Lue keskustelun säännöt.
Mummo ei suostu käyttämään lapsen kutsumanimeä
13.02.2018 |
Lapsen kutsumanimenä on normaaliin tapaan etunimi, tämä lapsen ns. oma nimi. Toinen nimi on mummon vanhemmalta, ja tätä nimeä mummo sitkeästi käyttää vaikka asiasta on puhuttu monesti ja viime aikoina aika tiukkaankin sävyyn. Millä mummon saisi järkiinsä? Vaari käyttää oikeaa nimeä ja on yrittänyt myös minkä pystyy. Ihan tosissaan rassaa sekä minua että lapsen isää, ja lapsellekin on hämmentävää.
Kommentit (50)
Meillä oli ihan samanlainen vääntö muutama vuosi sitten! Anoppi ei hyväksynyt päätöstämme siitä, että lapsen kutsumanimi (ja ensimmäinen nimi) on Usva. Käytti lapsesta itsepintaisesti "Vilhelmiinaa" eli toista nimeä, vaikka selkeästi oli ilmoitettu, että Usva on kutsumanimi. Mitään huomautuksia ei otettu huomioon, ja totta kai se silloin raivostutti ja paljon. Asia ratkesi, kun lapsi itse lakkasi reagoimasta "Vilhelmiinaan" ja ilmaisi haluavansa tulla kutsutuksi ensimmäisellä etunimellään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmeellisiä vänkääjiä osa ketjuun kommentoineista. Tuntuisiko teistä mukavalta, jos joku teidän tuttunne alkaisi käyttää teistä jotain muuta nimeä kuin kutsumanimeänne? Siis koko nimesi on vaikka Anne Katja Kaarina. Kutsumanimesi on Anne, asiasta, mutta siitä huolimatta joku tuttu jatkuvasti puhuttelee Katjaksi, vaikka monta kertaa on pyydetty käyttämään kutsumanimeä Anne. Lempinimikin on eri asia. Itselläni on samantapainen ongelma kuin ap:n lapsella, eli jotkut sukulaiset eivät käytä kutsumanimeäni. Tämä on todella ärsyttävää, en koe sitä "väärää" nimeä ollenkaan omaksi nimekseni, ei huvita reagoida siihen nimeen, koen "väärällä" nimellä kutsumisen jopa loukkaavaksi.
N39
Ala kutsua mummoa toisella nimellään. Aina ja sitkeästi ja hellittämättä.
Minusta on kivaa, että oma, jo edesmennyt mummoni kutsui minua omalla hellittelynimellä :) Ihan pienestä saakka. Kurjaa, että on noin mustasukkaisia vanhempia olemassa
En ole koskaan ajatellut että tuo omisi ongelma. Oma pappani kutsuu toisella nimellä minua, sisaruksiani, serkkujani, lapsiamme ja sisarusten lapsia. Se on "hänen juttunsa" ja tavallaan hellittelynimiä. Ei ole tullut mitään epäselvyyksiä tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No onhan tuo nyt puhdasta ilkeilyä vaan mummolta. Ihan eri asia jos olisi joku hellittelynimi, lempinimi tms kyseessä. Esimerkiksi minulle ja kahdelle siskolleni oli tädillämme lempinimet joita käytettiin aina siellä kyläillessä, eikä niissä lempinimissä ollut mitään pahaa. Sen lisäksi minulla oli lapsena lempinimi (muunnelma etunimestäni) jota käytettiin esimerkiksi koulussa. Mutta jos joku olisi alkanut puhutella toisella nimelläni niin olisin kyllä ihmetellyt. Vaikka kaunis nimi se onkin ja olen sen mummoltani saanut. Ja kahdella sisaruksellani on yhdistelmänimi, sellainen joka kulkee suvussa, ja molempia kutsutaan vain yhdistelmänimen ensimmäisellä nimellä.
Minä rakastin sitä, että pappani kutsui minua toisen nimeni muunnoksella, vaikka muuten mua kutsuttiin eka nimelläni. Se oli "meidän juttu".
Aikuisena otin yhdysnimen, jotta saan käyttää pappan valitsemaa kutsumanimeäni nykyäänkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli ihan samanlainen vääntö muutama vuosi sitten! Anoppi ei hyväksynyt päätöstämme siitä, että lapsen kutsumanimi (ja ensimmäinen nimi) on Usva. Käytti lapsesta itsepintaisesti "Vilhelmiinaa" eli toista nimeä, vaikka selkeästi oli ilmoitettu, että Usva on kutsumanimi. Mitään huomautuksia ei otettu huomioon, ja totta kai se silloin raivostutti ja paljon. Asia ratkesi, kun lapsi itse lakkasi reagoimasta "Vilhelmiinaan" ja ilmaisi haluavansa tulla kutsutuksi ensimmäisellä etunimellään.
Ohis, mutta onpa kaunis nimi. Luontosanana tavallaan perinteinen, silti kuitenkin moderni ja omanlaisensa. Pisteet!
Vierailija kirjoitti:
Näin ei-äitinä ja ei-mummina ihmettelen mitä väliä sillä oikeasti on? Ehkä olisi epäkunnoittavaa kutsua Sirpaa Inkeriä Alina Margaretaksi, mutta itse olette sille lapselle sen toisen nimen antaneet, joten miksei sitä sitten ei saisi käyttää? Vaikka kutsuisi Inkuksi niin ei siinä nyt mitään niin kamalaa pitäisi olla ainakaan näin puusta katsoen.
Juuri tämä. Ihmettelin ihan samaa. Miksi olette laittaneet toisen nimen, jos sillä ei saa kutsua? En kyllä tajua. Monissa perheissä on useita lempi- ja hellittelynimiä, eivätkä ne lapset siitä mitenkään sekaisin mene. Ja jos itse kuitenkin käytätte sitä nimeä mitä haluatte käyttää, niin mitä haittaa tuosta edes tulee? Ei kai se lapsi nyt päivittäin kuitenkaan ole tekemisissä isovanhempien kanssa? Kannattaisi valita ne valtataistelut tarkemmin, ei tuollaisesta kannata pillastua.
Voi hyvän tähen. Kyllä kaikesta näköjään voi loukkaantua. Nykyäideillä on elämä selkeästi aivan liian helppoa.