Lue keskustelun säännöt.
Kun kissanne/koiranne kuoli, huomasitteko mitään eroa kodin siisteydessä?
11.02.2018 |
Esim. pölyn määrässä ja lattioita mopatessanne vähäisemmän lian määrässä?
Kommentit (37)
Vierailija kirjoitti:
Joo viimeisimmän kissan jälkeen ihanaa kun ei tarvi joka päivä imuroida karvoja ja hiekkalaatikon murusia. ei paskan hajua hiekkalaatikosta
Minä en ymmärrä miksi imuri-intoilijat ottaa mitään eläintä. Jos hiekkalaatikko haisi, olisit tyhjentänyt sitä useammin tai vaihtanut laadukkaampaan hiekkaan.
Onneksi sille kissalle, että pääsi pois luotasi. Ressukka saanut koko elämänsä pelätä; suurin osa kissoista todellakin pelkää pölynimuria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kylmä kiiltävänpuhdas koti odottaa. Kaikki paikoillaan, siistiä ja tyylikästä. Mutta todellakin puuttuu ovelle vastaan tuleva koira....
Mullakin hirveä ikävä meidän kultaista vaikka elämä on tietyiltä osin nyt helpompaa ilman sitä (siivous, menot ,matkat). Täyden 10:n koira, opetti omalta lapsillemmekin mitä on rakkaus.
Huomasin mutta en halua puhua siitä.
Huomattava ero. Kissan kuoleman jälkeen on alkanut masentaa, ei ole sen koommin kiinnostanut siivoaminen. Koti ei tunnu enää kodilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä luulen että mulla on siistimpi koti tällä hetkellä kuin ennen kissaa. Jotenkin huomaan että elävän olennon läsnäolo kodissa on tehnyt minusta siistimmän ja vastuullisemman. Ja koska koti tuntuu kodilta niin pidän sen siistinä. Ennen kissaa saatoin usein olla jotenkin alamaissa ja se näkyi heti siivouksessa.
Kissa taas on tosi siisti. Eli en ole pahemmin joutunut siivoamaan mitään ylimääräistä. Karvoja tosin imuroin sohvasta mutta luulen että imuroin nyt useammin kuin ilman kissaa ja siksi mulla on siistimpää.
Ja kissa nauttii siisteydestä. On ihanaa kun se esim lattian pesun jälkeen pyöriskelee lattialla selvästi nauttien.
Vierailija kirjoitti:
Huomattava ero. Kissan kuoleman jälkeen on alkanut masentaa, ei ole sen koommin kiinnostanut siivoaminen. Koti ei tunnu enää kodilta.
Sun kannattanee hankkia uusi kissa, jotkut meistä vaan tarvitsee sen karvaisen kaverin.
Ja meitä ei ne karvat haittaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin ihana kuin koira olikin, kyllä positiiviset puolet voittavat. Siisteys, hajuttomuus, töiden jälkeen kaupungille jääminen, vaikka viinilasilliselle, elokuviin, ystävän luo hengailemaan. Se kaikki tuntui vuosien suunnitelmallisuuden jäljeen täysin eksoottiselta. Myös sunnuntaiaamuisin pitkään nukkuminen. Siisteyden pysyminen kotona on myös ihan toista luokkaa kuin koiran aikana.
Rakkaat lemmikkiä harkitsevat ihmiset, MIETTIKÄÄ NÄITÄ ASOITA AINA ETUKÄTEEN!
Itse mietin koiran hankintaa 10 vuotta, olenko todella valmis? Olenko TODELLA TODELLA VALMIS? No, lopulta sitten olin. Muuten en olisi koiraa hankkinut. Oikeasti, miettikää mikä teille on tärkeää, ennenkuin teette LOPULLISIA PÄÄTÖKSIÄ.
Älä raivoa. Kukaan ei tiedä, millaiseksi elämä muodostuu kymmenessä vuodessa. Ihmiset menee naimisiin, rakentaa talon ja eroaa hirveät velat niskassa. Suunnittelivatko sen kaiken?
Koira voi olla ihana ja sen vietetty aika hyvin tyydyttävää jne,, mutta kun se kuolee, ihminen saa olla myös huojentunut. Asiat ovat aniharvoin mustavalkoisia, vaan muitakin sävyjä löytyy.
"Mun koira oli siis niinku tosi ihhku, mut sit semmone tyyppi tuli siihe ja olin sillee, et hei! Ketä kiinnostaa mikään koira, kun on siis tämmöne tyyppi ja kikakika. Se tyyppiki oli sillee, et ei koiraa, ja mä olin sillee, et no sit mä hankkiudun siit rakista eroon, kikakika...No nyt mul ei oo rakkii, mut mul on tää tyyppi, kikakika."
Kaikkea sitä lukeekin täältä. "Kikakika"?
Meillä löytyy edelleen silloin tällöin vuonna 2010 kuolleen koiran karvoja jostain :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se siisteys paljoa ilahduta kun ei enää ole kissa ovella vastassa kertomassa kuulumisia ja kiipeämässä olkapäälle kun tulee kotiin 💔
Vierailija kirjoitti:
Viikkosiivous pysyi ihan toisella tavalla. Tuntui siltä, että koti oli puhdas ja raikas aina.
Silti kova ikävä koiraa.
Just näin!Silti olisin mieluummin likaisemmassa asunnossa,kunhan saisin ystäväni takaisin:(
Mikään siisteys ei häntä korvaa:(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin viime vuonna viisi kuukautta ilman koiraa kun edellinen jouduttiin lopettamaan. En huomannut mitään eroa siisteydessä, vaikka koira oli ollut iso ja sotkeva. Huomasin vaan puutuvan kynsien rapinan ja surun ja kaipauksen... Onneksi nyt on taas uusi karvakaveri kotona.
Todellakin huomaa eron.
Koiran kuoltua ei enää tarvi imuroida kuin kerran viikossa. Koiran aikana piti/olis pitänyt imuroida joka päivä, jos halusi että lattiat on siistit. Karvaa ja hiekkaa ei tule enää lattioille. Eikä kuolaläikkiä seiniin, meidän koira oli tajuton kuolakone.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koiran kuoltua tottakai näkee eron. Ei enää ole karvoja jokapaikassa kokoajan. Ennen karvoja löytyi ruuasta jne. mutta nyt ei enää mistään. Helpottaa siivousta, mutta muuten todella kova ikävä❤️
Kissan kuoltua:
- ei enää kissanhiekkaa joka paikassa jatkuvasta imuroinnista huolimatta
- voi taas käyttää vaatteita ilman karvakuorrutusta.
- matot pysyvät puhtaina. Ei oksennuksien siivoamista jatkuvasti, ei perseenpyyhkimistä tekstiileihin.
-kenkäkaapissa ja kenkätelineessä ei enää karvojen täyttämiä kenkiä.
- puhtaampi kylpyhuone ilman kissanhiekkapölykuorrutusta.
- huonekasvit säilyvät hengissä. Kukaan ei pureskele niihin reikiä tai istu hengiltä.
Kissa oli hyvin rakas ja eli vanhaksi. Nykyään voi tehdä hetken mielijohteesta matkoja ilman, että pitää nakittaa joku hoitajaksi.
Huomasin. Dementikko koira kun alkoi vanhoilla päivillään kaivella roskiksia, joten aika iso ero oli kun ekaks kotiin tullessa ei tarvinnu kerätä roskapussin sisältöä lattialta.
Puhumattakaan hiekkakasoista joita lattialle tuli kun sen kuivuessaan karisi koiran turkista. Edes suihkulla ei saa kaikkea pois kun oli niin runsasturkkinen.