Lue keskustelun säännöt.
Kun kissanne/koiranne kuoli, huomasitteko mitään eroa kodin siisteydessä?
11.02.2018 |
Esim. pölyn määrässä ja lattioita mopatessanne vähäisemmän lian määrässä?
Kommentit (37)
No, koiramme ovat hengissä, mutta, välissä on ollut aikoja, kun ei ole ollut koiraa, ja sillon kämppä oli siistimpi, pölyn määrässä huomaa eron.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viikkosiivous pysyi ihan toisella tavalla. Tuntui siltä, että koti oli puhdas ja raikas aina.
Silti kova ikävä koiraa.
En. Kun kissamme kuoli viime syksynä, jäi vielä kolme kissaa ja yksi koira. Eli edelleen samallai saa siivota kuin hullu päivittäin, mutta muulla tavalla toki vaikutti.
Nimimerkillä edelleen ikävä 💔
Niin ihana kuin koira olikin, kyllä positiiviset puolet voittavat. Siisteys, hajuttomuus, töiden jälkeen kaupungille jääminen, vaikka viinilasilliselle, elokuviin, ystävän luo hengailemaan. Se kaikki tuntui vuosien suunnitelmallisuuden jäljeen täysin eksoottiselta. Myös sunnuntaiaamuisin pitkään nukkuminen. Siisteyden pysyminen kotona on myös ihan toista luokkaa kuin koiran aikana.
Kissan kuoltua ei nurkissa enää pyörinyt oransseja karvapalloja, muttei kukaan myöskään siristellyt meille ystävällisesti silmiään, kun tulimme kotiin. Koti tuntui kolkolta ja niin tyhjältä. Aina, kun näen kissan, minulle tulee kotoisa olo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin ihana kuin koira olikin, kyllä positiiviset puolet voittavat. Siisteys, hajuttomuus, töiden jälkeen kaupungille jääminen, vaikka viinilasilliselle, elokuviin, ystävän luo hengailemaan. Se kaikki tuntui vuosien suunnitelmallisuuden jäljeen täysin eksoottiselta. Myös sunnuntaiaamuisin pitkään nukkuminen. Siisteyden pysyminen kotona on myös ihan toista luokkaa kuin koiran aikana.
Tämä! Edelleen meillä on kaksi kissaa. Mutta koiraa ei enää tule.
Vierailija kirjoitti:
Niin ihana kuin koira olikin, kyllä positiiviset puolet voittavat. Siisteys, hajuttomuus, töiden jälkeen kaupungille jääminen, vaikka viinilasilliselle, elokuviin, ystävän luo hengailemaan. Se kaikki tuntui vuosien suunnitelmallisuuden jäljeen täysin eksoottiselta. Myös sunnuntaiaamuisin pitkään nukkuminen. Siisteyden pysyminen kotona on myös ihan toista luokkaa kuin koiran aikana.
Rakkaat lemmikkiä harkitsevat ihmiset, MIETTIKÄÄ NÄITÄ ASOITA AINA ETUKÄTEEN!
Itse mietin koiran hankintaa 10 vuotta, olenko todella valmis? Olenko TODELLA TODELLA VALMIS? No, lopulta sitten olin. Muuten en olisi koiraa hankkinut. Oikeasti, miettikää mikä teille on tärkeää, ennenkuin teette LOPULLISIA PÄÄTÖKSIÄ.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin ihana kuin koira olikin, kyllä positiiviset puolet voittavat. Siisteys, hajuttomuus, töiden jälkeen kaupungille jääminen, vaikka viinilasilliselle, elokuviin, ystävän luo hengailemaan. Se kaikki tuntui vuosien suunnitelmallisuuden jäljeen täysin eksoottiselta. Myös sunnuntaiaamuisin pitkään nukkuminen. Siisteyden pysyminen kotona on myös ihan toista luokkaa kuin koiran aikana.
Rakkaat lemmikkiä harkitsevat ihmiset, MIETTIKÄÄ NÄITÄ ASOITA AINA ETUKÄTEEN!
Itse mietin koiran hankintaa 10 vuotta, olenko todella valmis? Olenko TODELLA TODELLA VALMIS? No, lopulta sitten olin. Muuten en olisi koiraa hankkinut. Oikeasti, miettikää mikä teille on tärkeää, ennenkuin teette LOPULLISIA PÄÄTÖKSIÄ.
Älä raivoa. Kukaan ei tiedä, millaiseksi elämä muodostuu kymmenessä vuodessa. Ihmiset menee naimisiin, rakentaa talon ja eroaa hirveät velat niskassa. Suunnittelivatko sen kaiken?
Koira voi olla ihana ja sen vietetty aika hyvin tyydyttävää jne,, mutta kun se kuolee, ihminen saa olla myös huojentunut. Asiat ovat aniharvoin mustavalkoisia, vaan muitakin sävyjä löytyy.
Joo viimeisimmän kissan jälkeen ihanaa kun ei tarvi joka päivä imuroida karvoja ja hiekkalaatikon murusia. ei paskan hajua hiekkalaatikosta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin ihana kuin koira olikin, kyllä positiiviset puolet voittavat. Siisteys, hajuttomuus, töiden jälkeen kaupungille jääminen, vaikka viinilasilliselle, elokuviin, ystävän luo hengailemaan. Se kaikki tuntui vuosien suunnitelmallisuuden jäljeen täysin eksoottiselta. Myös sunnuntaiaamuisin pitkään nukkuminen. Siisteyden pysyminen kotona on myös ihan toista luokkaa kuin koiran aikana.
Rakkaat lemmikkiä harkitsevat ihmiset, MIETTIKÄÄ NÄITÄ ASOITA AINA ETUKÄTEEN!
Itse mietin koiran hankintaa 10 vuotta, olenko todella valmis? Olenko TODELLA TODELLA VALMIS? No, lopulta sitten olin. Muuten en olisi koiraa hankkinut. Oikeasti, miettikää mikä teille on tärkeää, ennenkuin teette LOPULLISIA PÄÄTÖKSIÄ.
Kaikesta muustakin voi sanoa noin, jokaisesta päätöksestä jonka tekee, voi jossitella ja vaatia päätä vadille. Mikään päätös ei ole sataprosenttisen huono tai sataprosenttisen hyvä, ja on kypsyyttä ymmärtää se. Koiran hankintaan ei tarvita mitään tuollaista hysteeristä asennetta. Oma koirani eli 17 vuotta ja moni asia elämässäni muuttui siinä ajassa, eikä monikaan niistä muutoksista voinut mitenkään olla ennustettavissa.
Minulla oli cairni 17v huomaan et villakoiria on samalla tavalla eli trimmattuna pari kertaa vuoteen siitä ei lähtenyt karvaa et ei juuri eroa ehkä laiskempi siivoamaan:(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin ihana kuin koira olikin, kyllä positiiviset puolet voittavat. Siisteys, hajuttomuus, töiden jälkeen kaupungille jääminen, vaikka viinilasilliselle, elokuviin, ystävän luo hengailemaan. Se kaikki tuntui vuosien suunnitelmallisuuden jäljeen täysin eksoottiselta. Myös sunnuntaiaamuisin pitkään nukkuminen. Siisteyden pysyminen kotona on myös ihan toista luokkaa kuin koiran aikana.
Rakkaat lemmikkiä harkitsevat ihmiset, MIETTIKÄÄ NÄITÄ ASOITA AINA ETUKÄTEEN!
Itse mietin koiran hankintaa 10 vuotta, olenko todella valmis? Olenko TODELLA TODELLA VALMIS? No, lopulta sitten olin. Muuten en olisi koiraa hankkinut. Oikeasti, miettikää mikä teille on tärkeää, ennenkuin teette LOPULLISIA PÄÄTÖKSIÄ.
Kaikesta muustakin voi sanoa noin, jokaisesta päätöksestä jonka tekee, voi jossitella ja vaatia päätä vadille. Mikään päätös ei ole sataprosenttisen huono tai sataprosenttisen hyvä, ja on kypsyyttä ymmärtää se. Koiran hankintaan ei tarvita mitään tuollaista hysteeristä asennetta. Oma koirani eli 17 vuotta ja moni asia elämässäni muuttui siinä ajassa, eikä monikaan niistä muutoksista voinut mitenkään olla ennustettavissa.
Nii, ei asioita tartte sillee miettiä. Elävä tunteva olento se vaan on, hihih. Potkastaan se pellolle, ku siltä tuntuu, huhih. Jos joku on eri mieltä, ni se on HYSTEERINEN. Juuri näin rakkaat ihmiset, juuri näin! Kun millään muulla paitsi omalla per***llä ei ole väliä.
Vierailija kirjoitti:
Kissan kuoltua ei nurkissa enää pyörinyt oransseja karvapalloja, muttei kukaan myöskään siristellyt meille ystävällisesti silmiään, kun tulimme kotiin. Koti tuntui kolkolta ja niin tyhjältä. Aina, kun näen kissan, minulle tulee kotoisa olo.
Voi, sulla oli oranssi kissa. Ihan parhauksia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin ihana kuin koira olikin, kyllä positiiviset puolet voittavat. Siisteys, hajuttomuus, töiden jälkeen kaupungille jääminen, vaikka viinilasilliselle, elokuviin, ystävän luo hengailemaan. Se kaikki tuntui vuosien suunnitelmallisuuden jäljeen täysin eksoottiselta. Myös sunnuntaiaamuisin pitkään nukkuminen. Siisteyden pysyminen kotona on myös ihan toista luokkaa kuin koiran aikana.
Rakkaat lemmikkiä harkitsevat ihmiset, MIETTIKÄÄ NÄITÄ ASOITA AINA ETUKÄTEEN!
Itse mietin koiran hankintaa 10 vuotta, olenko todella valmis? Olenko TODELLA TODELLA VALMIS? No, lopulta sitten olin. Muuten en olisi koiraa hankkinut. Oikeasti, miettikää mikä teille on tärkeää, ennenkuin teette LOPULLISIA PÄÄTÖKSIÄ.
Kaikesta muustakin voi sanoa noin, jokaisesta päätöksestä jonka tekee, voi jossitella ja vaatia päätä vadille. Mikään päätös ei ole sataprosenttisen huono tai sataprosenttisen hyvä, ja on kypsyyttä ymmärtää se. Koiran hankintaan ei tarvita mitään tuollaista hysteeristä asennetta. Oma koirani eli 17 vuotta ja moni asia elämässäni muuttui siinä ajassa, eikä monikaan niistä muutoksista voinut mitenkään olla ennustettavissa.
Nii, ei asioita tartte sillee miettiä. Elävä tunteva olento se vaan on, hihih. Potkastaan se pellolle, ku siltä tuntuu, huhih. Jos joku on eri mieltä, ni se on HYSTEERINEN. Juuri näin rakkaat ihmiset, juuri näin! Kun millään muulla paitsi omalla per***llä ei ole väliä.
Nimenomaan tuollainen isoilla kirjaimilla huutaminen tekee hysteerisen vaikutelman.
Samoin se, että puhutaan koiran pellolle potkaisemisesta, vaikka kerroin, että minulla oli koirani 17 vuotta.
Sinun tapasi esittää asia on vain erittäin epämiellyttävä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin ihana kuin koira olikin, kyllä positiiviset puolet voittavat. Siisteys, hajuttomuus, töiden jälkeen kaupungille jääminen, vaikka viinilasilliselle, elokuviin, ystävän luo hengailemaan. Se kaikki tuntui vuosien suunnitelmallisuuden jäljeen täysin eksoottiselta. Myös sunnuntaiaamuisin pitkään nukkuminen. Siisteyden pysyminen kotona on myös ihan toista luokkaa kuin koiran aikana.
Rakkaat lemmikkiä harkitsevat ihmiset, MIETTIKÄÄ NÄITÄ ASOITA AINA ETUKÄTEEN!
Itse mietin koiran hankintaa 10 vuotta, olenko todella valmis? Olenko TODELLA TODELLA VALMIS? No, lopulta sitten olin. Muuten en olisi koiraa hankkinut. Oikeasti, miettikää mikä teille on tärkeää, ennenkuin teette LOPULLISIA PÄÄTÖKSIÄ.
Älä raivoa. Kukaan ei tiedä, millaiseksi elämä muodostuu kymmenessä vuodessa. Ihmiset menee naimisiin, rakentaa talon ja eroaa hirveät velat niskassa. Suunnittelivatko sen kaiken?
Koira voi olla ihana ja sen vietetty aika hyvin tyydyttävää jne,, mutta kun se kuolee, ihminen saa olla myös huojentunut. Asiat ovat aniharvoin mustavalkoisia, vaan muitakin sävyjä löytyy.
"Mun koira oli siis niinku tosi ihhku, mut sit semmone tyyppi tuli siihe ja olin sillee, et hei! Ketä kiinnostaa mikään koira, kun on siis tämmöne tyyppi ja kikakika. Se tyyppiki oli sillee, et ei koiraa, ja mä olin sillee, et no sit mä hankkiudun siit rakista eroon, kikakika...No nyt mul ei oo rakkii, mut mul on tää tyyppi, kikakika."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin ihana kuin koira olikin, kyllä positiiviset puolet voittavat. Siisteys, hajuttomuus, töiden jälkeen kaupungille jääminen, vaikka viinilasilliselle, elokuviin, ystävän luo hengailemaan. Se kaikki tuntui vuosien suunnitelmallisuuden jäljeen täysin eksoottiselta. Myös sunnuntaiaamuisin pitkään nukkuminen. Siisteyden pysyminen kotona on myös ihan toista luokkaa kuin koiran aikana.
Rakkaat lemmikkiä harkitsevat ihmiset, MIETTIKÄÄ NÄITÄ ASOITA AINA ETUKÄTEEN!
Itse mietin koiran hankintaa 10 vuotta, olenko todella valmis? Olenko TODELLA TODELLA VALMIS? No, lopulta sitten olin. Muuten en olisi koiraa hankkinut. Oikeasti, miettikää mikä teille on tärkeää, ennenkuin teette LOPULLISIA PÄÄTÖKSIÄ.
Älä raivoa. Kukaan ei tiedä, millaiseksi elämä muodostuu kymmenessä vuodessa. Ihmiset menee naimisiin, rakentaa talon ja eroaa hirveät velat niskassa. Suunnittelivatko sen kaiken?
Koira voi olla ihana ja sen vietetty aika hyvin tyydyttävää jne,, mutta kun se kuolee, ihminen saa olla myös huojentunut. Asiat ovat aniharvoin mustavalkoisia, vaan muitakin sävyjä löytyy.
"Mun koira oli siis niinku tosi ihhku, mut sit semmone tyyppi tuli siihe ja olin sillee, et hei! Ketä kiinnostaa mikään koira, kun on siis tämmöne tyyppi ja kikakika. Se tyyppiki oli sillee, et ei koiraa, ja mä olin sillee, et no sit mä hankkiudun siit rakista eroon, kikakika...No nyt mul ei oo rakkii, mut mul on tää tyyppi, kikakika."
Oletkohan nyt ihan valmis mihinkään keskusteluun?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin ihana kuin koira olikin, kyllä positiiviset puolet voittavat. Siisteys, hajuttomuus, töiden jälkeen kaupungille jääminen, vaikka viinilasilliselle, elokuviin, ystävän luo hengailemaan. Se kaikki tuntui vuosien suunnitelmallisuuden jäljeen täysin eksoottiselta. Myös sunnuntaiaamuisin pitkään nukkuminen. Siisteyden pysyminen kotona on myös ihan toista luokkaa kuin koiran aikana.
Rakkaat lemmikkiä harkitsevat ihmiset, MIETTIKÄÄ NÄITÄ ASOITA AINA ETUKÄTEEN!
Itse mietin koiran hankintaa 10 vuotta, olenko todella valmis? Olenko TODELLA TODELLA VALMIS? No, lopulta sitten olin. Muuten en olisi koiraa hankkinut. Oikeasti, miettikää mikä teille on tärkeää, ennenkuin teette LOPULLISIA PÄÄTÖKSIÄ.
Kaikesta muustakin voi sanoa noin, jokaisesta päätöksestä jonka tekee, voi jossitella ja vaatia päätä vadille. Mikään päätös ei ole sataprosenttisen huono tai sataprosenttisen hyvä, ja on kypsyyttä ymmärtää se. Koiran hankintaan ei tarvita mitään tuollaista hysteeristä asennetta. Oma koirani eli 17 vuotta ja moni asia elämässäni muuttui siinä ajassa, eikä monikaan niistä muutoksista voinut mitenkään olla ennustettavissa.
Nii, ei asioita tartte sillee miettiä. Elävä tunteva olento se vaan on, hihih. Potkastaan se pellolle, ku siltä tuntuu, huhih. Jos joku on eri mieltä, ni se on HYSTEERINEN. Juuri näin rakkaat ihmiset, juuri näin! Kun millään muulla paitsi omalla per***llä ei ole väliä.
Nimenomaan tuollainen isoilla kirjaimilla huutaminen tekee hysteerisen vaikutelman.
Samoin se, että puhutaan koiran pellolle potkaisemisesta, vaikka kerroin, että minulla oli koirani 17 vuotta.
Sinun tapasi esittää asia on vain erittäin epämiellyttävä.
Koiratarhoilla vieraileminen on myös erittäin epämiellyttävää, mutta sitähän sinä et varmaankaan tiedä. Ihmiset hylkäävät lemmikkejä muun muassa syista kuin: koiran turkin väri ei sovi olohuoneen verhoihin.
Vierailija kirjoitti:
Esim. pölyn määrässä ja lattioita mopatessanne vähäisemmän lian määrässä?
No todellakin, meillä oli kultainen noutaja lähes 14 vuotta siltä lähti aina karvaa joko paljon tai h****tin paljon 😂
Koirasta lähti niin törkeästi karvaa et selvähän se on että koirattomassa kodissa ei tule enää pölyä ja karvaa niin paljon. Matot ei ole aina rutussa ja koiran leluja ja luita ei pyöri ympäriinsä. Eikä niitä satunnaisesti revittyjä lehtiä ja papereita loju lattioilla. Kotona on raikas tuoksu ja jotenkin se yleinen siisteys pysyy huomattavasti paremmin. Mutta on mulla aivan mieletön ikävä sitä höppänää😟
enää ei tullut kovin usein astuttua kissanyrjöihin :|