi parempi myöntää, että asioiden salaamiseen on hyvä syy, eikä yrittää ottaa sitä syytä selville. Nämä tuottaa vaan lisää tuskaa niin kovin monille.

Voisko alapeukuttajat kertoa, miksi heillä mielestään on oikeus tonkia tosten yksityisasioita?

Koska ei ole kyse vain yhden ihmisen yksityisasiasta välttämättä. Suvussani on ihminen joka ei tiedä isäänsä. Jos tämä on vaiettu häpeän takia että eivät olleet naimisissa, tai vaikka että mies oli, hän voisi silti haluta tietää isänsä. Suvussa on myös annettu lapsi adoptioon. Tämä lapsi voisi haluta tietää biologisen taustansa. Kyse ei ole vain äidin tai isän elämästä vaan myös lapsen. Asiat jotka oli joskus häpeä, ei ole sitä enää.

Ei näissä ikinä ole kyse siitä lapsesta itseetään, vaain jostain serkun lapsesta, joka on utelias. Ja kylmä tosiasia on, että esim raiskauksesta alkunsa saaneen lapsen ei ehkä itsekään ole hyvä saada tiedää.

Perustele. Lapsi kuitenkin kehittelee kysymyksiä miksi isää ei voi kertoa. Tietää kuitenkin että hän on rakastettu, joten äidin silmissä hän ei ole kuten isänsä.

Jos ei ole ollut rakastettu, silloinhan hänelle selviäisi että vika ei ole hänessä itsessään vaan hänen isänsä teossa.

Milloin salaaminen ja valehtelu on ikinä korjannut teon?

Omien isovanhempien kirkonkirjojen tilaaminen on ihan normaalia sukututkimusta ja sitä tehdään joka päivä. Sukututkimuksessa selviää kaikkea eksoottista kaiken aikaa.

Löytyisikö tieto vaarisi vanhempien perunkirjasta! Ehkä kannattaisi kysyä eli sen kaupungin verotoimistosta, missä vaarisi vanhemmat ovat olleet kirjoilla kuolin hetkellä. Nuo perunkirjathan ovat jo julkisia.