olen katkera etteivät vanhempani säästäneet minulle ollessani pieni.
Se olisi ollut pieni vaiva joka tuskin olisi kirpaissut, esimerkiksi kerran kuukaudessa laittaa parikymppiä lapsen tulevaisuuteen. 18- vuoden aikana tuo summa olisi kertynyt jo hyvinkin kohtuulliseksi, ja minulla olisi ollut hyvät eväät itsenäistymiseen. Harva lapsi ymmärtää jo kymmenen vuotiaana että, "hmm alanpas säästää isovanhemmilta saatuja synttärirahoja omaan asuntooni kahdeksan vuoden päähän!". Se vaihe tulee liian myöhään, eikä esimerkiksi 17-vuotias enää kerkeä kerätä tarpeeksi säästöjä, jotta voisi täysi-ikäistyttyään lähteä omille teilleen. Mielestäni tämä on itsekkäin teko vanhemmiltani.
Kommentit (47)
Just... et sitte kesätöihin voinut lähteä?
Vanhemmat elättävät lapsuuden. Sitten on sen lapsen aika alkaa elättää itseään. Toki vanhemmat voivat auttaa taloudellisesti, vaikka nuori on jo muuttanut pois kotoa, mutta eihän se mikään velvollisuus enää ole.
Ei ollut varmaankaan heidän päätöksensä olla säästämättä sinulle rahaa. Useimmat vanhemmat eivät vain tule edes ajatelleeksi koko juttua.
Tuossa säästämisessä on kyllä ongelmallista se, että teini saattaa käyttää omilleen päästyään koko potin turhuuksiin. Eli siinä mielessä se on iso riskisijoitus vanhemmilta. Talouskäyttäytymistä pitäisi samalla opettaa lapselle, niin hän jatkaisi potin kasvattamista, eikä käyttäisi sitä itse asiassa ollenkaan mihinkään, paitsi ehkä juuri omistusasuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Tuossa säästämisessä on kyllä ongelmallista se, että teini saattaa käyttää omilleen päästyään koko potin turhuuksiin. Eli siinä mielessä se on iso riskisijoitus vanhemmilta. Talouskäyttäytymistä pitäisi samalla opettaa lapselle, niin hän jatkaisi potin kasvattamista, eikä käyttäisi sitä itse asiassa ollenkaan mihinkään, paitsi ehkä juuri omistusasuntoon.
Jos tuollaista pelkää, voi säästää niin, ettei anna kaikkea sitä rahaa lapselle heti kun se täyttää 18. Pitää rahat omalla erillisellä tilillä, ja sitten kun lapsi tarvitsee niitä oikeasti johonkin tarpeelliseen, voi antaa sieltä.
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut varmaankaan heidän päätöksensä olla säästämättä sinulle rahaa. Useimmat vanhemmat eivät vain tule edes ajatelleeksi koko juttua.
Tuossa säästämisessä on kyllä ongelmallista se, että teini saattaa käyttää omilleen päästyään koko potin turhuuksiin. Eli siinä mielessä se on iso riskisijoitus vanhemmilta. Talouskäyttäytymistä pitäisi samalla opettaa lapselle, niin hän jatkaisi potin kasvattamista, eikä käyttäisi sitä itse asiassa ollenkaan mihinkään, paitsi ehkä juuri omistusasuntoon.
Näinpä. Tiedän muutaman, jotka käyttivät vanhempiensa kerryttämän potin biletykseen ja kalliisiin vaatteihin ja meikkeihin. Raha poltteli niin kovin taskussa. No, ei mennyt kauaa kun rahat oli loppu. Vanhemmat olivat todella ”tyytyväisiä.” Kun itse tienaa rahansa, niin osaa käyttää järkevämmin sitä.
Olisi ollut kyllä ihanaa jos vanhemmat olis säästänyt mulle muutaman kymmenen tuhatta euroa. Olisi aika paljon helpottanut elämää. Mutta toisaalta, vanhempieni rahoja ne ovat olleet, että ihan vapaasti saavat päättää mihin omat rahansa käyttävät. En minäkään mitään rahastoa lapsille rakentele.
Toivottavasti omat lapseni eivät ole yhtä itsekkäitä kuin sinä! Heidän pieniä ollessaan oli toimeentulomme hyvin niukka. Nipin napin selvisimme viikosta toiseen. Oli sula mahdottomuus säästää heille mitään. Asia on nyt eri, kun ovat jo täysi-ikäisiä. Nyt voinkin jo heitä auttaa, ja tarvittaessa autankin. Niin ne tilanteet muuttuvat. Onneksi minulla on aivan ihanat lapset, jotka ymmärtävät elämän realiteetteja.
Sinä se tässä ap kuulostat itsekkäältä. Kelalta saa kyllä 18-vuotiaana eväät omilleen muuttoon opintotuen ja asumislisän muodossa. Ja kesätyörahoista. Vanhempasi ovat todennäköisesti käyttäneet aikaa ja rahaa hyvinvointiisi ihan kylliksi.
Etkö saanut yhtään viikko/kuukausirahaa? Siinä olisi ollut oiva tilaisuus opetella säästämistä.
Ei minullekaan vanhemmat säästäneet rahaa enkä ole yhtään katkera. Äkkiä sitä rahaa alkoi säästyä kesätöistä kun olen pihi luonteeltani.
Vanhemmilla on monesti itselläänkin ihan riittävän paljon ongelmia rahojensa tai rahattomuuksiensa kanssa, että ei ehkä kannata aikuisiällä enää odotella elättämistä heidän taholtaan niinkuin lapsena.
Olisihan se toki hienoa jos raha-asiatkin onnistuisi perheessä hyvin, mutta todella eipä ole kaikilla samanlaista informaatiota talouden toiminnasta, sisäpiiritiedoistakin monesti kyse. Ne perheet jotka tajuaa esim. taloussyklien olemassaolosta jotain, osaavat luultavasti pelata korttinsa paremmin. Ja he jotka ei ymmärrä sitä että joinakin ajanjaksoina kannattaisi panostaa sijoituksiin yms. niin ne on sitten vuosikausien talousongelmissa siitä eteenpäin kun ne huonot ajat alkaa ja esim. työn kysyntä pistetään alas.
Siinä on sitten vaikea vaurastua, jos ainoa mitä omistaa, on omat kätensä ja oma työpanoksensa, ja niillä ei saa aikaan kustannustasoon nähden järkevää palkkaa.
Me emme antaneet nuorille mitään kertapottia heidän kotoa muuttaessaan vaan avustamme vieläkin yli kaksikymppisiä lapsiamme silloin, kun pystymme. Lukioikäiset tietysti elätimme ja maksoimme ajokortit ja kaiken tarpeellisen, mutta, kun päättivät muuttaa pois, maksoimme ennakkovuokrat ja autoimme kodinhankinnoissa kuitenkin niin, että vastuu taloudenhallinasta oli heti nuorella itsellä. Mikään rahahan ei ole "korvamerkittyä" tiettyyn tarkoitukseen, jos antaa rahaa, saaja voi käyttää sen mihin vain joten 18-vuotiaalle en antaisi isoa pottia kerralla. Myös tasapuolisuus perheen lapsia kohtaan on hyvä muistaa, kaikille saman verran avustuksia huolimatta siitä miten elämäänsä elävät.
Vierailija kirjoitti:
Vanhempanne eivät ilmeisesti äänestäneet kokoomusta. Kokoomusperheessä saa hyvät eväät elämään.
Ei meidän vanhemmat säästäneet mulle rahaa, vaikka ovat kokoomuslaisia. Mutta kuulemma saan heiltä koska vain rahaa, jos tarvitsen oikeasti. En ole koskaan ottanut, paitsi kerran lainaa kun muutin pois kotoa ja asunnon takuuvuokra oli korkea. Kun muutin, maksoin takaisin :)
Isäni maksoi kuluni lukion loppuun eli minun tapauksessani n. 6kk yli 18 vuoden iän. Tämän jälkeen en ole saanut (synttärilahja-kymppejä) lukuunottamatta mitään kotoani tai sukulaisiltani ja armeijan jälkeen olin käytännössä velan puolella, eli kaikki ylioppilaslahja- ja kesätyörahat oli käytetty.
Jotenkin sitä vaan kuitenkin kummasti sai alkuun pienipalkkaisistakin hommista säästettyä, opiskeltua itselle ammatin, rakennettua talot, hankittua autot, sijoitettua jne.. En tienaa vieläkään mitään juristin palkkoja enkä ole rikas, mutta kovalla työllä olen saanut kuitenkin kohtalaisen tulotason sekä omaisuuteni arvon jo useissa sadoissa tuhansissa mitattavaksi.
Olen aivan varma siitä, että jos esim. ensimmäisen 100 tuhatta olisin saanut kotoa, minulla ei olisi ollut kykyä hankkia sitä loppua.
En minä ainakaan olisi edes halunnut ottaa tuhansia vastaa vanhemmiltani pois muuttaessani kun ei heillä itselläkään sellaisia rahoja ole säästössä. Kyllä meihin lapsiin ja meidän harrastuksiin meni varmasti kaikki ylimääräinen raha jo kun kotona asuimme.
Vierailija kirjoitti:
Me emme antaneet nuorille mitään kertapottia heidän kotoa muuttaessaan vaan avustamme vieläkin yli kaksikymppisiä lapsiamme silloin, kun pystymme. Lukioikäiset tietysti elätimme ja maksoimme ajokortit ja kaiken tarpeellisen, mutta, kun päättivät muuttaa pois, maksoimme ennakkovuokrat ja autoimme kodinhankinnoissa kuitenkin niin, että vastuu taloudenhallinasta oli heti nuorella itsellä. Mikään rahahan ei ole "korvamerkittyä" tiettyyn tarkoitukseen, jos antaa rahaa, saaja voi käyttää sen mihin vain joten 18-vuotiaalle en antaisi isoa pottia kerralla. Myös tasapuolisuus perheen lapsia kohtaan on hyvä muistaa, kaikille saman verran avustuksia huolimatta siitä miten elämäänsä elävät.
Juuri näin munkin vanhemmat toimivat. Olen vieläkin todella kiitollinen.
Vanhempien rahat kuuluvat heille itselleen, lapset hankkikoot omat rahansa. Lapsi saa ihan riitttävästi vanhemmiltaan kun saa elämän ja hoidon sekä kasvatuksen täysi-ikäisyyteen asti ja neuvoja senkin jälkeen. Mukaansa lähtiessään lapsi saa tavaraa jos jonkinlaista ja vielä muka pitäisi antaa tuhansia käteistä matkaevääksi maailmalle.
Vanhempani säästivät tililleni noin 200 euroa. Itse säästin lapsuuteni viikkorahoista toiset 200. Muistan vieläkin miten jännää oli viedä säästölippaan sisältö pankkiin äidin kanssa. Rahan arvo opetettiin jo pienenä ja yläasteen kesätöistä säästin jo melkein 2000 euroa.
Omilleen muuttaminen ei kirpaissut yhtään, kun vanhemmat vaivautuvat jo pienestäpitäen opettamaan oman talouden hoitoa.
Meillä ei ole ainakaan auttamishalusta ollut kiinni, vanhempien puolelta tullut huonona aikana sellainenkin ehdotus että myisivät ison osan omaisuudestaan pois minun auttamisekseni.
Mut eipä ole sentään ihan niin toimittu, toki kieltäydyin kohteliaasti. Siinä olisi ollut matemaattisestikin isojen taloudellisten vahinkojen paikka kaikille. Edelleen nitkuttelen omillani, ja vanhempien varallisuus pidetään vanhemmilla, jos vaan osaavat asiansa hoitaa niin kyllä tästä ihan hyvä vielä tulee.
Sekin täytyy todeta, että kyllä tämä Suomen touhu on meidän perheelle aiheuttanut valtavat taloudelliset vahingot, on todella hämmentävää että koulutetut passitetaan kortistoon vuosikausiksi ja noi uunot tuolla valtion hallinnossa pistelee vaan omia palkkojaan ylöspäin ja sitten kun vahingot Suomelle tehty, paetaan jonnekin Brysseliin lihapatojen äärelle tmv.
En ole halunnut vanhempiani kuormittaa liiemmin näillä asioilla koska ovat kuitenkin yli 7-kymppisiä, antaa viettää vanhuuttaan, raha-asiat joutaa myöhemminkin jos niistä kyse.
Vierailija kirjoitti:
Vanhempanne eivät ilmeisesti äänestäneet kokoomusta. Kokoomusperheessä saa hyvät eväät elämään.
Joo, kyynerpäätaktikoinnin ja ahneuden opettaminen lapsille on kokkariperheissä arkipäivää.
Vanhempanne eivät ilmeisesti äänestäneet kokoomusta. Kokoomusperheessä saa hyvät eväät elämään.